Wazzup?

Heippa teille! Taas on vettä virrannut Vantaanjoessa ja kuu tehnyt kiertojaan viime postauksen jälkeen - olen jo monta kertaa miettinyt, että luovutan ja pistän pillit pussiin tämän blogin suhteen, mutta sitten tuntuu niin kivalta, kun löydän tämän muutaman minuutin kirjoitushetken ja voin julkaista pari asukuvaa... lainaan siis Lady of the Messin "Hidas bloggaaja" -mentaliteettia, bloggaan silloin kun ehdin ja annan itselleni jo etukäteen anteeksi :-D Ihanaa, että olette kuitenkin jaksaneet pysyä lukijoina, ja jokunen uusikin on liittynyt seuraan!

No mutta hei, nyt kiinnostaisi kuulla, miten olette ottaneet omaksi uuden farkkumuodin, joka heittää skinny-malliset jamekset kaapin perälle ja tarjoaa tilalle näitä erilaisia leveämpiä malleja: mum/ boyfriend/ flared ja jopa bootcut jeans ovat nyt päivän sana. Joko kaapistanne löytyy joku edellämainituista?!

Koska haluan pysyä aina edes jollakin tavalla muodissa mukana, ostin minäkin omat leveämmät farkut - tosin Gapilta, jossa ne eivät maksaneet montaa kymppiä, sillä epäilen että tämä trendi ei ole aivan ikuinen... ja voi hyvänen aika, miten onkaan vaikea tottua tähän uuteen tyyliin - näytän mielestäni aivan törpöltä!

Ekassa kuvassa on se mieluisampi asukokonaisuus, eli farkut ja korkkarit niin, että paljaat nilkat saavat vilkkua. Vaan eihän tuollaisesta vapaudesta pääse Suomessa nauttimaan vielä pitkään aikaan, ja niinpä toinen kuva on paljon lähempänä nykytilaa.

Eli nilkkurit jalassa täällä etelässäkin painellaan edelleen - ja tosiasiassa topin päällä on myös neuletakki lämmittämässä.

toppi By Malene Birger 

farkut Gap

korkkarit Boden

nilkkurit &Other Stories 

Toinen totutteluprojektini on nahkatakki, sillä pitkällisen itsetutkiskelun (olenko oikeasti nahkatakkityyppiä? tuleeko sitä käytettyä?) jälkeen hankin vihdonkin itselleni biker-rotsin, ja - lyhennytettyäni tietysti sen hihat - olen nyt pari kertaa uskaltautunut ovesta ulos se päälläni; en ainakaan huomannut, että kukaan olisi nauranut mulle, joten ehkä sekin on ihan ok :-) Teen siitä oman postauksen myöhemmin (lupaamatta mitään tarkkaa aikaa, jolloin tämä seuraava ihme voisi tapahtua).

Muuten arkeen kuuluu ihan sitä samaa: hevosharrastus vie nykyään aikaani jopa neljä iltaa viikossa, ja se selittääkin suurimmaksi osin sen, etten ehdi enää bloggamaan niin aktiivisesti. Töissä on tasaisen tappava sopiva kiire, ja teinipoikamme on päivä päivältä enemmän, noh, teini. Ja vaikka pääsiäisenä vielä laskettelimme Lapin lumilla, odotan jo kovasti veneen laskua ja tuomista Helsinkiin (se talvehti tänä vuonna Tammisaaressa); vapuksi se ei taida ehtiä, vaikka olisi ollut aika hauska pitää pieni vappuvastaanotto veneellä melkein keskellä kaupunkia.

Ja kuulkaa, ensi viikolla juhlimme mieheni kanssa 15-vuotishääpäiväämme, mitä pidän näin aikoina varsin kelvollisena suorituksena! Siihenkin liittyen mulla on sormusprojekti meneillään, ja uusi malli on itse asiassa jo speksattukin - sen valmistaminen vain kestää kolme viikkoa, joten palaan aiheeseen sitten, kun mulla on kivet kädessä.

Nyt lähden koiran kanssa kävelylle ilta-aurinkoon, ihanaa! Pus ja moi!