Stadiumista -50%! Malli ei ole Cortez, mutta lähellä kuitenkin; kelpaavat thaimaantossuiksi oikein hyvin. Ja huomaatkaa vienosti säkenöivä Swoosh :-)
30.10.2012
29.10.2012
Arkishoppailua + Zalandon etukoodi
Havahduin viime viikon lopulla siihen, ettei lapsella ole kuin yhdet Ticketin toppahousut, ja nekin haluisin säästää laskettelurinteisiin. Edelliset pari vuotta ovat osoittaneet sen, että ne arkikäytössä olevat pöksyt menevät yhdessä vuodessa (tai itse asiassa muutamassa kuukaudessa) aivan järkyttävään kuntoon, eli on välttämättä oltava kahdet, jotta kehtaa kulkea lapsen kanssa siellä vieraillakin mailla. Meillä on ollut toppaa niin Reimateciä, Ticketiä kuin muitakin, ja kaikki ovat suoriutuneet yhtä heikosti (tai sitten lapseni on poikkeuksellisen paha housuterminaattori).
Jonkin kumman ajatuspolun kautta päädyin Travallen verkkokauppaan; lapsella oli Remun haalareita ihan pienenä parikin kappaletta, ja ne olivat ihan ok - ei kyllä mitään fancyä, mutta hyvin suorittavaa pihakamaa. Nyt luin, että niissä on hankausarvoltaan 10 000 materiaali, mikä oli varsin houkutteleva myyntiargumentti! Tilasin torstaina ja tulivat tänään maanantaina, mahtavaa!
Lisäksi onnistuin järkeilemään itselleni, että tarvitsen joulukuun reissulle uudet tennarit. Tai oikeasti siinä kävi niin, että Oliviassa oli muotijuttu, jossa mallilla oli Niken Cortez -tennarit, ja mun oli ihan pakko saada samanlaiset.... Niiden toimitus taas kesti yli viikon.
Niinpä sitten kurvasin kotimatkalla sekä Matkahuoltoon että Smart-Posti-pisteeseen noutamaan ostoksiani - silti niin paljon kätsempää, kuin kaupoissa kiertely.
Toppahousut näyttävät ihan hyviltä, mutta en nyt jaksanut iltahmärissä kuvata niitä, koska ovat ihan basic vyötärömalliset mustat housut. Jäävät ehdottomasti käyttöön, jos koko on oikea (poika on vielä tenniksessä, joten ei olla sovitettu).
Nämä tennarit sitten taas ovat mielettömän suloiset ja aivan liian pienet. Goddamnit!!!
Joudun siis palauttamaan nämä (pakko ehtiä taas joku päivä ennen viittä Matkahuoltoon...), enkä voi edes tilata uusia, sillä ne on myyty Zalandosta loppuun. Stadium ei näköjään myy Nikeä enää ollenkaan, joten mistäs nyt sitten löydän yhtä kivat?! Sovittamatta en uskalla/jaksa/viitsi enää ostaa, siksi haikailen nyt ihan fyysistä liikettä, jossa voisi sovittaa...
****
Sitten muihin asioihin: viikko alkoi varsin vauhdikkaasti, ainakin töissä. Joskus sitä aina päivän päätteeksi konetta sulkiessaan listaa kaikki ne asiat, joita on päivän aikana tullut käsiteltyä ja niitä oli tänäänkin taas monta. Ensin uuden tuotteen lanseeraus ja siihen littyvän kampanjan ja asiakastapahtuman suunnittelua, sitten johtoryhmän tehokas parituntinen, jossa käsiteltiin liuta asioita (kaikkea mahdollista tämän kuukauden luvuista vuoden 2014 alustaviin suunnitelmiin), sen jälkeen lisää kampanjasuunnittelua ja palautteen antamista ja pari kiireistä puhelua sekä kymmenisen mailia (kirjoittamista siis, luen niitä ihan nonstop kännykän kautta). Lounasleivän jälkeen tiimipalaveri, jossa saatiin monta asiaa edistettyä -ja nostettiin esille lukuisia onnistumisia (pitää muistaa pysähtyä niihin edes hetkeksi!), mistä tulee aina tosi kiva fiilis :-) Sitten taas maileja maan ja taivaan väliltä ja kotimatkalla vielä pari puhelua; olin Matkahuollon ovenkahvassa kiinni klo 16.59, joten niitten oli pakko vielä ottaa mut sisälle :-) Siellä on muuten aina sama daami tiskin takana, mahtaa pitää mua aivan hulluna nettishoppailijana!
Ai niin, mutta niinhän mä olenkin.
