31.5.2012

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Mikä ihmeen taika suvivirressä oikein on? Vai pystyykö joku muka kuuntelemaan (saati laulamaan) sen ilman, että edes pieni kyynel tirahtaa silmäkulmaan? Itselläni pitäisi olla jättiarskat kasvoilla koulun juhlasalissakin, niin paljon aina liikutun kun lasten kirkkaat ja heleät äänet aloittavat noilla otsikon sanoilla, ja näin kävi tänäänkin - en tosin ollut ainoa, sillä näin monen pyyhkivän "huomaamattomasti" silmiään säkeiden välissä :-) 


Taidan olla joka vuosi aina hieman edellistä vuotta haikeampi kouluvuoden päättyessä, sillä tuntuu siltä, että aika alkaa juoksemaan yhä nopeammin ja nopeammin. Lapseni on vielä pieni, oma villapääni, mutta samalla koko ajan kohti (esi)teini-ikää kallistuva ja joka yö senttejä kasvava miehenalku, joka ei enää oikein mahdu äitinsä syliin.

Eikö olekin höpsöä nyt jo vähäsen surra sitä, että kymmenen vuoden päästä hän muuttaa kotoa pois?


Tosin vielä pari vuotta sitten uhkasin lähteä armeijaan hänen mukaansa, kun omatoiminen ruoan pilkkominen oli niin hakusessa, joten onhan tässä vielä sekin mahdollisuus olemassa :-)

Kevätjuhla oli siis ihana ja liikuttava tapahtuma, kuten aina, ja ihan kohta koko kylän lapsukaiset saavat todistukset kouraansa (jääkaapin oveen) ja kirmaavat kesälaitureille ja -rannoille melkein kolmeksi kuukaudeksi - he onnelliset!

Meidän lapsemme ei tosin ihan vielä pääse nauttimaan täydestä vapaudesta, sillä seuraavat viikot hän joutuu/ saa viettää erilaisilla leireillä, kunnes meidän vanhempienkin lomat alkavat. On tennistä, golfia, yleistä liikuntaa - vain taide puuttuu (sitä ei ollut lähikulmilla tarjolla). Ei ole halpaa lomaa olemassakaan!

29.5.2012

Nyt ja tässä


Juuri nyt bloggaaminen ja lifestylehömpötykset tuntuvat kaukaisilta ja vähäpätöisiltä asioilta, mutta kyseenalaistan muutenkin, mihin aikaani käytän. Tai miten loppuelämäni elän.

Lähipiirissämme on vakavasti sairas ihminen, jolla on ehkä vain muutama viikko elinaikaa jäljellä. Aivan yhtäkkiä vahva, viisas ja kaikkivoipainen onkin heikko ja väsynyt. Surettaa niin hänen puolestaan, hänen lastensa ja puolisonsa puolesta. Vuosia olisi ollut vielä parhaimmillaan monta kymmentä jäljellä, tämä ei ole oikein! 

Olen joskus aikaisemminkin ollut kasvokkainen elämän lyhyyden kanssa ja nähnyt, miten ohut ja hauras elämänlanka voikaan olla - se voi katketa, kun sitä vähiten odottaa, eikä kukaan voi hallita tai määrätä sitä pysymään ehjänä.  Elän vanhoja suruja nytkin läpi, ehkä merkki siitä, etten aikoinaan sitten kuitenkaan osannut käsitellä asioita tarpeeksi perusteellisesti. Tai sitten suru on vain aina mukana, usein taustalla hiljaisena huminana, kunnes joku akuutti asia nostaa sen vahvemmin pinnalle. 

Toisaalta olen oppinut myös sen, että elämässä saa ja pitääkin olla hömpötyksiä, ylellisyyksiä ja turhamaisuuksia, jos niistä saa iloa ja kunhan ne eivät ole elämän kantavia arvoja. En siis väheksy pikkublogini (ja kaikkien seuraamieni blogien) merkitystä kevyenä hengähdystaukona, ilon tuojana ja inspiraationa, mutta piti silti päästä avautumaan tästä ristiriidasta, joka sisälläni pauhaa. 

