30.4.2013

Vappumekko (päivän asu, siis)

Lapsena sain aina vappuna ottaa käyttöön uuden kevättakin ja kevätjuhliin ostettiin sitten uudet juhlavaatteet. Nyt ei ollut uutta takkia, mutta tämän COSin mekon laitoin ekaa kertaa päälle - ja sain siitä kehuja, mikä tuntuu aina mukavalta :-)

Ilta ystävien parissa oli juuri niin kiva ja rento, kuin mitä odotinkin: söimme, joimme ja juttelimme (lapset touhusivat omiaan koko illan). Toivottavasti teilläkin on ollut mukava aattotiistai!


29.4.2013

Uusi laukku ja päivän asuja

Ensin se ehdottomasti tärkein: uusi J.Crew'n laukku.

Tässä myös Päivän asu I 

 Woohoo, ihan nappiin meni! Eli ei tarvitse alkaa palauttelemaan Jenkkeihin asti :-)



Samassa paketissa oli tämä tweed-toppi, joka sekin oli oikean kokoinen ja kiva. Mallailin näin boyfriend-farkkujen ja - of course - uuden laukun kanssa :-)



Ja tuli very tärkeä phone call juuri, kun olin kuvauspuuhissa, joten yhdistin saumattomasti molemmat asiat. Kätevä, moderni emäntä!

Kyllä nyt kelpaa ja seuraavaa DHL-pakettia odotellessa :-)

Vappusuunnitelmat muuttuivatkin lennossa, ja nyt meillä onkin menoja sekä aatolle että vappupäiväksi. Hups! Huomenna tulee kylään niin läheisiä ystäviä, ettei tarvitse kamalasti jännittää, vaikkei koti olisi ihan paraatikunnossa (eikä kyllä olekaan...). Skumppaa ja grilliruokaa, niillä pärjätään hyvin!
Onneksi en ehtinyt vannomaan, etten koskaan enää juo mitään!

Kivaa vappua jo etukäteen, vaikka moni varmaan viettääkin huomenna ihan tavallisen tiistai-illan? No, pitäkää hauskaa joka tapauksessa!

28.4.2013

Juhlapäivän asu


Mekko COS
kengät Zinda
Kamala kiirehän siinä sitten tuli, mutta me olemme jo tunnettuja siitä, että olemme ihan aina myöhässä (en missään nimessä ole asiasta mitenkään ylpeä, huom!), joten kukaan ei ainakaan yllättynyt... Oli valtavan hauska nähdä vanhoja kavereita (ihan kolmenkymmenen vuoden takaisia) pitkästä aikaa ja myös tutustua ihan uusiin ihmisiin - ennen kuin huomasimmekaan, oli yö jo kääntynyt lähes aamuksi ja meillä olisi vain riittänyt juttua lisää!

Päädyin - lukuisten sovittelujen jälkeen - taas tähän COSin viidakkohenkiseen mekkoon, ja se tuntui ihan nappivalinnalta. Tuo kuva on otettu joskus kahden aikaan yöllä (kyllä, intouduimme ihan tosissaan bilettämään!), eikä mekko ole kovin kärsineen tai ryppyisen näköinen. Ja miten ihanalta tuntuikaan tepastella korkkareissa pitkin Helsingin katuja! Toisaalta päälläni oli talvitakki ja yöllä oli niin kylmä, että suorastaan tärisin kotimatkalla (taksin lämmössä).

Vaikka luulin jo tähään ikään päästyäni oppineeni, ettei kaikkea maailman ilmaista cavaa tarvitse ihan omin voimin juoda, tuli sitä kyllä eilen kumottua aika monta lasillista. Mutta kun oli niin kivaa, ettei millään malttanut lähteä kotiin ennen yön pikkutunteja - varsinkin kun lapsi oli mummulassa yökylässä! Tänään olen sitten maksanut eilisestä hauskuudesta kovan hinnan...huh, mikä väsymys!

Mutta kerrankos sitä, ja nyt voi ainakin ottaa vappuna ihan iisisti; meillä on tosin miehen kanssa molemmilla sen verran tiukka loppuviikko töissä, ettei olisi tullut mieleenkään lisätä ylimääräistä vaikeuskerrointa liian hevillä vappujuhlinnalla!

Piha odottaisi haravoijaa, mutta taidan jättää sen homman suosiolla jollekin toiselle päivälle ja lähteä koiran kanssa rauhalliselle kävelylle. Aurinkoista iltapäivää kaikille!

27.4.2013

Hääpäivän humussa

Meinasin ensin kirjoittaa huumassa, mutta jos vertaan siihen suhteemme alkuaikojen hullaannuttavaan ja kaiken järjen viemään olotilaan, niin se on nykyään vain onnellinen muisto. Tilalla on jotakin paljon syvempää,  laajempaa ja luotettavampaa - ja niin pitääkin olla!

Yksitoista ruusua ja saman verran vuosia.
Viime vuonna vein mieheni yllätysmatkalle Istanbuliin, mutta tänä vuonna on vähän erilaiset suunnitelmat, sillä ystäväni järjestää isot juhlat, ja juhlimme siten ensisijaisesti häntä - mutta nostamme varmasti myös jossakin vaiheessa maljan ihan meille kahdelle :-)

Nyt on aikaoptimistilla taas kiire.Tulin juuri juoksemasta ja tunnin päästä pitäisi olla stadissa. Joo, varmaan! Ainoa syy, miksi istun tässä koneella on se, että naamanin on niin tulipunainen, etten voi ajatellakaan meikkaamista vielä hetkeen -mutta vaatteita voisin lähteä valitsemaan, joten heippa!