*****
Sain Zalandolta ystävänlahjan, eli 10€ alennuskoodin. Koska mulla ei ole oikeita ystäviä, jaan sen täällä. ZLDFIGIV11. Saa napata ken ekana ehtii, mutta kerrothan asiasta kommenttiboksissa, koska ei varmaan toimi kuin kerran!
28.10.2012
Ilmainen Elisa Kirja, toimi heti!
En yleensä jaksa klikkailla eri kampanjasivuille, mutta nyt Elisa Kirjan lupaus ilmaisesta e-kirjasta kiinnosti sen verran paljon, että otin riskin. Kampanja löytyy ainakin juuri nyt Elisa Kirjan etusivulta, ja ensi pitää tehdä "millainen lukija olet" -testi, jonka palkinnoksi saa kaksi ilmaista kirjaa (toinen on nk. klassikko, eli hieman vanhempi teos).
Minulle osui palkinnoksi Riikka Pulkkisen Totta -kirja, jota en ole vielä lukenut ja tästä innostuneena halusin jakaa tiedon kampanjasta täälläkin -jospa joku muukin löytäisi itselleen hyvää uutta (ja ilmaista) lukemista!
Ekirjan lataaminen on hieman työlästä, mutta kuitenkin vaivan arvoista. Näin se sujuu iPadille:
1) rekisteröidy verkossa Elisa Kirja -palveluun
2) lataa iPadille Elisa Kirja -applikaatio ja kirjaudu samoilla tunnuksilla kuin kohdassa 1)
3) tee verkossa yllä mainittu testi, josta saat lahjakoodin
4) lataa kirja verkkosivuilla (eli "osta" se, mutta nollahintaisena tuon koodin avulla)
5) iPad: valitse "päivitä kirjahylly" oikean yläkulman asetus-valikosta
ja tadaa, kirja on sinun!
Voi olla, että kampanja on voimassa vain Kirjamessujen ajan, joten kandee toimia heti, jos kirja kiinnostaa.
Ja ei, tämä ei ollut maksettu mainos. Nyt kun ehtisi vielä lukemaankin joskus...(lomalla viimeistään!).
****
edit: hui, kuinka kätevää: nyt tuohon mainospalkkiin ilmestyikin jo Elisa Kirjan mainos, eli hyvin kohdentavat markkinointiaan!
edit2: Tulkaapa kertomaan, minkä kirjan te saitte - jos nyt joku tästä innostui ja aktivoitui!
Minulle osui palkinnoksi Riikka Pulkkisen Totta -kirja, jota en ole vielä lukenut ja tästä innostuneena halusin jakaa tiedon kampanjasta täälläkin -jospa joku muukin löytäisi itselleen hyvää uutta (ja ilmaista) lukemista!
Ekirjan lataaminen on hieman työlästä, mutta kuitenkin vaivan arvoista. Näin se sujuu iPadille:
1) rekisteröidy verkossa Elisa Kirja -palveluun
2) lataa iPadille Elisa Kirja -applikaatio ja kirjaudu samoilla tunnuksilla kuin kohdassa 1)
3) tee verkossa yllä mainittu testi, josta saat lahjakoodin
4) lataa kirja verkkosivuilla (eli "osta" se, mutta nollahintaisena tuon koodin avulla)
5) iPad: valitse "päivitä kirjahylly" oikean yläkulman asetus-valikosta
ja tadaa, kirja on sinun!
Voi olla, että kampanja on voimassa vain Kirjamessujen ajan, joten kandee toimia heti, jos kirja kiinnostaa.
Ja ei, tämä ei ollut maksettu mainos. Nyt kun ehtisi vielä lukemaankin joskus...(lomalla viimeistään!).
****
edit: hui, kuinka kätevää: nyt tuohon mainospalkkiin ilmestyikin jo Elisa Kirjan mainos, eli hyvin kohdentavat markkinointiaan!
edit2: Tulkaapa kertomaan, minkä kirjan te saitte - jos nyt joku tästä innostui ja aktivoitui!
Kettutyttö, minäkö?
Tänään on äänestyspäivä ja tein juuri vaalikoneen löytääkseni sopivan ehdokkaan. Viidestä top-ehdokkaasta neljä edustivat "omaa" puoluettani, mutta olipa joukkoon eksynyt yksi persukin - ja kun katsoin tulokset läpi kysymksittäin, niin aika lailla samaa mieltä olimme olleet monesta asiasta. Pelottavaa!
Eläintensuojelukysymys on kyllä sydäntäni lähellä, mutta kyllä otsikko viittasi taas tuonne tyylipuolelle - eihän tässä parane liian syvälliseksi heittäytyä! Eksyin viime viikolla Petikon suuntaan ja ajoin hetken mielijohteesta Merkkitavaratalon pihaan; olen edellisen kerran käynyt siellä varmaan kymmenen vuotta sitten, mutta siellä se edelleen tönötti vanhassa tutussa paikassa. Liikehän myy useammankin suomalaisen merkin jämä(?)eriä, nyt muistan ulkoa ainakin nämä: Lego, Timberland, Elle, Rils, Gustav, More & More, Marlboro. Olisin mielelläni ostanut lapselle jotakin, mutta koot olivat pääsäntöisesti aika pieniä (poikien Timbeä koossa 128 cm oli paljon!).
