Sisälläkin paistaa

Asukuva on torstailta, jolloin tuntui siltä että aurinko paistaa sisälläkin :-) Olin alkuviikon Amsterdamissa työmatkalla, ja vaikka matka oli kaikin puolin onnistunut, oli myös ihana tulla kotiin. En sentään pitänyt aurinkolaseja töissä - eikä näköni ole yhtäkkiä romahtanut - mutta halusin ne tähän kuvaan mukaan, sillä oli varsin riemukas tunne päästä lentokentällä valitsemaan aurinkolasit ihan koko kaupan valikoiman laajuudesta: aikaisemmin tarjolla oli vain muutamia malleja, sillä läheskään kaikkiin malleihin ei pysty vaihtamaan vahvuuksilla varustettuja linssejä. Ja kun ne sitten tietysti myös maksoivat saman verran kuin silmälasit, ei niitä ihan joka kuukausi osteltukaan.

No, nuo nenällä keikkuvat Michael Korsit kustansivat myös melkein pari sataa, joten joku maltti pitää olla jatkossakin, mutta parit halvemmat ja ehkä vähän ärtsymmät arskat voisin kyllä vielä hankkia ennen kesää. Eiköhän niitä ala pikkuhiljaa ilmestymään kevätmuodin kyljessä, ja mulla on vielä parissa käsilaukussa tilaa!

mekko Marc by Marc Jacobs

kengät Billi Bi

laukku Coccinelle

Uusvanhaa on tuo mekko, joka on vain odottanut sen pariksi sopivia kenkiä jo viime talvesta. Mustatkin nilkkurit olivat toki ihan ok, mutta näyttäähän tuo kokonaisuus linjakkaammalta, kun tummansininen jatkuu "from head to toe". Mekko on aika lämmin, joten täytyy nyt muistaa käyttää sitä ahkerasti ennen lämpimämpiä kelejä (joo, ei ihan ole vielä ovella...).

Eilen pyörähdimme venemessuilla ihastelemassa ja arvioimassa erityisesti moottoriveneitä: kolmen ahkeran veneilykesän jälkeen olemme ehkä vaihtamassa vielä astetta suurempaan veneeseen nykyisestä 29-jalkaisesta jahdistamme. Hyvin on silläkin pärjätty, mutta ennakoin jo sitä, että tulevaisuudessa lienee entistä vaikeampaa saada poika viettämään (ainakaan suosiolla) kanssamme monta viikkoa merillä, ja voisin kuvitella, että kaverin mukaan ottaminen edes muutamaksi päiväksi vähän helpottaisi tilannetta. Ja sitä varten taas olisi kiva, jos edes toinen kajuutoista olisi erillinen, eli ovella varustettu, jotta kaikilla (lue: minulla) olisi mahdollisuus vetäytyä omaan rauhaan. Katselimme jo viime vuonna käytettyjä veneitä, mutta ihan täydellistä ei osunut kohdalle - se olisi tietysti huomattavasti järkevämpää kuin upouuden ostaminen, sillä hinnanalennus uudesta vähän käytettyyn on aivan samaa luokkaa kuin autojenkin kanssa. Silti esim. 43-jalkaisia Azimuteja on kuulemma tilattu Suomeen jo kolme kappaletta - reippaaseen yli 450 000€ hintaan! Me emme siis ole ihan niin suurta (tai hintavaa) venhosta hankkimassa, mutta onnea vain teille, jotka nyt odotatte jo alkavaa veneilykautta Azimut Owner's Manualia selaillen :-) Itse odotan kesää merillä todella innokkaasti, tapahtui se sitten nykyisen, rakkaan veneen kanssa tai sitten uuteen menopeliin tutustuen.

Ensi viikolla ajatukset kääntyvät ennemminkin kohti laskettelua, sillä vaikka kotimaan laskut ovat - säälittävästi - jääneet yhteen ainoaan kertaan, pääsen hiihtolomalla Dolomiiteille nautiskelemaan. Muistin onneksi viedä skimbat huoltoon, joten pääsemme suhaamaan mahdollisimman pitävillä kanteilla - ja se onkin tarpeen, kun yritän pysyä miesten ja lasten kannoilla... Ruokapuolen suhteen on myös kovat odotukset, sillä kylästämme löytyy jopa useampi Michelin-ravintola! Ai niin, pitäisi varmaan tehdä pöytävarauksiakin - vain onkohan jo liian myöhäistä?! Olisi kamala tragedia syödä joka ilta pizzaa, vaikka naapurissa olisi ihan huippuluokan rafloja tarjolla....