26.4.2013

Tätimäinen päivän asu


Tai sitten Mad Men - henkinen, ihan miten sen haluaa nähdä. Ei ihan täydellinen, mutta olipahan taas jotakin poikkeavaa siihen perusfarkkuun verrattuna. Hametta pitäisi varmaan vähän lyhentää ja kaventaa, mutta arvatkaa vain, tuleeko koskaan tapahtumaan...

Mulle tulee tuosta neuleesta kyllä oma mummu mieleen; hänellä taisi olla jotakin samantyylistä ja ehkä parikin erilaista röpelöneulemallia. Ympyrä sulkeutuu :-)

****

Me avasimme nyt vihdoinkin grillikauden, nam! Tosin toppatakki päällä se grillimestari siellä seisoi, joten vähän olisi vielä toivomisen varaa noiden kelien suhteen. Reippaampi ihminen olisi lähtenyt juoksulenkille, mutta minäpä possautin auki cavapullon - ja juhlinta jatkuu huomenna, sillä olen menossa lapsuudenystävättäreni synttärijuhliin. Mitä mä laitan päälle?!

En ainakaan tuota kuvan asua :-)

Kirppiskamojakin pitäisi hinnoitella, sillä se projekti on edistynyt valitettavan hitaasti. Päätän aina etukäteen, että luovun ihan kaikesta, mutta sitten oikeasti vien sinne yhden muovikassillisen roinaa ja ihmettelen, miksen tienaa juuri enempää kuin myyntipaikan viikkovuokran verran... Voisin vaikka aloittaa kaikista Hutihankinnat -sarjassa esittelemistäni vaatteista!

Seuraavaksi ohjelmassa koiran iltakävelytys ja The Voice of Finlandin finaali. Mulla ei ole finaalinelikosta selvää suosikkia, mutta odotan mielenkiinnolla tähtivalmentajien kanssa esitetyjä duettoja. Kivaa iltaa kaikille!

25.4.2013

Bye bye Biennial!

Muistatteko tämän Biennial Satchelin, jonka tilasin J.Crew'lta puolisen vuotta sitten, ja josta kohkasin ja olin kovasti innoissani?

No, ihanahan se olikin, kunnes se alkoi harmikseni hajoilemaan: lankoja alkoi purkaantumaan ja kädensijoihin ilmaantui halkeamia. Ei ihan sitä, mitä olisin odottanut tuon hintaluokan laukulta,joten otin kuvat kaikista pikkuvirheistä ja lähetin ne kohteliaan reklamaatiokirjeen saattelemana J.Crew'lle.

Sain sieltä pikaisen ja ystävällisen vastauksen: he ottavat laukun palautuksena vastaan, hoitavat DHLn kautta kuljetuksen ja palauttavat alunperin maksamani summan täysmääräisenä. Olin ehkä hieman yllättynyt - en tiedä, mitä olin ajatellut tapahtuvan - ja hieman harmittikin, että joudunkin luopumaan laukusta, josta todella pidän! Mutta ei auta, takaisin se lähti.

Nopeaan tapaani en jäänyt asiaa harmittelemaan, vaan tilasin samantein J.Crew'lta uuden laukun. En tiedä,oliko ihan hölmöä ostaa uusi laukku samasta paikasta, jos ekan kerran joutui palauttamaan... Mutta ainakin tiedän, että asiakaspalvelu toimii, jos tulee jotakin valittamista toisenkin kerran :-)

Tähän Tartine Satchel -malliin nyt sitten päädyin - toivottavasti se on yhtä kiva ja vielä kestävämpi kuin edeltäjänsä!

Tykkään laukun selkeydestä, ja onhan se kuitenkin musta :-)

Olisin halunnut tilata alen loppurysäyksestä vielä jotakin, mutten uskaltanut, koska tuotteita ei voi palauttaa, ja J.Crew'n mitoituksen on kritisoitu olevan "all over the place", minkä itsekin muistan niiltä ajoilta, niiltä ajoilta, kun viimeksi sovittelin vaatteita ihan paikan päällä.

Tai no, ostinhan yhden ihan pikkujutun, mutta sen voin sitten vaikka myydä eteenpäin, jos se sattuisi olemaan epäsopiva!



Tämä t-paita ei montaa kymppiä maksanut, ja se on vähän siistimpi kuin ihan tavallinen trikooversio. Boyfriend-farkkujen ja korkkareiden kanssa, vai mitä?

****
Eikö olekin uskomatonta, että huomenna on taas perjantai?! Ihan vastahan oli maanantaiaamu ja yritin saada silmiäni auki klo 6.45. Se hyvä puoli tuossa hektisessä työtahdissa on, että aika suorastaan lentää - ja viikonloppukin tuntuu tulevan vastaan aika usein :-) Tosin ne sitten vasta nopeasti kuluvatkin...