Itselleni ostin tämän paidan, jonka kuviot mielsin ensin kissoiksi.
Tarkemman katselun ja lopulta vielä baariäänestyksen (kyllä, minä baarissa!!) jälkeen kuvio tulkittiin yksimielisesti ketuiksi.
Tykkään värisävyistä tosi paljon. Paita toimii testatusti ainakin keskisinisten farkkujen kanssa, ja kaapissa on myös tummanruskea, vähän kellohelmainen hame, johon ajattelin tämän yhdistää.
Valitettavasti paita ei ole silkkiä (kartan lähtökohtaisesti viskoosia ja muita keinokuituja), mutta olipahan sitten myös edullinen -> voin suhtautua siihen niin, ettei sen tarvitse roikkua vaatekaapin perällä ihan ikuisesti...
Ulkona on niin hieno auringonpaiste, että yritän nyt houkutella perhettä pihalle kanssani. Laters!
Eläintensuojelukysymys on kyllä sydäntäni lähellä, mutta kyllä otsikko viittasi taas tuonne tyylipuolelle - eihän tässä parane liian syvälliseksi heittäytyä! Eksyin viime viikolla Petikon suuntaan ja ajoin hetken mielijohteesta Merkkitavaratalon pihaan; olen edellisen kerran käynyt siellä varmaan kymmenen vuotta sitten, mutta siellä se edelleen tönötti vanhassa tutussa paikassa. Liikehän myy useammankin suomalaisen merkin jämä(?)eriä, nyt muistan ulkoa ainakin nämä: Lego, Timberland, Elle, Rils, Gustav, More & More, Marlboro. Olisin mielelläni ostanut lapselle jotakin, mutta koot olivat pääsäntöisesti aika pieniä (poikien Timbeä koossa 128 cm oli paljon!).
Itselleni ostin tämän paidan, jonka kuviot mielsin ensin kissoiksi.
Tarkemman katselun ja lopulta vielä baariäänestyksen (kyllä, minä baarissa!!) jälkeen kuvio tulkittiin yksimielisesti ketuiksi.
Tykkään värisävyistä tosi paljon. Paita toimii testatusti ainakin keskisinisten farkkujen kanssa, ja kaapissa on myös tummanruskea, vähän kellohelmainen hame, johon ajattelin tämän yhdistää.
Valitettavasti paita ei ole silkkiä (kartan lähtökohtaisesti viskoosia ja muita keinokuituja), mutta olipahan sitten myös edullinen -> voin suhtautua siihen niin, ettei sen tarvitse roikkua vaatekaapin perällä ihan ikuisesti...
Ulkona on niin hieno auringonpaiste, että yritän nyt houkutella perhettä pihalle kanssani. Laters!
27.10.2012
Light DIY
Olkkari sai taas uuden tyynyn, kun saimme vihdoinkin ommeltua tuon sohvan vasemmassa kulmassa näkyvän mustan lehtikuvioisen ison tyynyn. Tärkeänä ompeluapuna projektissa oli poikani, joka on koulussa harjoitellut ompelukoneen käyttöä ja joka surruutteli hienosti suoria saumoja - eihän tuossa itse asiassa mitään muuta ollutkaan :-)
Nyt on kunnon löhötyyny, kun nuo yläkuvassa etualla näkyvät ja sinänsä ihan nätit pikkutyynyt (jotka tilasin taannoin Etsystä) ovat kyllä aivan onnettomat ruikulat ja toimittavat pelkkää koristeen virkaa.
Miehen mielestä tyynyjä on nyt liian monta (ja kaikki erilaisia!), mutta voiko nyt niin ollakaan?! Ja uskallan kyllä väittää, että aika harmoninen värimaailma on edelleen säilynyt - en sitten rohjennut tuoda olkkariin mitään uutta värisävyä, vaikka sainkin teiltä hyviä ehdotuksia...
Täällä on muutenkin pienimuotoinen siivous- ja järjestelyoperaatio käynnissä, sillä meillä juhlitaan parin viikon sisään useampaankin otteeseen erilaisia merkkipäiviä. Mies kiillotti juuri kaikki (!) hopeat kynttilänjalkoja myöten ja itse ajattelin kohta käydä "vierashuoneen" kimppuun. Nuo lainausmerkit tulevat siitä, että se näyttää tällä hetkellä erehdyttävästi täpötäydeltä varastohuoneelta...