Enkä oikeasti haluakaan muuttaa elämässäni juuri mitään - silitän vain koiraa tänään pari kertaa enemmän ja puristan lasta syliini entistä tiukemmin iltarukouksen jälkeen. Miehellekin voisin olla kiltimpi :-) 

Minulla on kaikki hyvin, tänään osaan olla siitä kiitollinen. Elämä on nyt ja tässä.

27.5.2012

Taistelu epäpuhdasta ihoa vastaan jatkuu...

Seuraa tekstiä näppylöistä ja muusta yököttävästä, älä lue jos haluat pitäytyä kevyemmissä ja puhtaammissa aiheissa!

Olen sen verran epätoivoinen, että etsiskelin netin asiantuntevilta keskustelupalstoilta lisävinkkejä näppyläisen ihoni oikomiseksi. Kyseessä siis selkeät hormoninäpyt lähinnä leuan seudulla, mutten millään haluaisi syödä ylimääräisiä lääkkeitä - ainakaan ihan vielä.

Luin, että joillakin sinkkilisä oli parantanut tilannetta, ja niinpä päätin itsekin kokeilla. Kävin harrypottermaisessa luontaistuotekaupassa ja ostin tällaisen, hieman jenkkimäiseltä bodaushormonilta näyttävän purnukan pari viikkoa sitten:


Alkuannostus oli 3x/ päivä, josta parin viikon jälkeen vähennetään pikkuhiljaa, kunnes lopulta perusannostus on 1x/ päivä.

Toki tässä ollaan vielä ihan alkumetreillä ja pitää olla kärsivällinen, mutta vielä ei kyllä näy yhtään mitään valoa tunnelin päässä, päinvastoin: salakavalasti leukaani on taas kohonnut inhottava paukama :-( Se tässä tilanteessa on hyvää, että "ulospäin" ihoni ei vaikuta kamalan epäpuhtaalta tai -tasaiselta, koska suurin osa näistä näppylöistä on ihonalaisia (vaikka kipeitä ovatkin).

No niin, seuraavaksi siirryn taas mukavampiin aiheisiin, mutta mielelläni ottaisin tänne vinkkejä vastaan, jos joku teistä lukijoista osaisi neuvoa?! nim. epätoivoinen ja kyllästynyt

26.5.2012

Well hello there, summer!

Hullaannuin aivan Hobbsilla (Lontoossa, siis) ja ostin pari mekkoa ja topin alle vartissa - onneksi sentään tällä kertaa sovitin kaikki ostokseni, koska vaihtaminen olisikin ollut hieman hankalampi operaatio.



Raitakuosin valinta tuskin lienee yllätys kenellekään, mutta tällä seuraavalla kuosilla yllätin itsenikin, rusettiperhosia:




Tuon topin ajattelin tummansinisten chinojen tai shortsien pariksi - ja muistaakseni jossakin pitäisi olla säilössä joku tummansininen puolihamekin, pitäisi yrittää etsiä se - jollen sitten myynyt sitä kirppiksellä viime kesänä.

Hobbsilla oli hauskan nostalginen brändäys, joka ulottui pakkauksiin, käärepapereihin ja tägeihin asti:




Ja lopuksi mukaan tarttui Massimo Duttilta perus-t-paita muiden raidallisten joukkoon:


Naputtelin edellisen postauksen Heathrow Expressin kyydissä posket Panttereita pullollaan; onneksi sain lentokentällä maukkaan ja ravitsevan kolmioleivän päivälliseksi. Ja toisen samanlaisen lentokoneessa...Kyllä matkustaminen on mahtavaa :-)

Nyt ulkohommiin, sisälle paahtuu!