En ole vieläkään saanut tehtyä mitään sen lupauksen eteen, että kutsuisin meille useammin kavereita kylään, ihan hävettää! Eikä meillä ole vapuksikaan mitään suunnitelmia, kun vasta tänään havahduimme siihen, että sehän on jo ensi viikolla. Näin meille käy ihan aina. Toki tässä vielä ehtisi järkkäämään vaikka mitä, mutta veikkaanpa, että kaikki organisoituneemmat ystävämme ovat jo lupatuneet muualle, joten vietämme varmaan luuserien rauhallisen vapun ihan kotioloissa. Damn, mä niin otan kaiken takaisin juhannuksena!

24.4.2013

Taulut takakenossa


Vielä pari päivää sitten meidän ruokapöytämme vieressä roikkui tuo oikeanpuoleinen taulu, jonka saimme vähän aikaa sitten lahjaksi. Sitten poika kavereineen leikki piilohippaa sisällä (ihanaa, että lapset leikkivät!) ja joku tönäisi taulua ohi juostessaan - ihan vahingossa, siis.

Koko taulu kiinnityskoukkuineen tuli rymisten alas, mutta kuin ihmeen kaupalla mitään ei  hajonnut, eikä kukaan loukkaantunut. Nostin taulun turvaan tuohon senkin päälle, mutta nyt silmä on alkanut tottua siihen tuon toisen kaverina, ja ajattelin jättää ne siihen parina. Saan hyvän tekosyyn hankkia ruokapöydän viereen jossakin vaiheessa uuden teoksen :-)

Töissä oli taas hyvä päivä, olin jotenkin supertehokas ja aikaansaava - tai ainakin siltä tuntui :-) Palavereita oli laidasta laitaan (mm. järjestelmäkatsaus, uuden kampanjan briiffaus, toisen kampanjan edistämistyötä, oman tiimin viikkopalaveri, raportoinnin kehittämistä, pari pikaista projektikatsausta työkavereiden kanssa sekä tehokas tapaaminen oman esimieheni kanssa), ja siitäkin tuli hyvä fiilis, kun tajusi miten moni asia on tässä viime viikkoina edistynyt aivan huimasti, vaikka välillä onkin vähän tuskailtu ja manailtu niiden kanssa. Ehkä päivästä teki kivan myös se, että juuri tänään ei tarvinnut käydä yhtään hankalaa, visaista tai ikävää HR-keskustelua - niitäkin riittää vähintään joka viikolle, ja vaikka miten yrittäisi pitää itsensä sopivalla tavalla etäällä työasioista, en voi olla suhtautumatta niihin vähän enemmän tunteella kuin ihan juokseviin rutiiniasioihin... Kaiken kruunasi vielä se, että ehdin lounaalle :-)

Sellainen oli minun päiväni, millainen keskiviikko sinulla oli?

22.4.2013

Päivän postimyyntiasu

Kovasti nauratti, kun tajusin että nettishoppailuhan on modernia postimyyntiä - ja ymmärsin heti paljon paremmin, miten kaukaa historiasta koko homma ainakin omalla kohdallani juontaa juurensa: muistan, miten teininä selailimme äidin kanssa postimyyntiluetteloita ja yritin mankua itselleni mahdollisimman suuren tilauksen. Yleensä sain jonkun yhden jutun, joten ihmekös että on jäänyt kaivelemaan :-)

Juuri tämän päivän asu oli siitä modernin ajan ikoni, että jokainen vaate on tilattu netistä: 

Jakku - Malene Birger (ostopaikka atterleyroad.com)
farkut - COS
toppi - COS (aarrgghh, mähän ostin sen kivijalkaupasta, mutta teoriassa ja ihan helposti olisin voinut tilata senkin nettikaupasta!)
kengät - &Other Stories

No okei, on mulla myös Mulberryn musta vyö, mutta sehän on tuolla topin alla, ja on sitäpaitsi niin ikivanha (osta aina laatua!), ettei siihen aikaan ollut kuin olemassa DOS-pohjainen sähköposti!

Ja huomenna pääsen koejamaan ne Zalandosta tilaamani ja tänään noutamani (en ehtinyt hakemaan lasta tenniksesta, koska piti ehtiä Matkahuoltoon - onneksi osaa jo kulkea bussilla :-)) Ca'Shottin varsilenkkarit, sillä ostinhan ne nimenomaan sadekelin kengiksi, eikä huomiselle ole tiedossa kuin sisäisiä paltsuja. Ja sitä sadetta.

Moni alkaa varmaan jo vetäytymään yöpuulle tässä vaiheessa iltaa, joten hyvää yötä!

21.4.2013

Kevään ensimerkkejä

Ekat golflyönnit lähtivät hämäävän hyvin - totaaliromahdus tulee sitten viimeistään kesäkuun alussa... Poikkesimme kotimatkalla katsastamassa landen tilanteen - ja siellä oli luonto herännyt jo kauniimpaan kukoistuksen kuin omalla pihalla!



Todella hämmentävä palvelukokemus

Tapahtui pari viikkoa sitten.

Rouge d'Armani Sheer Lipstick
Ostin pari kuukautta sitten myyjän houkuttelemana ja suuresti epäillen todella kirkkaan, mutta armollisen läpikuultavan huulipunan. Käytin sitä ensin iltajuhlassa, eli sopivan hämärässä valaistuksessa, mutta siitä rohkaistuneena aloin silloin tällöin sipaisemaan sitä huulilleni myös päiväsaikaan.