Toin vielä tämän pikkulampun lapsen huoneesta takkahuoneeseen, sillä tuntui vähän riskaabelilta pitää perintö-Tynelliä viikareiden leikkivyöhykkeellä... Se ei ole ihan identtinen tuon olkkarin lampun kanssa (kupu on hieman erilainen), mutta tarpeeksi lähellä kuitenkin muotokieleltään.
Illalla siis ohjelmassa Talentia livenä ja siihen asti monenlaista kotihommaa. Kivaa viikonloppua kaikille!
Nyt on kunnon löhötyyny, kun nuo yläkuvassa etualla näkyvät ja sinänsä ihan nätit pikkutyynyt (jotka tilasin taannoin Etsystä) ovat kyllä aivan onnettomat ruikulat ja toimittavat pelkkää koristeen virkaa.
Miehen mielestä tyynyjä on nyt liian monta (ja kaikki erilaisia!), mutta voiko nyt niin ollakaan?! Ja uskallan kyllä väittää, että aika harmoninen värimaailma on edelleen säilynyt - en sitten rohjennut tuoda olkkariin mitään uutta värisävyä, vaikka sainkin teiltä hyviä ehdotuksia...
Täällä on muutenkin pienimuotoinen siivous- ja järjestelyoperaatio käynnissä, sillä meillä juhlitaan parin viikon sisään useampaankin otteeseen erilaisia merkkipäiviä. Mies kiillotti juuri kaikki (!) hopeat kynttilänjalkoja myöten ja itse ajattelin kohta käydä "vierashuoneen" kimppuun. Nuo lainausmerkit tulevat siitä, että se näyttää tällä hetkellä erehdyttävästi täpötäydeltä varastohuoneelta...
Toin vielä tämän pikkulampun lapsen huoneesta takkahuoneeseen, sillä tuntui vähän riskaabelilta pitää perintö-Tynelliä viikareiden leikkivyöhykkeellä... Se ei ole ihan identtinen tuon olkkarin lampun kanssa (kupu on hieman erilainen), mutta tarpeeksi lähellä kuitenkin muotokieleltään.
Illalla siis ohjelmassa Talentia livenä ja siihen asti monenlaista kotihommaa. Kivaa viikonloppua kaikille!
25.10.2012
Bollinger & Bond - täydellinen yhdistelmä!
Eilinen ilta oli ihana irrottautuminen arjesta, sillä sain kutsun viralliseen Skyfall-ensi-iltaan, joiden etkoja isännöivät FS Films ja Suomen Iso-Britannian suurlähetystö. Kokkarit järjestettiin Tigerissa ja kaikki vieraat olivat huomioineet tumma puku -pukukoodin hienosti, joten paikalla oli erittäin edustavaa porukkaa puvuissaan, smokeissaan ja cocktail-mekoissaan. Tarjolla oli vaikka mitä hyvää ruokaa ja juomaa, mutta itse keskityin lähinnä Bollingeriin.
Omasta asusta ei ainakaan vielä ole kuvaa, sillä en tietenkään lähtökiireissä ehtinyt ottamaan kuvaa kotona (kun piti valvoa lapsen läksyjä, laittaa ruokaa ja meikata samaan aikaan) ja onnistuin kadottamaan juhlakuvien QR-koodin, jolla pääsisi juhlien kuvasivustolle. Kaikki halukkaat siis kuvattiin punaisella matolla suuren maailman tyyliin :-)
Leffasta sen verran, että se oli hyvä ja ehdottomasti katsomisen arvoinen. En halua paljastaa juonesta liikaa, mutta sen voin kertoa että erittäin timmi Daniel Craig on aika paljon yläkroppa paljaana :-) Jos jotakin kritisoin, niin sitä, että Bondin vanhat kunnon gadgetit (tikari kengän kärjessä, myrkkynuolia ampuva kello) oli jätetty aivan minimiin ja minä jäin kaipaamaan niitä - mutta kaipa Bondinkin pitää aina aika ajoin uudistua...
Omasta asusta ei ainakaan vielä ole kuvaa, sillä en tietenkään lähtökiireissä ehtinyt ottamaan kuvaa kotona (kun piti valvoa lapsen läksyjä, laittaa ruokaa ja meikata samaan aikaan) ja onnistuin kadottamaan juhlakuvien QR-koodin, jolla pääsisi juhlien kuvasivustolle. Kaikki halukkaat siis kuvattiin punaisella matolla suuren maailman tyyliin :-)
Leffasta sen verran, että se oli hyvä ja ehdottomasti katsomisen arvoinen. En halua paljastaa juonesta liikaa, mutta sen voin kertoa että erittäin timmi Daniel Craig on aika paljon yläkroppa paljaana :-) Jos jotakin kritisoin, niin sitä, että Bondin vanhat kunnon gadgetit (tikari kengän kärjessä, myrkkynuolia ampuva kello) oli jätetty aivan minimiin ja minä jäin kaipaamaan niitä - mutta kaipa Bondinkin pitää aina aika ajoin uudistua...