25.5.2012

London calling

Täällä vierahti taas päivä; ensin pitkässä palaverissa, minkä jälkeen ehdin taas pyörähtämään parissa kaupassa (sen sijaan, että olisin syönyt lounasta, ahmin parhaillaan Panttereita pahimpaan nälkääni).

Löysin monta raitaista vaatekappaletta, mm. Hossilta, jossa sain kauppojeni kunniaksi cavaa - heidän näkökulmastaan olisi ollut fiksumpaa tyrkätä se käteen heti astuessani ovesta sisään ;-)

23.5.2012

Päivän asu

Mihin ne helteet nyt taas katosivat?! Tänään farkut olivat ainoa oikea vaihtoehto ja takkikin oli hyvä lisä. 

Toppi on COSin uutuuksia (itselleni siis, en tiedä miten vanha malli on) ja farkut ne samat "uudet" MiHin. Jos löydän, ostaisin mielelläni vielä samaa mallia toisetkin, sillä kerrankin löysin sopivan mittaisen mallin, jota ei tarvinnut itse tökerösti lyhentää!


Snön tosi vanha luottokoru

Kävin myös kampaajalla (melkein ehdin kasiksi, kamalan aikaisin!) ja olen huojentunut siitä, että törkeä tyvikasvu on enää eilisen painajainen :-) Kampaajalla on muuten hyvää aikaa lakata kynnet, joten sain nyt enemmänkin ulkonäköä kuosiin kerralla.

Seuraavat kaksi päivää vietän taas reissussa, mutta onneksi pääsen viikonlopuksi kotiin ja lauantaina meillle tuleekin vieraita (ja näillä aikatauluilla olen erityisen kiitollinen perjantaina käyvistä siivoojista!). Mukavuutta siis tiedossa, meillä ei ole oikein koko keväänä käynyt ketään, koska työ on vienyt meistä molemmista kaikki mehut ja on ollut kiva vain möllötellä perheen kesken kaikessa rauhassa.

Sunnuntaina olisi myös tarkoitus pelata kauden eka golfkierros - johan sitä kerran kävin rangella lyömässä pari tusinaa palloa...

Eli ei voi mennä kamalan hyvin, mutta onpahan realistiset odotuksetkin :-) Yritän olla kiukuttelematta/ kiroamatta/ lopettamatta koko lajia, sillä lisäjännitystä peliin tuo se, että menen miehen kanssa pelaamaan.  Nyt keksin, houkuttelen lapsenkin mukaan, niin on pakko käyttäytyä esimerkillisesti!

Nyt houkuttelen tuon suloisen pellavapään nukkumaan, joten hyvää yötä teillekin!

21.5.2012

Meillä vihertää!

En ole todellakaan mikään viherpeukalo, vaan päinvastoin kukkien kanssa todellakin peukalo keskellä kämmentä. Yleensä onnistun tappamaan/näivettämään/ylikastelemaan ihan kaikki kasvit puolessa vuodessa, myös ne "kuolemattomat". Ainoana poikkeuksena tähän sääntöön ovat orkideani, jotka kukkivat taas iloisesti - go figure!

Näihin yrttipahasiin uskalsin kuitenkin satsata Ikeassa pari euroa, kun tällainen kolmen yrtin kasvatussetti osui käteen: kuvaavaa on se, että olin puutarhaosastolla ostamassa koristekiviä kynttiljämaljakoihin, ja joku oli hylännyt yhden tällaisen pakkauksen siihen kivien viereen. Yrtit siis löysivät minut, enkä minä niitä.


No mutta, kuten kuvasta näkyy, nämä sain jopa minäkin itämään ja keräsin Hyvä Äiti -pisteitä edes puolikkaan, kun pystyin tarjoamaan lapselle tämän ilon. (Meillä ei ole kasvatettu rairuohoa kuin ehkä kerran, ja silloinkin lapsi taisi olla 1,5-vuotias, eikä tajunnut koko hommasta yhtään mitään).


