16.4.2016

Ihmeidentekijä

Tässä iässä omat kasvot eivät varsinaisesti ole enää nuoruuden ja kuulauden ilmentymä, vaan eletyt ilot ja huonosti nukutut yöt alkavat pikkuhiljaa näkymään vaikka olisi investoinut sekä aikaa että rahaa huolelliseen ihonhoitoon - hei, aloitin silmänympärysvoiteen käytön kaksikymppisenä! Kirurgin veitsen alle tuskin uskaltaudun (vaikka olinhan mä silmien laseroinnissakin kaikista aikaisemmista vakuutteluistani huolimatta), mutta olen tosi kiinnostunut erilaisista kuorinnoista ja naamioista. Niinpä Sokoksen 3+1 -päivillä tarjouksessa ollut Philosophyn Miracle Worker oli tarjolla kuin tilauksesta, sillä olen lukenut Philosophyn kuorinnoista paljon hyvää.


Pakkauksessa oli kaksi purnukkaa: pyöreässä oli 60 kangaslappua, ja niihin imeytettiin pikkupullon neste, joka oli siis se varsinainen vaikuttava aine. Aktivoinnista on sitten se kaksi kuukautta aikaa käyttää koko setti kuuriluontoisesti.

Joka ilta otan lappukasasta päällimmäisen ja pyyhin puhtaan ihon sillä pikkuisen lappua pyöritellen, minkä uskon tehostavan kuorivaa vaikutusta. Kasvojen lisäksi pyyhin myös kaulan ja niskan, ihan vain siksi ettei hyvää (ja kallista...) ainetta menisi yhtään hukkaan. Nähtäväksi jää, miten hyvin kostutettuja ihan viimeiset laput ovat, vaikka olen tietysti yrittänyt minimoida altistuksen ilmalle ja kiertää salamannopeasti purnukan tiukasti kiinni - jollei tietäisi mistä on kyse, voisi iltatoimiani seuratessa kuvitella, että purkissa on jotakin varsin myrkyllistä, jota ei missään saa hengittää :-)


Nyt on takana reilun parin viikon käyttö, ja uskallan väittää, että tuloksia näkyy. Tehosta todistaa jo se, että ekan viikon jälkeen epäpuhtauksia alkoi puskemaan ihon pintaan - eli suomeksi mulle tuli paljon näppyjä. Inhottavaa kyllä (!), mutta tämä reaktio oli odotettavissa, ja Google kertoo etten todellakaan ole ainoa, jolla iho reagoi samalla tavalla. Näpyt ovat olleet yksittäisiä, ja kuivuvat parissa päivässä pois - ja toistaiseksi ne olen saanut (kai :-D) peitettyä ne meikillä ihan hyvin. Pahempaakin on ollut!

Positiivisempaa on se, että ihoni näyttää raikkaammalta ja jotenkin...vähän pulleammalta. Käytän tosi vähän meikkiä, joten (joko Lumenen Nude Perfection tai L'Oréal Paris Nude Magique), joten samea tai epätaisainen iho kyllä kuultaa meikin läpi. Ja tämä on tietysti tai ainakin toivottavasti vasta alkua, koska kuurista on käytetty vasta noin neljäsosa. Parempaa lienee siis vielä luvassa!

Kemiallisten kikkojen lisäksi uskon vahvasti myös luonnollisempiin metodeihin - lähden nyt hakemaan sekä raitista ilmaa että puhdistusta sisältä päin ratsastustunnin muodossa, mikä on myös pääkropan hoitoa parhaimmillaan. Aurinkoa ja iloa myös teidän päiväänne!

10.4.2016

Viitan korvike

takki Ganni │farkut J. Crew │kengät &OtherStories
Olin reilu vuosi sitten aivan kuumana viittamallisiin takkeihin, mutten löytänyt mistään ihan itselleni sopivaa - olen niin lyhyt, että jotenkin näytin useimmissa malleissa siltä, kuin pikkutyttö olisi laittanut äidin takin harteilleen leikkiessään aikuista, mikä ei nyt ole ihan se look, jota tavoittelen. Ostamatta siis jäi...

Tämä Gannin uusi takki vastaa jollakin tapaa samaan huutoon, vaikka onkin ihan reilusti takkimallinen; leveistä hihoista tulee kuitenkin vähän samanlainen fiilis, kuin mitä muiden viitoissa ihailin.