Näin blogi"tutunkin", nimittäin Business Woman -blogin kirjoittaja (jonka nimeä en taida tietää) oli myös paikan päällä miehensä - tai jonkun komean kavaljeerin - kanssa. Olisin käynyt moikkaamassa, mutten sitten alkuhärdellin jälkeen enää törmännytkään häneen, joten aikeeksi jäi. Tämä oli eka kerta, kun blogi- ja IRL-maailmat risteävät omalla kohdallani, jänskää!
Viikonloppuna jatkan tv-kuvausten jännittävän maailman parissa: tällä kertaa olen menossa Talentin livekuvauksiin poikani ja hänen kaverinsa kanssa. En itse ole ko. ohjelman ihan ykkösfani, sillä esiintyjien taso ei ole mielestäni mitenkään päätähuimaava, mutta pojille tuo on iso juttu, ja live-kuvauksissa on tosiaan aina oma viehätyksensä. Toivottavasti siellä myydään cavaa piccolopulloissa!
24.10.2012
Mokoilua
Moko on niin taidolla sisustettu, että sieltä voisi kuvata joka sopukan! Tänään katseeni kiinnittyi erityisesti uusiin vartalotuotteisiin, oih! (EN ostanut!)
Lisäksi harkitsen vakavasti Ilse Jacobsenin sadetakkia, sellainen harmaa polvipituinen olisi NIIN mun näköinen...
Sitten vielä julkinen valitus: ostin Ebony-sävyiset sukkikset, joiden oletin olevan mustat (dah!). Vedin ne aamulla hämärässä jalkaan mustan mekon seuraksi - ja voitte kuvitella, miten kiva oli päivänvalossa huomatakin niiden olevan vihreänharmaat!!
Lisäksi harkitsen vakavasti Ilse Jacobsenin sadetakkia, sellainen harmaa polvipituinen olisi NIIN mun näköinen...
Sitten vielä julkinen valitus: ostin Ebony-sävyiset sukkikset, joiden oletin olevan mustat (dah!). Vedin ne aamulla hämärässä jalkaan mustan mekon seuraksi - ja voitte kuvitella, miten kiva oli päivänvalossa huomatakin niiden olevan vihreänharmaat!!
22.10.2012
Lakkorikkuri (tai kuinka haksahdin hevosuntsikkaan)
Vietin viikonlopun edustustehtävissä Helsinki International Horse Show'ssa - hevosihmiselle mahtava juttu, mutta kaikille muille varmaan maailman puuduttavin tapahtuma. Ja tiedoksi vain, että ei, aitioihin asti ei hevosen haju ylety :-)
HIHSin myynti-Expo on vaarallinen paikka, sillä siellä kierrellessään sitä huomaa tarvitsevansa jos jonkinmoista hevos- ja ratsastusrompetta; halvimmillaan kympin raippa ja ylärajaa ei varmaan ole... Tilanne on vielä eksponentiaalisesti vakavampi, jos sattuu omistamaan hevosen (sellaista mulla ei sentään - ainakaan vielä - ole).
Tätä takkia en voinut vastustaa, etenkin kun se maksoi alle satasen. Kyseessä on ihan oikeasti laadukas untsikka, tämä vain sattui olemaan viimeinen kappale ja varmaan viime vuoden mallistoakin. [edit] Nuo ovat yleensä 300-400 euron hinnoissa, joten tämä oli todellinen löytö!
Olen tähän asti ja kaikkia tapojani vasten välttänyt kaikkia ratsastuksen snobbailubrändejä (mm. Kingsland ja Pikeur), joiden kamat ovat usein aika näyttäviä, esim. strassein tai suurin koristein koristeltuja - ei siis mun tyylisiä muutenkaan! Tämä rotsi on nyt kuitenkin Pikeurin ja ekaa kertaa taistelin siis brändiä vastaan, enkä sen puolesta :-)
Toivottavasti mua ei naureta tallilta ulos ihan totaalisesti: olen itse aina naureskellut krokokuvioisille kypärille, lurexhenkisille ratsatushousuille ja tekotimangikannuksille - nyt sitten annoin oman pikkusormeni samalle jengille. Ton karvareunuksen saa muuten irti.