Toistaiseksi olen muistanut kastellakin näitä; pitäkää peukkuja että tämä mieletön tuurini jatkuisi vielä hetken, ja saisimme edes kerran maistella itse kasvatettua basilikaa salaatissamme :-)

Yläkuvassa taustalla näkyy muuten saviruukkuun siirretty salaatintynkä, jolle on käymässä hyvin tyypillisesti. I rest my case.

20.5.2012

Printtihousut IRL

Olen jo muutaman kuukauden ajan makustellut printtihousujen ajatusta: kuvissa ne ovat pikkuhiljaa alkaneet miellyttämään silmää, mutta mikäpä ei näyttäisi hyvältä kaksikymppisen mallin päällä?! Onkin sitten aivan eri asia, voiko tällainen keski-ikäinen lapsenmittainen äitihahmo vetää ne päällensä näyttämättä surullisen epätoivoiselta...

Lontoossa hypistelin hieman ihastuneena 7 for All Mankindin kukkakuvioisia jeggingsejä, mutta ne olivat a) liian kalliit ja b) aivan liikaa. Ajatus siitä, että voisin löytää itsellenikin sopivan version vahvistui kuitenkin entisestään.

Eilen olin sitten kaupungilla liikenteessä ihan tositoimin, enkä jättänyt yksiäkään printtipöksyjä hiplaamatta Tigerilla, Filippa K:lla, Beamhillissä, Lindexissä, Stockalla ja Zarassa. Tribaalikuviot, kukat ja eläinaiheet out, joten aika hillityt kuitenkin halusin ja Zarassa ne tulivatkin sitten vastaan. Jono sovituskoppiin oli tajuton, kuten aina, joten nappasin nämä vain mukaan kotisovitusta varten.

Kuosi ensin:

Hillitty pyjamakuosi, check.

Ja malli: 

Sopivan suora malli, ei liian väljä ja liehuva, mutta ei mikään ihan pillikään. Ja, ihme ja kumma, eihän tämä nyt niin räikeän epätoivoiselta näytä, vai mitä? 

Vaan kohtalon kortit ovat nyt todella tätä printtihousuajatusta vastaan, sillä näissä on eriparilahkeet: oikea lahje on ihan silmämääräisestikin katsottuna selkeästi vasenta kapeampi ja niin paljon, että se jämähtää pohkeeseen kiinni. Kuvassa se on siis tuo suora jalka taaempana, mutta näettekö miten kireä lahje on tuosta polven alapuolelta? Se johtuu siitä, ettei se liiku siitä mihinkään!

Teoriassa lahkeessa olisi sen verran saumanvaraa, että voisin ratkoa saumaa ja ommella sen uusiksi, mutta noin liukkaan kankaan kanssa ei voi kuin epäonnistua (näillä omilla, yläasteen aikaisilla hyvin välttävillä ompelutaidoillani). Olisiko kannattanut sovittaa?! No joo...

Nyt sitten painiskelen vielä sen kanssa, että yritänkö vaihtaa housut samanalaisiin symmetrisiin, vai annanko nyt tämän trendin mennä ohi? 

Mitä mieltä olette, onko tämä 15 vuotta nuorempien juttu, annanko tämän jäädä nyt tähän?!

19.5.2012

Kaipausta ja shoppailua

Olen ollut yksin kotona vasta kolme päivää, ja nyt jo ikävöin perhettäni kamalasti. Oma aika on kiva juttu, kun sitä on sopivasti, mutta liikaa on liikaa: täällä on liian hiljaista ja rauhallista, eikä ole ketään, kenelle jutella :-( Absence makes the heart grow fonder!

Onhan tässä ollut kaikkea kivaakin, kylpylähoitoja ja shoppailua ja kavereiden kanssa hengailua, mikä on oikein virkistävää ja tärkeää sekin!