Ei mennyt kuin hetki ja halusin tietysti toisenkin punan sen ensimmäisen, oranssisävyisen rinnalle.Olihan se huulipunaksi aika arvokas, mutta tykkäsin tosiaan sen läpikuultavuudesta ja levittyvyydestä tosi paljon ja arvotin sen olevan hintasa väärti.

Niinpä, kun olin ystäväni kanssa Stockalla, menin uudestaan Armanin kojulle, ja siellä sattui olemaan vielä sama myyjätärkin paikalla! Osasin näyttää ko. huulipunan valikoimaa ja kerroin, että olin niin tykästynyt siihen hänen myymäänsä punaan, että haluaisin vielä toisenkin, mutta hieman erisävyisen vastaavan.

Myyjän reaktio: hän kääntyi kannoillaan ja pyysi katsomaan heidän uutta huulikiiltoaan, joka on aivan ihana. Olin siis hyvin selkeästi indikoinut, minkä tuotteen haluan, mutta hän päätti, että haluan oikeasti jotakin ihan muuta.
Kuvassa on siis väärän merkin myyntipiste,
älkää sekoittako  YSL:ää tähän tarinaan!

No, kilttinä suomalaisena minä (ja yhtä hämmentynyt ystäväni) siirryimme sitten katsomaan niitä kiiltoja, jotka eivät olleet ollenkaan sitä, mitä olin vailla. Kerroin myyjälle, että mulla on kiiltoja jo tusinoittain, enkä sitä paitsi tykännyt kyseisen kiillon kimallehileistä. Tähän sain vastaukseksi sen, etteivät kiillot sitten oikeasti kimaltele levitettynä ja että minun pitäisi vain kokeilla sitä omille huulilleni, jotta näkisin. Aaaaarrrrggghhh!!

Tässä vaiheessa ystäväni onneksi pelasti tilanteen ja vaati minua syömään, jotta pääsimme liukenemaan paikan päältä mahdollisimman lipevästi. Ei varmaan ole yllätys, etten päätynyt ostamaan sitä huulikiiltoa, mutten myöskään sitä alunperin haluamaani huulipunaa!

Ja, kuten ystävänikin minut hyvin tuntien huomautti, fiksu myyjä olisi myynyt minulle helposti molemmat punat!  Olisi ensin kiltisti etsinyt sopivan sävyn siitä haluamasti punasta ja sen jälkeen imarrellut ja liehitellyt minut kokeilemaan vielä uutta huulikiiltoakin - mitä todennäköisemmin olisin langennut hänen viekkaaseen ansaansa.

Jäin siis ilman uutta, läpikuultavaa ja kevyttä huulipunaa, joten ottaisin mielelläni suosituksia vastaan: oletko löytänyt omasi, mitä suosittelisit? En ole kovin merkkiuskovainen, joten katsastan mielelläni montakin vaihtoehtoa!

Ulkona on niin mahtavan hienon näköistä, että jotakin ulkoliikuntaa pitäisi keksiä. Hmm....golfrangelle, merentakävelylle vai pihatöihin?


Kuvat täältä ja täältä. 

20.4.2013

Päivän asu ja paljaat varpaat


Neule Tiger
Farkut MiH
Pretty Ballerinas
Ymmärrän täysin lapsia, jotka hullaantuvat ensimmäisistä aurinkoisista päivistä ja haluavat heti jättää takit ja pipot naulakkoon, koska on niin lämmin. Painelin nimittäin itsekin tässä asussa ostoksille (oli mulla trenssi vielä päällä), enkä laittanut edes sukkia jalkaan; kauppakeskuksessa tuli aika monet talvikengät ja toppatakit vielä vastaan, mutta siitä viis, oli kyllä tosi kevyt olo!

Jos farkkujen pinta näyttää vähäsen laikulliselta, on kyseessä optinen harha tai oikeastaan layeri: peilissä oli nimittäin aivan hurjat sormenjäljet, enkä ehtinyt putsaamaan niitä tuossa kiireisessä kuvaustilanteessa millään. Nyt toki koko peilikaappi kiiltelee taas puhtauttaan :-)

Tämä viikko oli aika kiireinen niin töiden kuin iltamenojenkin puolesta. Ei voi silti valittaa, sillä sen lisäksi että töissä oli tosi mielenkiintoisia ja haastavia juttuja, olivat myös iltariennot sielä mukavimmasta päästä. Eilinen huipentuma oli The Voice of Finlandin livesetti Turun Logomossa, ja pääsinpä hetkeksi nykyään fanittamani Lauri Tähkän kainaloonkin (ihan kuvaustilanteessa toki vain). Mutta silti, iik! Ihq!

Ja sen verran rankkaa oli (vaikken ihan kamalasti kyllä lipitellyt viiniä), että nyt olen lähinnä lepäillyt koko päivän. Ei vanha jaksa enää ihan mitä tahansa!

Huomenna ajattelin aloittaa kirpparikamojen hinnoitteluoperaation, sillä mulla on 2.5. alkaen Akselissa viikon myyntipaikka. Vaatteita on nyt jo tosi paljon, joten toivottavasti kauppa käy!

Nyt roudaamme vielä potkulaudat ja fillarit talvisäilöstä esiin, ja teemme pienen iltalenkin ennen kuin aurinko laskee. Mukavaa lauantaita teille kaikille!