[edit] Unohdin tunnustaa mainita, että tinkasin vielä talviratsastuskengätkin tosi hyvään hintaan. Sellaiset, missä on ihanan pehmeä karvavuori ja joissa varpaani toivottavasti pysyvät kerrankin lämpiminä kovemmillakin pakkasilla. Ja parit Roecklin hanskatkin, joo -niitä tarvitsee aina. Menikö tältä jutulta nyt pohja?
HIHSin myynti-Expo on vaarallinen paikka, sillä siellä kierrellessään sitä huomaa tarvitsevansa jos jonkinmoista hevos- ja ratsastusrompetta; halvimmillaan kympin raippa ja ylärajaa ei varmaan ole... Tilanne on vielä eksponentiaalisesti vakavampi, jos sattuu omistamaan hevosen (sellaista mulla ei sentään - ainakaan vielä - ole).
Tätä takkia en voinut vastustaa, etenkin kun se maksoi alle satasen. Kyseessä on ihan oikeasti laadukas untsikka, tämä vain sattui olemaan viimeinen kappale ja varmaan viime vuoden mallistoakin. [edit] Nuo ovat yleensä 300-400 euron hinnoissa, joten tämä oli todellinen löytö!
Olen tähän asti ja kaikkia tapojani vasten välttänyt kaikkia ratsastuksen snobbailubrändejä (mm. Kingsland ja Pikeur), joiden kamat ovat usein aika näyttäviä, esim. strassein tai suurin koristein koristeltuja - ei siis mun tyylisiä muutenkaan! Tämä rotsi on nyt kuitenkin Pikeurin ja ekaa kertaa taistelin siis brändiä vastaan, enkä sen puolesta :-)
Toivottavasti mua ei naureta tallilta ulos ihan totaalisesti: olen itse aina naureskellut krokokuvioisille kypärille, lurexhenkisille ratsatushousuille ja tekotimangikannuksille - nyt sitten annoin oman pikkusormeni samalle jengille. Ton karvareunuksen saa muuten irti.
[edit] Unohdin
20.10.2012
Letkeän koti-illan ainekset
Lapsi sai päättää illan ohjelman ja hän valitsi mm. muisti- ja lautapelin. Snif, ei se 9-vuotias olekaan vielä niin iso :-)
Toki iltaan kuuluu myös hyvä punkku (ei lapselle kuitenkaan), tumma Toblerone ja sohvalla köllöttelyä. Kaikki hyvin meidän pienessä maailmassamme :-)
Tervetuloa uusille lukijoille ja kivaa iltaa ihan kaikille!
19.10.2012
(etä)päivän asu ja uusi koru
Otsikkokin jo kertoo, että tein tänään etänä hommia ja hitsit, miten tehokasta se olikaan! Ei palavereita, ei keskeytyksiä, enkä juurikaan edes vastannut puhelimeen - ainakaan vieraisiin numeroihin :-) Tosin hommia jäi vielä sen verran kesken, että voisi pitää vielä maanantainkin samaan syssyyn samanlaisessa moodissa...
Sen verran pistin nenää talon ulkopuolelle, että piti löytää astetta verkkareita siistimpää asua. Kas tässä:
Ei kamalan formaalia kuitenkaan :-)
Neule Tiger, huivi Diesel, farkut Gap, vyöstä ja kengistä en kyllä muista.
Ostolakkoni taipui tänään hieman, vaikka pyristelin kovasti vastaan - J. oli vain niin kova suostuttelemaan, etten voinut vastustaa! Keskustelu meni näin:
- tuletko mun kanssa Bossin ja Dayn ystävämyyntiin?
- joo, tuun!
Innokkaasta etsimisestä ja sovittelusta huolimatta en sitten kuitenkaan löytänyt oikein mitään, joten ei tullut kamalan suurta lovea kukkaroon. Tämä kiva koru tarttui kuitenkin mukaan - johan siitä onkin yli viikko, kun ostin edellisen (ja laskin, että tässä on kuukauden sisään tullut hankittua kolme korua...)!
Olen siis onnistunut selittämään ostolakon itselleni niin, että korut rajataan sen ulkopuolelle?! Niille on kai joku eri kustannuspaikka.
Nyt katsomme koko perhe Vain elämää -ohjelmaa, joka selvästi vetoaa enemmän meihin vanhempiin kuin 9-vuotiaaseen, joka ei tunne biisejä eikä siten herkisty Jonne Aaronin Dingo-versioinnista samalla tavoin kuin minä :-)
Veimme yhdessä koiran iltakävelylle, poika ja minä. Siitä on muodostunut kiva yhteinen jutteluhetki: poika höpöttelee niitä näitä, ja minä lähinnä kuuntelen. Aina välillä höpötyksen joukkoon voi lipsahtaa jotakin vähän syvällisempääkin vähän vahingossa, ja etenkin silloin yritän olla keskeyttämättä juttua omilla viisasteluillani, jotta lapsi saisi purettua sydäntään. Toivottavasti tämä iltakävelytapa jatkuu meillä mahdollisimman pitkään; tulen varmasti muistamaan kävelymme vielä vuosienkin päästä.