Ja tästä eteenpäin en taida enää vannoa täällä mitään ostolakoista, koska kaikki hyvät lupaukset unohtuivat taas heti, kun pääsin ekaan liikkeeseen...


Ei siis tarvinnut lentää Lontooseen asti, kun löysin nämä kengät jo tänään. Tismalleen sama malli on jo mustana, ja ne ovat aivan luottokenkäni - epäilemättä nämä pääsevät samaan kastiin.


Ja sitten uudet farkut, aina yhtä käytännölliset mustat ja kapeat. Tästä kuvasta ei tietenkään näy mallia (Flex), mutta ennen kuin olen lyhentänyt nämä, ei lisää kuvia ole luvassa (ja itseni tuntien voi mennä ensi talveen asti, ennen kuin saan aikaiseksi tehdä sen). 




Sitten vielä se uusi Sandin neule päällä - tosin taas vähän ryppyisenä pitkän päivän jälkeen...








Onneksi tämä söpöliini on pitänyt minulle seuraa koko viikonlopun - ja näillä keleillä koiranomistajana on oikein mukava olla!

*****

JK: Jos haluat voittaa Narsin luomivärejä, Minna arpoo niitä kaksin kappalein Villa Hummelholm -blogissaan. 

18.5.2012

Hyvät ja huonot uutiset... ei, kun ostokset (COSilta taas)

Shoppailin taas COSilla männäviikolla ja tilasin sitä sun tätä; kaikista en jaksanut napsia kuvia, mutta yhden huonon ja yhden hyvän tuon tänne.


Tämä yllä näkyvä toppi on aivan liian räikeän värinen; nettikaupassa se näytti toki kirkkaalta, muttei ollenkaan niin fluoro-väriseltä kuin livenä. Takaisin, mars!


Tämä silkkipaita taasen saa aivan ehdottomasti jäädä kaappiini, tämähän sopii ihan kaiken (lue: farkkujen) kanssa, eikä maksanut juuri mitään. 

Kävin muuten COSilla viime viikolla (Lontoossa, ihan oikeassa liikkeessä, siis) ja täytyy kyllä sanoa, että valtaosa vaatteista oli sellaisia, etten kahta kertaa katsoisi. Muutamia helmiä oli siellä täällä, ja muistelisin että tuota silkkitoppiakin kääntelin ja nostelin - mutten sitten jaksanut kuitenkaan sovittaa...

Käyn kohta uudestaan Lontoossa, mutten oikeastaan ole ajatellut ostaa kuin Pretty Ballerinan kengät - niistä ajattelinkin tehdä myöhemmin ihan oman postauksen, koska valinnanvaraa on aivan älyttömästi!

Toivottelen taas mukavaa perjantaita kaikille, kivoja nämä minilomat :-)

Nansolla

...no, en fyysisesti ollut vielä Nansolla, mutta kun sain -30% alekupongin, kävin netissä tutustumassa tarjontaan, sillä pakkohan tuollainen ale on käyttää pois, vai mitä?

Valitettavasti en päässyt yllättymään iloisesti mallistosta - olisin isänmaallisesti toivonut löytäväni sieltä edes jotakin sykähdyttävää, mutta näin ei kyllä päässyt käymään. Nämä pari juttua nyt kuitenkin poimin sieltä muista positiivisemmin erottuvana, mutta tuskin ostan yhtäkään:

Parasta tässä mekossa on väri.

Raikas kuosi ja kivat hihansuut.

Vyön jättäisin pois, mutta tämä
voisi olla niitä vaatteita, jotka
eivät näytä kuvassa niin kummoisilta,
mutta päällä kivalta.

Mutta tämä, siis mitä?! Apua! Olen muuttumassa äidikseni, joka sai isältä joka äitienpäivä Nanson yöpaidan lahjaksi - ja muistan, miten teini-ikäisenä pidin sitä maailman väsyneimpänä lahjana ikinä. Nyt jo leikittelin ajatuksella, että ostaisin itselleni tällaisen pallopaitulin. Keski-ikä kolkuttaa pitkien yöpaitojen ja leopardikuosin muodossa...