17.4.2013

Painopohdintaa

Tapahtui eilen illalla:

Nainen käy vaa'alla, manailee jotakin epäselvää.

Poika: "Äiti, kävitkö vaa'alla? Näyttikö se hyviä vai huonoja lukemia?"
Nainen: "Joo, kävin. Valitettavasti vähän huonoja."
P: "Ai. No, onko menossa hyvään vai huonoon suuntaan?"
N: "Valitettavasti huonoon, en ole kamalan tyytyväinen."

P: "Olisi hassua, jos laihtuisit kamalasti ja sitten susta jäisi vain melkein pelkkää nahkaa ja näyttäisit ihan kummalliselta".

Mies viittilöi taustalla ja yrittää saada poikaa hiljenemään.

P: "En siis mitenkään viittaa siihen, että sun pitäisi laihtua! Olet mun mielestä ihan sellainen normaalipainoinen nainen. Tai siis, jos tietäisin, mitä sä painat. Aiotko sä kertoa sen meille?"
N: "No enpä taida kertoa."
P: "No kuitenkin, ihan olet normaali nainen!"

Nainen pakenee keittiöön syömään merisuolasuklaata.

16.4.2013

Huteja ja helmiä (ja päivän asu)

Vähän hävetti, kun töihin saapui kolme eri vaatetilausta saman päivän aikana, mutta minkäs minä sille voin!

Bodenin paketissa oli pojalle alligaattoriboksereita ja verkkarit, jotka olivat aivan kamalan lyhyet. Mulle löytyi limenkeltainen Breton-paita, metallinen neule ja pinkki koru, jotka kaikki pidän, eli helmiä ovat.

Raitapaita on kiva, mutta valitettavasti ohuempaa puuvillaa, kuin ne aikaisemmin tilaamani bretonit.
Neule ei lyhyen mallinsa vuoksi ole paras yhdistää farkkuihin, mutta hameen kanssa varmasti jees. Tuo vaaleansiniseltä näyttävä lanka on siis metallinhohtoista. 

Söpö :-)
Sitten oli myös metallinhohtoisesta kankaasta tehdyt sinisävyiset housut (ihme harakka musta on tullut!), mutta ne olivat kummallisen pituiset ja kiristivät pohkeen kohdalta (mihin ne myös tosi rumasti päättyivät). Ihmettelin hetken asiaa, kunnes tajusin, että olin tilannut koemielessä kerrankin petit-kokoiset, jotka olivat todella petit, kun minäkin 160 cm mitassani olin housuihin aivan liian pitkäkoipinen! Huti.

Ja bokseritkin vielä :-)
Gapin alesta löytyi pojalle turkoosit farkut ja mulle ärtsyn koralli/pinkki t-paita. Sen sijaan takaisin lähtee tämä huti: räikeän neonvärinen ja tosi rumin napein somistettu bleiseri, joka ei ihan vastannut haavekuvaani...

Että näin, ei nyt ihan mennyt putkeen, kun joudun palauttamaan huteina puolet kamoista, mutta aina ei voi onnistua! Vielä on yksi henkkamaukan paketti postissa odottamassa, en vain jaksanut hakea sitä tänään - on sitten huomisellekin jotakin kivaa avattavaa :-)

Ja tosiaan, vielä kun se kauan kaivattu lämpöaalto nyt iskisi, niin pääsisi pikkukenkämoodiin ihan oikeasti. Tänään ei ollut mitään muuta vaihtoehtoakaan kuin nilkkurit ja untsikka, mutta eilen olin näin rohkean vähäpukeisena liikenteessä - huomatkaa uudet tohvelitossut!

15.4.2013

Opas ja pahaa-aavistamaton kohde

Osaa jo istua ja mennä maahan, sekä oikea- ja vasen-käskyt, mitäs sitten?!

14.4.2013

Sprinttiharjoittelua

Aika usein shoppailu mielletään kestävyyslajiksi, mutta räjähtävää nopeuttakin tarvitaan aina välillä. Kuten tänään, kun otin Hullujen päivien viimeisestä tunnista kaiken ilon irti. Hyvin oli vielä tavaraa jäljellä ja jokaiselle löytyi jotakin (mies shoppaili omat juttunsa erikseen)!



Tehokas piipahdus COSilla

Olimme koko perhe yhdessä kaupungilla eilen, mutta sain onneksi hetkeksi harhautettua miehen ja pojan ja pääsin ihan yksin käymään lempivaatturillani COSilla. Kipitin ympäri kauppaa keräilleen niin paljon sovitettavaa kuin mitä jaksoin kantaa (kirjaimellisesti!) ja vaikka monta hutia tuli ährättyä päälle ja riisuttua heti pois, olen oikein tyytyväinen loppusaldooni: mekko, neule, toppi, aluspaita ja pari t-paitaa. Eikä maksanut paljon!


Ensin mekko, josta voin täydellä varmuudella sanoa, että siitä tulee uusi suosikkini. Nyt kun, vielä löytäisin sopivat kengät tuolta valikoimistani - vaatii vähän sovittelua ja malllailua... Onko kenelläkään heti hyviä ideoita?!