Sen verran pistin nenää talon ulkopuolelle, että piti löytää astetta verkkareita siistimpää asua. Kas tässä:
Ei kamalan formaalia kuitenkaan :-)
Neule Tiger, huivi Diesel, farkut Gap, vyöstä ja kengistä en kyllä muista.
Ostolakkoni taipui tänään hieman, vaikka pyristelin kovasti vastaan - J. oli vain niin kova suostuttelemaan, etten voinut vastustaa! Keskustelu meni näin:
- tuletko mun kanssa Bossin ja Dayn ystävämyyntiin?
- joo, tuun!
Innokkaasta etsimisestä ja sovittelusta huolimatta en sitten kuitenkaan löytänyt oikein mitään, joten ei tullut kamalan suurta lovea kukkaroon. Tämä kiva koru tarttui kuitenkin mukaan - johan siitä onkin yli viikko, kun ostin edellisen (ja laskin, että tässä on kuukauden sisään tullut hankittua kolme korua...)!
Olen siis onnistunut selittämään ostolakon itselleni niin, että korut rajataan sen ulkopuolelle?! Niille on kai joku eri kustannuspaikka.
Nyt katsomme koko perhe Vain elämää -ohjelmaa, joka selvästi vetoaa enemmän meihin vanhempiin kuin 9-vuotiaaseen, joka ei tunne biisejä eikä siten herkisty Jonne Aaronin Dingo-versioinnista samalla tavoin kuin minä :-)
Veimme yhdessä koiran iltakävelylle, poika ja minä. Siitä on muodostunut kiva yhteinen jutteluhetki: poika höpöttelee niitä näitä, ja minä lähinnä kuuntelen. Aina välillä höpötyksen joukkoon voi lipsahtaa jotakin vähän syvällisempääkin vähän vahingossa, ja etenkin silloin yritän olla keskeyttämättä juttua omilla viisasteluillani, jotta lapsi saisi purettua sydäntään. Toivottavasti tämä iltakävelytapa jatkuu meillä mahdollisimman pitkään; tulen varmasti muistamaan kävelymme vielä vuosienkin päästä.
18.10.2012
Houkutuksia joka puolella...
Netissä, jääkaapissa, ruokapöydällä... Haribo täytti 25v. ja lahjoitti kaikille juhlavieraille "pari" karkkipussia; J.Crew lähestyi newsletterillä ja hyvillä tarjouksilla (huomatkaa farkkupaita!); cava on kaapissa viikonloppua odottamassa.
Nyt lähden Dancen liveihin (kaloriton, alkoholiton ja ilmainen houkutus), mukavaa iltaa!
Nyt lähden Dancen liveihin (kaloriton, alkoholiton ja ilmainen houkutus), mukavaa iltaa!
17.10.2012
Farkkusnobin uudet halpisfarkut
Kärvistelen edelleen likviditeettikriisin kourissa, ja olen siitä syystä shoppailut huomattavasti tavallista vähemmän viime viikkojen aikana. Tylsää!
Sitten retkahdin aivan yllättäen ja aivan yllättävään asiaan - onneksi huokeaan sellaiseen. Gap nimittäin mainosti yhden päivän ajan -25% koko valikoimasta ja juuri ennen nukahtamistani pikaostin (uusi termi!) iPadilla nämä farkut, jotka ovat osoittautuneet oikein mainioiksi.
Kuten kuvasta näkyy, farkuissa on pienet kulutukset, mutta sen verran maltilliset, että voin pitää niitä töissä. Ne istuvat hyvin (otin itse asiassa peffakuvankin, mutten kehdannut laittaa sitten kuitenkaan näytille) ja koska otin Ankle- pituuden, ei tarvinnut edes lyhentää :-)
Sori vaan acnet ja sevenit, nyt tuli uusi kilpailija markkinoille, ja noilla hinnnoilla aika varteenotettava vaihtoehto onkin!
Ihastelin tänään kotiin ajaessani kirkasta auringonpaistetta ja jopa otin siitä kuvan voidakseni muistella sen ihanuutta tässä muutaman viikon päästä, kun pimeys laskeutuu yllemme vähän pidemmäksi aikaa... Ai mikä syysmasennus?! (Paljastin tässä samalla olleeni kotimatkalla hyvissä ajoin ennen viittä).
Päiväni oli erityisen hauska, sillä söin pitkän ja ratkiriemukkaan lounaan entisten työkavereiden, nykyisten ystävien kanssa, ja vaikka ruoka oli korkeintaan keskinkertaista, hyvä seura ja briljantit jutut kompensoivat kaiken muun! Kiitos J!!