Ja koska takin hihat jäävät vajaiksi, oli ihan pakko hommata pidempivartiset hanskat, jotta look olisi eheä - vaan niitäpä ei sitten niin vain ostettukaan: en löytänyt mistään nettikaupasta malleja, eikä Stockallakaan ollut tarjolla kuin yhdenlaiset, eli nuo mitkä ostin. Niissä oli alunperin varsin näyttävät Swarowski-kristalli-koristeet (myyjä hehkutti niitä moneen kertaan, enkä kehdannut sanoa, etten kamalasti tykkää niistä), mutta pari päivää niitä fiilisteltyäni totesin, että too much bling is just way too much ja leikkasin ne irti. Yksinkertaisuus on mun juttu!

Sen verran pitää vielä kehua tuota takkimallia, että sen alle mahtuu vaikka miten paksuhihainen neule tai jakku - joissakin takeissa on niin kamalan kapoiset hihat/ kainalot, ettei niihin saa tungettua kuin maksimissaan aivan ohuen neuleen, mikä sitten tietysti rajoittaa asuvalintaa jonkin verran.

Ja hei, aurinkolasitkin ovat uudet: sain Silmäasemalta Ray Ban -lahjakortin kiitokseksi silmien laserleikkauksesta, ja kävin aika monessa liikkeessä ennen kuin löysin niukahkosta valikoimasta edes yhden mallin, joka sopi omalle nenälleni... Valkkasin tuollaisen klassisen mallin - noiden taakse on hyvä peittää väsyneet kasvot :-D

Viikonloppu on sujunut mukavan rennoissa merkeissä: perjantaina kävin ratsastamassa ja eilen lyhyellä juokslulenkillä (jee! jee!), tänään olen yrittänyt vähän laittaa kotia kuntoon ja mm. siirtänyt talvivaatteita pois pienestä eteisestämme. Jännästi sinne jäi silti ainakin pari tusinaa takkia *huoh* Konmarin kirjoittaja voisi tulla ihan henkilökohtaisesti meille pitämään siivouskoulua!

5.4.2016

Stan Smith

Hoplaa, iltaa! Pitäisikö tässä vähän hävetä, kun kuukauden bloggaustauon jälkeen ei ole tarjolla kuin hyvin kasuaali asu? Päivän agendan mukaan olen pukeutunut viime viikot joko mekkoon ja korkkareihin (kokoussetti) tai farkkuihin ja rentoon yläosaan (workshop-setti), mutta ainoa kuva on kuitenkin tästä viikonlopun asuntonäyttöasusta. Ihan harmitti, kun uusien Stan Smithien päälle piti vetää ne siniset muovitossut :-D

Kyllä, toistossa on selvästi voimaa, sillä nähtyäni näitä Addun tennareita ihan joka paikassa jo viime kesästä lähtien, en enää pystynyt olemaan ilman omia Stan Smithejä, ja ostin ne lähes vauhdissa kävellessäni Kämpin Nilson-liikkeen läpi. Vielä olen onnistunut pitämään ne ihanan valkoisina, mutta se ei taida olla pysyvä olotila...

huivi By Malene Birger
neuletakki Sibin Linnebjerg
farkut J. Crew
tennarit Stan Smith by Adidas

Tammikuusta asti jatkunut työprojekti, joka vie nykyään reilusti yli puolet työajastani (ja vielä enemmän henkistä kapasiteettiani...), jatkuu edelleen intensiivisenä, mutta alan pikkuhiljaa näkemään valoa tunnelin päässä. Vaikka työtahti on ollut todella rankka, olen myös oppinut paljon uutta ja onnistunut ravistelemaan vanhoja toiminta- ja ajattelumalleja (omianikin!) kiitettävästi, ja siihen olen jo tässä vaiheessa tosi tyytyväinen! On nimittäin hämmästyttävää, miten hanakasti sitä pitää kiinni tutuista rutiineista ja tavoista tehdä töitä, vaikka periaatteessa olisikin omasta mielestään muutosmyönteinen ja joustava tyyppi. Ja niinhän aivomme on ohjelmoitu: jos jokin toimii ja tuo hyviä tuloksia, ei kannata turhaan käyttää voimavaroja uusien mallien etsimiseen - ennen kuin on aivan pakko.

Nyt on pakko mennä nukkumaan - ja toivoa, että alitajuntani löytäisi unen aikana ratkaisun pariinkin vielä askarruttavaan kysymykseen... Hyvää yötä!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...