Tämän illan ateria ei ole gourmet'ta nähnytkään, sillä kaapit ammottavat tyhjyyttään, enkä todellakaan ole niitä tyyppejä, jotka osaavat loihtia vaatimattomista aineksista upeita ja kekseliäitä annoksia. Onneksi lapsi on jo tottunut osaansa :-D

Huippuhienoa lauantai-iltaa sinne ruutujen toisellekin puolelle, moi!

Haahuilua

Sanotaan, että pakko on paras muusa, ja se näyttää pitävän minun kohdallani paikkansa: mulla oli tänään vain kaksi palaveria, ja olin "vapaa-ajasta" niin ihmeissäni, että tuntuu siltä, kuin en olisi saanut oikein mitään aikaiseksi - haahuilin vain! Onneksi oli sentään haahuiluun sopiva asu päällä - vetelehtiminen olisi takuulla tuntunut vielä tyhmemmältä jakkupuvussa (en tosin ole käyttänyt jakkupukua niin moneen vuoteen, etten ole ihan varma muistanko edes, miltä se tuntuu).

Ihan niin omaksi en tätä tyyliä tuntenut, että siitä tulisi tapa, mutta vaihtelu virkistää :-) Huomenna voin sitten taas kanavoida sisälläni asuvaa Pönöttävää Johtajaa ja vaihtaa tennarit korkkareihin, ja lakata vaikka kynnet pitkästä aikaa.

Rohkaistuin myös lähtemään kotiin tavallista aikaisemmin, ja olin itsestäni kovinkin ylpeä, kun olin jo ennen kuutta ehtinyt laittamaan ja syömään lämpimän aterian sekä kuskaamaan pojan treeneihin! Yleensä joudun aina turvautumaan pojan kavereiden äiteihin noiden vientien kanssa, joten oli mukava hoitaa edes kerran oma osuuteni senkin suhteen (meidän perhe siis hoitaa haut, ei tässä ihan loisia olla). Sen jälkeen lenkitin vielä koiran, kävin viemässä huuto.netissä myymäni monot lähimpään SmartPostiin - ihan mahtava palvelu, muuten! - ja kävin ratsastamassa normaalin iltavuoroni. Huomenna jatkan iltamenoilla vielä vähän pidemmän kaavan kautta, sillä olen työn puolesta Katy Perryn konsertissa. #workinghard taas :-D

Loppuviikko meneekin sitten onneksi vähän löysemmissä merkeissä ainakin iltojen osalta, vaikka työtahti näyttääkin nousujohteiselta mitä lähemmäksi viikonloppu tulee. Sitten onkin kohta pääsiäinen - eikä meidän perheellä ole vielä mitään suunnitelmia. Tahko vähän houkuttelisi, mutta jotenkin sinne lähteminen tuntuu juuri nyt niin vaivalloiselta asialta, että olemme mitä todennäköisemmin ihan kotona vain. Sitten parin päivän jälkeen olemme kaikki mökkihöperöitä ja vihaisia toisillemme siitä, ettei kukaan saanut aikaiseksi varata sitä Tahkon mökkiä...

Sen sijaan vapuksi ajattelimme lähteä Lontooseen, sillä minulle sattuu työmatka sopivasti juuri vappuaatoksi, ja helppohan miehen ja lapsen olisi lentää sinne päivää myöhemmin pitkän viikonlopun kaupunkilomalle. Poika ainakin innostui ajatuksesta jo kovasti, vaikka veikkaan sen johtuvan vain ja ainoastaan siitä, että hän näkee jo itsensä Abercrombien kassalla ison vaatekasan kanssa. I've created a monster!

Nappiosumia

Voin helpotuksekseni ilokseni kertoa, että tilaamistani ja viime viikolla hehkuttamistani kolmesta vaatteesta peräti kaksi kolmasosaa osui ihan nappiin! Tässä kuvassa näkyy Bruuns Bazarin mohairneule, joka on L-koostaan huolimatta - tai ehkä juuri siitä johtuen - oikein hyvän kokoinen. Ei liian nafti, kuten verkkokaupan kuvassa mallin päällä (hyvähän sen luikeron on pitää sellaista makkarankuoripaitaa!), muttei mielestäni kuitenkaan liian isokaan. Ja lämmin!