Hopeless case?!

(p.s. Nanson aletarjous ei liity tähän blogiin mitenkään, ihan vain tiedoksi - eipä tämä kovin kummoinen mainos heidän näkökulmasta olisi ollutkaan...)


17.5.2012

Samujin kesää ja syksyä

Nämä ihanat kuvat nappasin Samujin FB-sivuilta:

Kesämekko minun mieleeni 


Syysmallistoa (huomaa kivasti taiteiltu vyö)
Päivän ohjelmaan on tähän mennessä kuulunut seuraavaa: Täykkärit, Greyn Anatomia ja PanAm. Nyt menossa Neljät häät ja sitten ehkä vielä joku leffa. Miehet siis lähtivät kalareissuunsa ja minä otan rennosti sohvalta käsin :-) Ruoaksi kelpaa eilisen spaghetin jämät ja ummistan silmäni lattialla pyöriviltä koirankarvakasoilta huomiseen asti! Ehkä annan sen verran löhöilystä periksi, että käyn illemmalla juoksemassa koiran kanssa - kunhan ei nyt alkaisi satamaan...

Mukavan letkeää pyhäpäivää teillekin!

16.5.2012

Ansaittu miniloma


Ajelin kohti kotia ja haaveilin piskuruisen cavan avaamisesta nelipäiväisen loman alkamisen kunniaksi (kolmen päivän aikana tullut tehtyä kahden viikon duunit, tai siltä ainakin tuntuu!) - vaan ehei, meillähän on taloyhtiön talkoot! Vedän siis puutarhahanskat käteen ja lähden pihalle urakoimaan...miksi ihmeessä tämä ilta olikaan jonkun mielestä hyvä idea?!


Onneksi olen buukannut perjantaille sekä kasvo- että vartalohoidon - sopiva palkkio kovasta uurastamisesta. Ja huomenna ajattelin löhöillä valtaosan päivästä, kun mies ja lapsi lähtevät kalastusretkelle. Hetken vapauden huuman jälkeen on takuuvarmaa, että perjantai-iltana viimeistään iskee kova ikävä, kun lipittelen yksin sitä cavaani sohvalla. Yritän kuitenkin ottaa ikävästä tilanteesta kaiken ilon irti :-)

15.5.2012

Kimallan, kimallan (French Connection)

Tämä toppi oli jäänyt jälkitoimitukseen ja sain sen nyt vasta - sopivasti näin aurinkoisena päivänä, jolloin voin jopa kuvitella että joskus uskaltautuisin uloskin näin kepeässä vaatetuksessa. Fiilistelin jo vähäsen uusien sandaaalien ja boyfriend-farkkujen kanssa, joo!


Kamala harakka musta on tullut aivan yhtäkkiä - vielä pari vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakaan, että hankkisin mitään kimalteista tai paljetein koristeltua, mutta tässä sitä vain ollaan :-) Leopardikuosi, toinen inhokkini, odottaa varmaan jo kulman takana nelikymppisiäni!

Migreeni jyllää taas ja alan jo olemaan motivoitunut kokeilemaan akupunktiota, jotta pääsisin tästä vaivasta eroon. Tai siis lääkkeillähän sen saa taltutettua hetkeksi, mutten haluaisi vetää joka päivä kolmionappeja - ei voi olla pidemmän päälle hyväksi! Lisäksi lääke vie moneksi tunniksi kaiken energian pois, eikä ole sellaisenkaan varaa: tänäänkin jäi itapäivällä niin paljon töitä tekemättä olemattoman työtehon takia, että on pakko ottaa lapsen nukkumaan mentyä työläppäri esille ja alkaa naputtelemaan. Siispä nyt suljen tämän väkkärän ja vietän arvorakasta laatuaikaa jälkikasvun kanssa :-)

14.5.2012

Tigerin ysmyn satoa

Hupsista vain, tili meni jo ennen kuin tili tuli! No, ei nyt ihan sentään, mutta aika paljon sain humpsahtamaan Tigerin ei-julkiseen-ystävämyyntiin:

Leveä vyö - ainahan näitä tarvitsee, vai mitä?!