Tuosta samasta kuosista olisi ollut myös lyhythihainen neulepaita punaisen/pinkin sävyissä, ja vähän harmittaa, etten jaksanut enää sovittaa sitä. Se olisi varmaan ollut yhtä ihana päällä kuin tuo mekkokin!

Kokosin loput hankinnat tähän yhteen kuvaan:

Ylävasemmalta: silkkialuspaita, musta silkkijersey-t-paita,
raidallinen puuvillaneule (oivallinen kotivaate!)

 ja tummansininen pliiserattu toppi (oivallinen työvaate!).

Sitten oli vielä harmaameleerattu (vähän siniseen taittava) t-paita, mutta se oli yön yli paketissa oltuaan niin ryppyinen, etten saanut sitä kuvauskuntoon, vaikka miten suihkuttelin sumutinpullolla. Kyllä, oikein stailasin vaatteet näitä kuvia varten, kuten varmaan huomaatte!

Juuri siitä paidasta myyjä muuten kertoi, että se on yksi heidän klassikoitaan, jota löytyy aina valikoimista mm. valkoisena ja tummanharmaana. Ja, että koska se on viskoosia (en sitten lukenut lappuja ollenkaan, yritän yleensä välttää keinokuituja...), paita menee pesussa aika paljonkin kasaan ja oikenee normaalimittoihinsa silitettäessä. Siis apua, tavoitteeni on olla silittämättä t-paitoja ollenkaan!

Jotenkin näin (insert 9 year old boy)
Mutta ei hätää, keksin jo ratkaisun: miehilläkin on nykyään aika avonaisia t-paitoja, voin antaa paidan silittämättä pojan käyttöön :-)

13.4.2013

NIIN jälkijunassa taas

En sentään ostanut leggingsejä, mutta hi-topsit sen sijaan oli pakko saada. Jo muutama viikko sitten siellä Nectarinen blogi-illassa hypistelin Kennel + Schumacherin niittiversioita, ja kävin katsastamassa ne uudestaankin männäviikolla, mutten sitten kuitenkaan ihan taipunut kiilakorkomalliin. Tänään kaupungilla tihkusateessa tallustaessani oivalsin, että juuri nyt mulla pitäisi olla ne varsilenkkarit jalassa ja maanisen pienen etsintätuokion jälkeen olin käynyt läpi Zalandon, Booztin, Hepposin, my-wardroben, Spartoon, Netaporterin ja Brandos.comin valikoimat. Helppo homma!

Kennel + Schumacherin tyyli oli se, mikä oli mielessä ja parit kivat löysinkin - ne olivat tietysti myös sieltä hintahaarukan yläpäästä. Jollen olisi ollut aiemmin päivällä COSilla, missä saatoin ehkä ajautua pienoiseen ostohurmioon (siitä lisää myöhemmin), olisin varmaan ostanut K+S:n kengät asiaa sen kummemmin miettimättä. Nyt olin kuitenkin järkevä kuluttaja (naurattaa edes kirjoittaa noita sanoja) ja tyydyin lähes puolta halvempiin, kas näin:

Ajattelin vaihtaa nauhat mustiin, mutta muutoin olen sitä mieltä, että aika päheät nämäkin ovat! Ja samalla ääni pääni sisällä huutaa, että haloo! nainen, täytät neljäkymmentä ihan kohta ja etkö muka ole kuullut siitä, että pitäisi aina pukeutua sitä seuraava duunisiirtoa jo ennakoiden, eivätkä nuo kengät kyllä istu siihen pirtaan mitenkään!

No, ehkä noista ei tule ihan työkenkiä (liskoballerinat ja tohvelitossut odottavat edelleen ensimmäistä käyttökertaansa...), vaan kauppa- ja kahvittelukengät. You know, pitäähän sellaisetkin olla erikseen!

****
Yritin ilahtua vesisateesta siksi, että tiedän sen sulattavan lunta pois, mutta ei tuo keli nyt mitenkään mieltä ylentävä ole. Aamulla vielä suunnittelin juoksulenkkiä ("tänään kyllä juoksen, vaikka mikä olisi!"), mutta ei todellakaan houkutellut lähteä loiskuttelemaan tuonne harmaaseen kylmyyteen. Enkä mennyt, vaikka moni reippaampi tietysti menikin. Ehkä huomenna...

On kyllä kiva, että on tällaisia ihan vapaita viikonloppuja pari peräkkäin: ehtii nukkumaan ja löhöilemään oikein kunnolla. Toisaalta harmittaa, ettei ole tullut kutsuttua vieraita pitkään aikaan (muiden pöytien äärellä olemme kyllä notkuneet sitäkin innokkaamin), ja sekin asia pitää nyt pikapuoliin korjata, sillä vaikka miten etukäteen väsyttäisi ja vähän stressaisikin miettiä etukäteen siivoamista ja ruokajärjestelyjä, on niin ihana nähdä ystäviä, että vieraiden lähdettyä aina ihmetellään miehen kanssa, miksi emme kutsu porukkaa meille useamminkin!

Ja pikkuhiljaa pitää myös alkaa suunnitelemaan niitä nelikymppisiäkin, vaikka ajatus seuraavalle vuosikymmenelle siirtymisestä kieltämättä ahdistaakin... Palaan aiheeseen myöhemmin, kunhan suunnitelmat vähän täsmentyvät!