Neule Bruuns Bazaar

Farkut Gap

Nilkkurit Clarks

Laskin, että olen ostanut kesän jälkeen melkein kymmenen (hups!) neuletta, ja vain yhden jakun (sekin rento bomber-henkinen pusakka), ja se suhde on varmaan ihan kohdillaan, sillä jakkua ei juuri koskaan tee mieli eikä onneksi ole "pakko" vetää päälle. Hassua, miten sitä ihan ekoissa duuneissa joskus kauan, kauan sitten tunsi olonsa ihan onnettomaksi ilman bleiseriä, kauluspaitaa ja Sandin (muut merkit eivät kelvanneet) pientä silkkihuivia, joka pilkotti sieltä paidan kauluksesta. Toki muoti oli silloin viisitoista vuotta sitten erilaista, mutta bleiseri oli sellainen pakollinen turvavaate ja univormu - ja me kaikki juniormarkkinointi ja -tuotepäälliköt näytimme ihan samalta. Nyt on niin paljon enemmän valinnanvaraa, mikä on yksinomaan hyvä asia!

Toinen onnistunut löytö oli Marc by Marc Jacobsin retrohenkinen mekko, joka on varmaan jonkun mielestä aivan kamala rätti, mutta joka vetosi minuun ensisilmäyksestä lähtien. Pelkäsin senkin olevan malliltaan tosi niukka, mutta ihan hyvinhän sekin istuu. Onkohan muuten olemassa joku virallinen fobia-luokittelu tälle minun syndroomalleni, jossa ihminen pelkää tilaamansa vaatteen olevan liian tiukka?

Ja taas on tästä lyhyestä varresta hyötyä, sillä jos olisin yhtään pidempi, olisi mekko niin minimittainen, ettei se kelpaisi työkäyttöön. Nyt liikutaan mielestäni vielä soveliaisuuden paremmalla puolen, vaikkakin ehkä aika niukasti.

Kamala rätti ihan oikeasti oli DVF:n mekko, jossa oli vähän kaikki pielessä. Matsku on lörppöä, malli kummallinen ja mekko oli liian tiukka! Siinä missä Marc Jacobsin mekko on mielestäni imarteleva, oli tällä DVF:llä ihan päinvastainen vaikutus ja näytin se päälläni about kymmenen kiloa lihavammalta emännältä. Ei kuvia. Ja nyt riitti ton DVF:n kanssa, mä en onnistu koskaan! Seuraavaksi (pian?) kun pääsen Nykiin, voin käydä livenä sovittelemassa, mutta nettishoppailu saa riittää!

Aika mukavia muuten tällaiset pitkät viikonloput, vai mitä? Olimme eilen peräti kaksissa juhlissa, ja illalla/ yöllä kotiin tullessa olo oli aika...no, juhlinut, mutta siitä huolimatta tämä päivä on ollut oikein toimelias ja reipas. Huomenna täytyy tehdä vähän töitä, mutta ehdin silti mm. viemään kummitytön ratsastamaan ja koirankin ajattelin käyttää koirapuistossa. Joululahjoja pitäisi myös ehtiä katsastamaan (pari ideaa on jo, mutta monta visaista casea on vielä ratkaistavana); joulun varjobileet siirtyivät onneksi meiltä anopin järjestämiksi, mistä olen erittäin kiitollinen. Niin kiitollinen, että voisinkin ostaa anopille oikein hienon lahjan :-)

Muu perhe on vaipunut jonkinasteiseen hypnoosiin takkatulen äärellä, joten lähden itsekin seuraksi meditoimaan heidän kanssaan. Hienoa iltaa teille kaikille!

P.s. Päivittelin sivupalkista löytyvää seuraamieni blogien luetteloa - käykääpä tutustumassa uusiin (ja vanhoihin) tuttavuuksiin!

Ehkä ostin, ehkä en

Sieltä ne alet taas tulivat, ja mikäs sen hauskempaa, kuin ostaa hyvällä alennuksella mieluisia joululahjoja itselle. Eli siis ostin kyllä, mutten tietenkään voi vielä ihan varmaksi tietää, ovatko kaikki löytöni livenä yhtä hyviä kuin kuvissa ;-)

DVF:n mekko löytyi jo viime viikolla,
 ja DHL tuo sitä parhaillaan kovaa vauhtia kohti Suomea.
ETA huomenna. Ostettu DVF:n nettikaupasta.

Bruuns Bazaarin jänskä neule, josta ei ollut jäljellä kuin L-koko.
Ostin silti siinä toivossa, että tuo toimisi vähän väljempänäkin
- ja katsokaan nyt, miten lyhyet nuo hihat ovat XS-koossa tuon 180 cm mallin päällä :-O

Marc by Marc Jacobsin mekko, joka tuntui heti ihan omalta.
Toivottavasti ei ole ihan kamalan lyhyt (ja vaatii varmaan Spanxit alle...)!
Neule ja mekko my-wardrobe.comista.