Silkkineule - paljon paremman näköinen päällä ja sileänä :-) 

Mahtavan tilava nahkalaukku, jonka saa myös olalle kantoon.
Uusi työlaukku heti huomisesta lähtien.

Olin jo vähän suunnittelut uuden, mustan Mulberryn ostamista, mutta nyt pääsin huomattavasti halvemmalla, joten oikeastaan säästin aivan älyttömän paljon!

Silkki-villa-huivi


...ja sitten ehkä ostin vielä trenssin ja yhden harmaan topinkin, mutta kuvaan ne joskus paremmalla ajalla.

Ja nyt on pakko sulkea lompakon nyörit vähän pidemmäksi aikaa, tämä kuukausi on ollut katastrofaalinen!  Viikonloppuna lupasin lähteä humpsuttelemaan Helsinkiin kaverini kanssa, mutta ehkä tyydyn kerrankin vain makutuomarin rooliin - pikkucavan jälkeen sitä vain on entistä hövelimpi, joten täytyy kovistella kaveri pitämään mut kurissa :-)

En muuten voi mitenkään kehua sitä L'Oréalin uutta kynsilakkaa pysyvyyden puolesta: lakkasin eilen illalla kynteni ja tänään jo puolet kynsistä on surkean näköisiä, kun lakkaa on lohkeillut sieltä sun täältä - laitoin vielä kaiken lisäksi jonkun ikuista pitoa lupailevan päällyslakankin, vaan aivan turhaan. Pitäisi vain pysytellä helpoissa nudesävyissä, niin ei ainakaan pistäisi silmään niin paljon kaikki pienetkin lohkeilut.

13.5.2012

Vuoden arvokkain päivä

Äitienpäivä on kaikista vuoden päivistä tunteikkaimpia, tänäkin vuonna. Vaikka olen hyvin kaukana täydellisestä äidistä (edes parhaimpina päivinä, niistä huonoimmista puhummattakaan), olen silti ehdottomasti sitä mieltä, että  ihana lapseni on ylivoimaisesti hienoin "saavutukseni" - kaikki muu kalpenee siinä rinnalla. Hän on aarteeni, sokeripullani ja lempilapseni :-)

Leikin siis aamulla lahjakkaasti nukkuvaa, kunnes sain perinteisen aamiaistarjottimen, jolla oli myös lapsen tekemä kortti ja lahja <3 Mies oli tukena järjestelyissä ja oli ostanut mielettömän upean orkidean aikaisempien seuraksi.

Sopivaa suojaruukkua ei vielä löytynyt,
haluan samanlaisen neliskanttisen kuin missä muutkin orkideat asuvat. 
Iltapäivän vietimme maalla sukulaisporukalla ja söin mm. viimeinkin kevään ensimmäiset parsat ja mansikat. Nam!


Luonto alkaa puhkemaan kukkaan sielläkin, vaikka tuntuukin siltä, että oltaisiin pari viikkoa edellisistä vuosista jäljessä?!


Nyt annan herkkujen hetken laskeutua ja lähden vielä lenkille ilta-aurinkoon tämän taivasnäkymän houkuttelemana.



Mukavaa sunnuntaita teille kaikille!

