Vihapuhetta

Olin järkyttynyt, kun kuulin että Alexander Stubbin kodin ikkunoita oli rikottu yöllä. Jotenkin tuntuu niin käsittämättömältä, että joku ei saisi Suomessa olla rauhassa oman kotinsa turvassa, yksityishenkilönä, vaikka onkin ministerismies ja muka jonkun mielestä aivan kamala ihminen (itse fanitan). Vielä kamalampaa oli lukea Ilta-Sanomien uutisen alle ilmestyneitä kommentteja, joissa suorastaan idolisoitiin vandaaleja, ja pidettiin heidän tekojaan täysin oikeudenmukaisina! Mihin tämä maailma on menossa?! Tai no, muualla maailmassa tuollaistahan jo tapahtuu, ja kaikki julkisuuden henkilöt joutuvat liikkumaan henkivartijasaattueessa 24/7, mutta olin jotenkin ajatellut, että meidän ihanan suiomalaisen lintukotomme rauha on ikuisesti rikkumaton.

Toinen mieltäni järkyttänyt incident sattui kotimatkalla, kun megamachobandidosmoottoripyöräilijä ohitti minut ensin oikealta; kurvasi jostakin välistä suoraan oikean etupyöräni viereen, sillä olin itse vasemmalla kaistalla ohittamassa hitaampaa autoa. Hän ei tainnut huomata minua, sillä kun hän jarrutti (minulla oli vakkarinopeudensäädin päällä, joten en ainakaan kiihdyttänyt!), olimme hetken aikaa aivan rinta rinnan ja todella lähekkäin. Kun tyyppi huomasi suhteellisen vaarallisen tilanteen, hän väisti fiksusti eteeni, ja alkoi sen jälkeen näyttämään minulle todella aggressiivisesti keskaria, kääntyi oikein useampaan kertaan minua kohti. Sen jälkeen hän vielä mutkitteli edessäni ja hidasteli yllättäen, jotta joutuisin itsekin jarruttamaan. Siis ihan totta: pieni nainen pienessä autossa, ja tyyppi kehtaa alkaa v-ttuilemaan -mihin tämä maailma on menossa?! Jos jääkapissa olisi ollut valkkaripullo, olisin avannut sen kiireen vilkkaa, mutta valitettavasti joudun nyt pysyttelemään selvinpäin, vaikka drinkki olisi pitkän työpäivän ja tuon viimeisen niitin jälkeen ollut ihan tarpeen.

Että sellaista.

Jos nyt vaikka siiryttäisiin vähän kevyempiin aiheisiin, kuten tähän päivän asuuni. Whistlesin toppi oli ekaa kertaa päällä, vaikka se odotti vuoroaan vaatekaapissa monta viikkoa, sillä tilasin sen jo heinäkuussa jonakin sateisena kesäpäivänä, kun kökin mökillä ja toivoin syksylle parempia kelejä. Nuo farkut (J.Crew) eivät ehkä olleet ihan nappivalinta, mutten ehtinyt aamulla enää vaihtamaan vaatteita, joten noilla oli mentävä, vaikka peilikuva kehottikin harkitsemaan vielä kertaalleen :-D

Sofie Schnoorin kengät sen sijaan ovat jo ihan lempparikenkäni, sillä sen lisäksi että tykkään niiden naisellisesta mallista, on niillä yllättävänkin hyvä kävellä - tänäänkin seisoin yleisön edessä pitkiä pätkiä (mm. pari tunnin presentointivuoroa), eikä tuntunut päkiöissä minkäänlaista poltetta. Voisin siis hyvinkin ostaa saman merkin kenkiä lisääkin, jos sattuisi kävelemään joku hyvä malli netissä vastaan. Hmm....

Stressaavat pari viikkoa alkavat selvästi vaatimaan veronsa, kun viinin lisäksi tekee mieli shoppailla - en sitten tiedä, kumpi on vaarallisempaa, mutta jälkimmäinen on ainakin kalliimpaa :-D Oikeissakin kaupoissa olisi kiva kierrellä hypistelemässä uutuuksia, mutta aika on niin kortilla, ettei siihen ole ihan lähitulevaisuudessa mahdollisuutta. Tyydyn siis virtuaaliosteluun, ja lähdenkin tästä kauppakierrokselle. Heippa!