Ja kuulkaa, joulumatkakin on vihdoinkin varattu! Hyvä niin, sillä lähtö on jo reilun parin viikon päästä - eipähän ehdi tulemaan liian kova matkajännitys :-) Tai ehkä se "jännitys" tulee siitä, että pitäisi kahden viikon aikana saada kaikki loppuvuoden duunit tehtyä ja kesävaatteet pakattua, mutta eiköhän tuo nyt ihan hyvin suju, kun ei olla lähdössä Kanariaa vaativampaan kohteeseen; toivotaan, että tuo DVF:n kukkamekko olisi sopiva, niin saisin ikioman perinteeni mukaisesti matkalle jotakin ihan uutta mukaan. Sen verran ehdin jo tutustumaan kohteeseen, että hotellin ravintoloissa on pukukoodi, joten ihan farkkushortseissa ei voisi iltoja istuakaan. Hmm...minkälainen mekko käykään sen nahkaisen vyölaukkuni kanssa?!

Oloni alkaa vihdoinkin olemaan vähän parempi, vaikken tänään vielä uskaltanutkaan lähteä ratsastamaan. Ajattelin tehdä koiran (ja miehen) kanssa oikein rauhallisen iltalenkin (siellä on niin tajuttoman liukasta, ettei muuta voi ajatellakaan), ja ottaa muutenkin vielä pari päivää aika rauhallisesti. Torstaihin asti siis, silloin mulla on seuraava ratsastustunti, ja sitä en enää missaa mistään hinnasta!

Tämä viikko alkoi siis paljon edellistä virkeämmin ja iloisemmin, toivottavasti fiilis on parinkin päivän päästä yhtä energinen - ja sitä samaa toivon teille kaikille. Mukavaa viikkoa ja aurinkoa päiviinne!

Perusteluja ja selityksiä

Marc by Marc Jacobs

Jotta voisin perustella itselleni juuri tekemäni aleostokset, uskottelen itselleni rypeväni kamalassa itsesäälissä, sillä onhan tämä nyt varsin kamala kohtalo: mies liehuaa juuri nyt maailmalla, enkä minä saa omaa vuoroani, vaan joudun aloittaman kesälomani ihan perheen kanssa veneessä keikkuen.
(Äskeinen lause kietoutui aika taidokkaasti itseni ympärille, vai mitä?!)

Tai sitten voisin todeta, että olin taas nukahtaa sohvalle, enkä kyennyt mihinkään muuhun toimintaan kuin surffailemaan alennusmyyntejä. My-wardrobe.comista löysin ja tilasin nämä itseni oloiset mekon ja käsiveskan. Ei kai sitä oikeasti sen kummempia syitä tarvitse?! Edullisia olivat.

Onneksi alet ovat kohta ohi (tai kermat on jo ainakin kuorittu) ja kohta olen minäkin jossakin kaukana ulapalla - olen aika laiska shoppailemaan kännykän tai iPadin kautta, joten ehkä se viimeistään katkaisee tämän ostoskierteen :-) Mitään veneilyvaatetta tai -tarvikkeitahan en ole vielä hankkinut (tai siis yhden untsikkaliivin vain Stockan nettialesta...), mutta kun en vielä edes tiedä, mitä tarvitaan/haluan, niin täytyy lykätä ne myöhemmäksi.

Michael Kors

Juhannus sujuu meillä ihan rauhallisissa merkeissä; olemme miehen kanssa molemmat varmaan niin univeloissamme ja henkisesti väsähtäneitä, että on parempi olla tekemättä liian suureellisia suunnitelmia, joita ei sitten kuitenkaan jaksaisi suorittaa. Ollaan siis enimmäkseen perheen kesken ja ehkä pelataan perinteinen juhannuspäivän golfkierros - silloin on nimittäin kentillä yleensä aika tyhjää. Olemme yleensä houkutelleen pojan mukaan (ei sitä kotiinkaan raaski jättää...) sillä verukkeella, että hän saa toimia kierroksen ajan golfauton kuljettajana. Hänellä on ollut muutama maila mukana, ja on sitten saanut ihan oman intonsa mukaan pelata joillakin väylillä muutaman lyönnin siellä täällä. Tänä vuonna tilanne onkin sitten aivan eri, sillä hän sai juuri green cardin, ja puhkuu nyt pelaamisen halua. Minä taas puhkun ylpeyttä :-)