12.5.2012

Upea pitsihame (ei pömppömasuille)

Siinäpä se tulikin: nappasin Lindexiltä sovittamatta (olin etsimässä erittäin kärttyisälle lapselle takkia, jonka molemmat kelpuuttaisimme - siinä ei paljoa sovituskoppia voinut ehdotella...) tämän tosi söötin hameen, joka on kyllä teoriassa oikean kokoinen, mutta näytti sitten päällä paljon huonommalta kuin henkarissa. Vika ei ole hameessa, vaan oman vartalon muodossa, mutta pakko palauttaa hame kuitenkin :-(


Tuli taas lisämotivaatiota lähteä lenkille...

Upeat sandaalit

Jollei kengän pohjasta näkyisi sen merkki, olisitko arvannut että nämä ovat Eccon?!

Näin nämä ekaa kertaa Ompun Ecco-myymälän ikkunassa jo aikaisin keväällä ja kävin sen seurauksena ekaa kertaa ko. liikkeessä ihan sisällä asti. Eilen sovitin näitä jalkaan, ja ovat todella mukavan tuntuiset. Hintakaan ei ole kamala, n. 100€ - houkutus on suuri!

Mutta kun juuri tilasin ne Zindan sandaalit ja viime vuodelta on jo vastaavanlaiset toisetkin Unisan popot (kuvassa alla) - nämä jälkimmäiset ovat tosin niin epämukavat, että ne on tehty vain istumista varten (ja olivat muistaakseni aika kalliit -> fiasko-ostos). En siis voi perustella tarvitsevani näitä. Ja voiko Eccon kenkiä muka himoita?!



Menkää siis joku muu ja ostakaa nämä ihan minun ilokseni jooko? Ja tulkaa sitten kertomaan, että teitte mahtavan löydön :-) (Pahaa pelkään, että ostan nämä itsekin seuraavien viikkojen aikana)

Kotona, ihana lauantai!

Kotona taas, ihanaa! Tässä vielä pari kuvaa matkalta; hotelli oli Radisson Blu Edwardian Lontoon Covent Gardenissa, suosittelen lämpimästi! Olen aika vaativa hotellien suhteen (tai ainakin on paljon kokemusta erilaisista hotelleista), ja tämä täytti monta tärkeää kriteeriä: hyvä aamiainen, hyvä sijainti, freesi ja toimiva, hyvä palvelu ja hiljainen :-) 


Ja taas toteutui shoppailussa se kummallinen ilmiö, että kun tarjontaa on aivan järjettömästi, jäätyy eikä pystykään ostamaan mitään. Kiertelin siis monta tuntia Covent Gardenin putiikkeja ja isompia liikkeitä, sovitinkin paria juttua, mutten ostanut kuin meikkisiveltimen - olen degeneroitunut pelkäksi nettishoppailijaksi!

Vähän jäi harmittamaan yhdet Tomsin tossut (kuvassa mustat , mutta luonnonvalkoisina olivat tosi nätit), ne vain sattuivat heti ekassa kaupassa käteen, ja ajattelin sitten hölmösti, että palaan sitten vielä myöhemmin ehkä ostamaan ne...enpäs palannut.



Ja tässä ne pitkään odottamani uudet rillit - eivät ehkä näytä kuvassa kovinkaan kummoisilta, mutta olen aivan supertyytyväinen, sillä ne tuovat ihan uutta ilmettä ja kuvittelen näyttäväni seksikkäältä älyköltä nämä päässäni :-) 


Ulkona myrskyää, mutta kotisohvalla on hyvä olla. Nappaan lapsen kainaloon niin pitkäksi hetkeksi, kun saan luvan ja otan latten toiseen käteen. Iltapäivällä olisi tarkoitus käydä kiertelemässä rautakauppoja, sillä pikkuvessamme menee remonttiin ihan lähiviikkoina. (Miksi muuten yhä käytetään sanaa rautakauppa, kun se ei kovin hyvin enää kuvasta niiden tarjontaa?!) 

Mukavaa viikonloppua kaikille ja kiitos kaikille viime aikoina kommentoimaan innostuneille, kiva että olette mukana jutuissa!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...