Nyt täytyy keskittyä illan leffaan, ennen kuin mies hermostuu tästä naputtelusta, joten kivaa lauantaita teille!

Optimistinen yrttitarhuri

Olen jo pitkään himoinnut vaikka sellaista Zengrow'n kotipuutarhaa keittiöömme, mutta sille ei oikein ole paikkaa, enkä sitten kuitenkaan ole varma, haluanko investoida pari sataa juuri tuohon, kun koko maailma on vielä täynnä kenkiä, joita en ole ehtinyt/pystynyt vielä hankkimaan....

Tämä Sagaformin yrttiruukku tuntui sopivan helpolta, kokoiselta ja hintaiselta kompromissilta, jossa ei kamalasti voisi hävitä.  Koko konseptikin kuulosti ilahduttavan simppeliltä: ruukku sisään ja vähän vettä joka päivä, that's it.

Viisitoista euroa Prismaan ja ruukku mulle, kätsästi ruokaostosten yhteydessä - ja muistin jopa ostaa rucolankin "istutettavaksi" samalla reissulla.
Prisman reissusta on jo pari viikkoa aikaa, ja uskomatonta kyllä, tässä se rucola edelleen sinnittelee!

Kyllä kyllä, osa lehdistä on vähän keltaisia ja osa nuutuneita, ja aina välillä puska on vielä vähnän nuutuneempi, mutta edelleen siitä saa napsittua ihanan tuoreita lehtiä vaikka ruisleivän päälle, eikä se osoita minkäänlaisia totaalikuihtumisen merkkejä. Pieni ihme!

Yrtin voi siis tuikata ihan siinä muovikipossa ruukkuun, ei tarvitse istuttaa ja sottailla mullan kanssa. Kastelen joka päivä tuossa ylemmässä kuvassa näkyvän pienen aukon kautta - ja yrtistä tosiaan huomaa heti, jos joku kastelu on jäänyt väliin :-) 

Ei vie paljon tilaa, ja maksoikin vain viisitoista euroa, joten en voisi olla tyytyväisempi! Kaupan päälle vielä se omahyväinen tunne, kun kerrankin saan yrtin elämään pidempään kuin kaksi päivää.

Tästä rohkaistuneena istutin ihan oikeaan multaan keittiön laatikosta löytyneitä siemeniä. Ne olivat ruskeassa paperipussissa ilman mitään etikettiä tai tarkempaa tuotetietoa, joten en yhtään tiedä, mistä on kyse; oletan kyseessä olevan jonkun yrtin, koska olin jemmannut ne juuri keittiöön. Kohta nähdään, sillä pienet vihreät versot taistelevat jo vahvasti elintilastaan - tuonkin ne kuva-arvoituksena tänne blogiin asiantuntevampien ihmisten analysoitavaksi!

Nyt alkaa meidän perheen Suuri Kaupunkikierros, joten heipat teille!

12.4.2013

Jatketaan sisustusaiheesta

...nimittäin nyt pääsin päivänvalossa kuvaamaan Vinkelin hankintani, Myrten lintutyynyn.


Eikö olekin ihana?! Mun mielestä ihan oiva pari tuon Tynellin lampun kanssa. Mieheltä jos kysyttäisiin kysytään, niin sisustustyynykiintiömme täyttyi jo aikoja sitten, mutta kun nyt vien tuosta pari pikkutyynyä johonkin jemmaan, on tilanne taas ihan tasapainossa.

Ainoa "ongelma" on se, että mun piti ihan tässä lähipäivinä riisua kaikki tyynyt tummista talvipäällisistään ja kuoria esiin värikkäämmät kesävärit. Voi siis olla, että käyn vielä ostamassa toisen, vähän värikylläisemmän lintupesueen vaikka vaaleanpunaisen ja -vihreän sävyissä, jotta päästään oikean kauden tunnelmaan :-)

****

Olen monta kertaa kehunut lapsen kavereiden äideille, että pojat ovat aina iltapäivisin meillä tosi siististi ja fiksusti - kämppä ei ole hujan hajan, eikä täällä ole riidelty tai painittu tietääkseni koskaan. Vaan tänään olikin eri tilanne, sillä viikarit olivat saaneet kevättä rintaansa ja yllytelleet toisiaan juoksemaan takapihalla sukkasillaan. Ja siitä suoraan takkahuoneen takaovesta sisälle. Valkoisen maton päältä kulkien.

"Mutta äiti, tokalla kerralla mä kyllä jo otin sukat pois, etteivät ne kastuneet enempää!" Joo, hyvin ajateltu, poikani! Sen sijaan, että olisin alkanut ragettamaan (poikani sanoja lainatakseni, tarkoittaa raivoamista), pidin pitkän ja vakavan monologin siitä, miten joukossa tyhmyys tiivistyy ja miten siinä vaiheessa, kun mielessä käy se ajatus, että tässä ollaan nyt väärillä jäljillä, pitäisi välittömästi lopettaa tyhmä toiminta ennen kuin äiti/opettaja/vaksi/poliisi suuttuu... Tuossa poliisivaiheessa poikani tippui jo vähän kärryiltä, mutta minä vain jatkoin paasaamista ja vannotin, että muistaa tämän keskustelun vähän vanhempana ja tajuaa siinä vaiheessa lopettaa tyhmyytensä myös! Teini-ikää ennakoiden...olinkohan vähän etukenossa paasaamisteni kanssa? Tai sitten oikeasti voisi joskus muistaa äitinsä viisaat sanat, who knows!

Nyt tuli pizzaa pöytään, joten pitää laittaa cava kylmään (amatöörin virhe jättää se tekemättä jo perjantaiaamulla!) ja istahtaa pöytään. Ihanaa iltaa teille kaikille!

11.4.2013

Vinkel Homes - Stimmung kohdallaan!

Se, että poistuin Vinkelin putiikista vain yhden kassin kanssa on pieni ihme. Katsokaa ja ihastelkaa (ja käykää joskus Tehtaankadulla)!

























10.4.2013

En osta mitään -päivä

Onhan niitä päiviä toki aina joskus muulloinkin, mutta kun niin moni hehkuttaa Hullujen päivien hankintojaan, asetuin minä vastahankaan ja olin ostamatta mitään. Vastalauseena kaikelle kaupallisuudelle!
(Joku kyynikko voisi tietysti väittää, etten vain ehtinyt Stockalle tai oikeastaan edes löytänyt keltamustasta kuvastosta mitään kiinnostavaa.)

Päivän asuni on tässä; kamera oli päässyt jotenkin valahtamaan vinoon, joten näytän siltä, kuin kaatuisin tuosta suoraan tätä tekstiä päin, mutta te olette jo varmaan oppineet katsomaan läpi sormien tuollaisia pieniä muotovirheitä, vai mitä :-) Pitäisikö näiden asukuvieni muuten olla vielä suurempia, maksikokoisia? Vai riittääkö tällainen pienempi formaatti?

Jos olisin jättänyt kasvoni kuvaan - eli jos mulla ei aina olisi joku maailman kummallisin ja täysin julkaisukelvoton ilme noissa asukuvissa - näkisitte, että nyt se tukkani vasta lyhyt onkin! Edelliset kuukaudet menivät vähän totutellessa, mutta nyt tuli aika pätkäistä sellainen Mia Farrow -look ja voi hitsit, miten tyytyväinen taas olenkaan! Tosin vannotin myös kampaajaa, ettei anna enää vetää yhtään lyhyemmäksi - tästä seuraava aste olisikin varmaan tyylipuhdas siili...

Uudet kenkäni (liskoballerinat ja mustat tohvelitossut) polttelevat tuolla kaapissa ja mielessä niin pahasti, että kohta annan periksi ja roudaan töihin sisäkengät ihan vain siitä ilosta, että pääsisin vihdoinkin korkkaamaan uutuudet! Normaalisti en siis jaksa nähdä sitä vaivaa, että mulla olisi erikseen pikkukengät mukana, paitsi pahimmilla sadekeleillä, jolloin on ihan pakko juosta ulko-ovelta autolle ja autolta toimistolle (yhteensä n. 50 m matka) reilusti kumisaappaissa... Mutta nyt olisin kyllä jo todella kypsä vaihtamaan nilkkurit kevyempiin jalkineisiin!

8.4.2013

Hus, talvi!

Uudet kengät ja kirkkaat kynnet ovat tämän päivän aseeni takatalvea vastaan!





7.4.2013

FCUK home

Tämä ihana pikkupöytä kiinnitti huomioni French Connectionin uutiskirjeessä ja olin jo heti tilaamassa sitä meille, koska hintakin oli vain 100 puntaa. Vaan enpäs tilannutkaan, koska FCUK ei toimita Home Decor -mallistoaan Suomeen (vaatteita kyllä - siksi mulle se newsletterikin tulee...). Höh!


Nappasin kuitenkin kivoja kuvia tänne; kokonaistyyli (esim. nuo lautapaneelit) on aavistuksen liian rustiikkinen omaan makuuni, mutta yksittäisiä esineitä kelpuuttaisin kyllä!




Etenkin tuo päiväpeitto olisi niin passeli meidänkin makkariin...joka kaipaisi muutenkin jotakin uutta pitkästä aikaa. Toisaalta tunnustettakoon, että meidän nykyinen päiväpeittokin asustaa lähinnä makkarin yläkaapissa, sillä se levitetään vain vieraita varten - ja yleensä vielä sellaisia, jotka eivät ole käyneet meillä aikaisemmin ja siis todennäköisesti haluavat tehdä kotikierroksen. Vakkarivieraat pysyttelevät alakerrassa, joten heitä varten ei tarvitse "valmistella" kuin yksi kerros :-)

Pitäisiköhän lähteä pikapuolin lenkille ennen kuin lumisade alkaa?! Ei voi käsittää, että kohta ollaan vapussa ja lunta vain tupruttaa; viikon päästä pitäisi sentään sataa vettä, joten toivotaan että se viimeistään tekee tehtävänsä! Ekat kavereiden krookuskuvat näkyivät jo Facebookissa, mutta meidän takapihaa peittää vielä niin paksu lumikerros, etten tässä ihan lähipäivinä pääse postailemaan omiani - sillä oletuksella, että ne krookukset (tai mitälie siellä kasvaakaan) nyt ylipäätänsä ovat vielä elinvoimaisia... No, ehkä me kaikki osaamme nyt kerrankin todella arvostaa kesää ja lämpöä, sitten kun ne vihdoinkin saapuvat!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...