Ja sitten piti vielä kertoa, että se taannoinen esiintymiseni jättiyleisölle meni aika hyvin. Vähän alussa jännitti, mutta uskoakseni sitä ei kovin moni huomannut. Loppua kohden sitten alkoikin juttu luistamaan tavalliseen tapaan, ja olisin voinut jäädä lavalle höpöttelemään pidemmäksikin aikaa :-) Enkä muuten edes ostanut uutta mekkoa, vaan tyydyin "vanhaan" (kerran pidettyyn DKNY:n kolttuun) - olen siis nykyään oikein taloudellisuuden ja säästäväisyyden perikuva!
*****
Vielä pikainen gallup: farkkupaita, onko jo ihan passée? Jotenkin nyt vasta heräsin koko ajatukseen ja ajattelin, että se voisi olla talvella kiva neuleiden kanssa...
Sitten retkahdin aivan yllättäen ja aivan yllättävään asiaan - onneksi huokeaan sellaiseen. Gap nimittäin mainosti yhden päivän ajan -25% koko valikoimasta ja juuri ennen nukahtamistani pikaostin (uusi termi!) iPadilla nämä farkut, jotka ovat osoittautuneet oikein mainioiksi.
Jakku Esprit, toppi Tiger, farkut Gap 1969 ja kengät Billi Bi |
Kuten kuvasta näkyy, farkuissa on pienet kulutukset, mutta sen verran maltilliset, että voin pitää niitä töissä. Ne istuvat hyvin (otin itse asiassa peffakuvankin, mutten kehdannut laittaa sitten kuitenkaan näytille) ja koska otin Ankle- pituuden, ei tarvinnut edes lyhentää :-)
Sori vaan acnet ja sevenit, nyt tuli uusi kilpailija markkinoille, ja noilla hinnnoilla aika varteenotettava vaihtoehto onkin!
Ihastelin tänään kotiin ajaessani kirkasta auringonpaistetta ja jopa otin siitä kuvan voidakseni muistella sen ihanuutta tässä muutaman viikon päästä, kun pimeys laskeutuu yllemme vähän pidemmäksi aikaa... Ai mikä syysmasennus?! (Paljastin tässä samalla olleeni kotimatkalla hyvissä ajoin ennen viittä).
Päiväni oli erityisen hauska, sillä söin pitkän ja ratkiriemukkaan lounaan entisten työkavereiden, nykyisten ystävien kanssa, ja vaikka ruoka oli korkeintaan keskinkertaista, hyvä seura ja briljantit jutut kompensoivat kaiken muun! Kiitos J!!
Ja sitten piti vielä kertoa, että se taannoinen esiintymiseni jättiyleisölle meni aika hyvin. Vähän alussa jännitti, mutta uskoakseni sitä ei kovin moni huomannut. Loppua kohden sitten alkoikin juttu luistamaan tavalliseen tapaan, ja olisin voinut jäädä lavalle höpöttelemään pidemmäksikin aikaa :-) Enkä muuten edes ostanut uutta mekkoa, vaan tyydyin "vanhaan" (kerran pidettyyn DKNY:n kolttuun) - olen siis nykyään oikein taloudellisuuden ja säästäväisyyden perikuva!
*****
Vielä pikainen gallup: farkkupaita, onko jo ihan passée? Jotenkin nyt vasta heräsin koko ajatukseen ja ajattelin, että se voisi olla talvella kiva neuleiden kanssa...
15.10.2012
Zoe Karssenin Love-college alessa 82€
Koska olen edelleen pienimuotoisessa ostolakossa, en voi itse hyödyntää tätä houkuttelevaa aletarjousta, mutta ehkä joku teistä voi? Linkki vie mobiilisaitille, koska naputtelen tätä kännykällä. Älkää antako sen häiritä shoppailua :-)
http://m.asos.com/mt/www.asos.com/Zoe-Karssen/Zoe-Karssen-Love-Sweat-Top/Prod/pgeproduct.aspx?iid=2509368&affId=4215&WT.tsrc=Email
http://m.asos.com/mt/www.asos.com/Zoe-Karssen/Zoe-Karssen-Love-Sweat-Top/Prod/pgeproduct.aspx?iid=2509368&affId=4215&WT.tsrc=Email
14.10.2012
Syksyn vikan golfkierroksen tunnelmia
...kuvissa. Hyvä, että tuli lähdettyä vielä, vaikka palloa saikin välillä etsiä oikein tosissaan maahan pudonneiden lehtien seasta! Ja huomatkaa se tärkein, eli riittävä muonitus :-)
Epäonnistumisen päivä (eilen) ja omat mokat
Luin Tyyliä metsästämässä - blogista mielenkiintoisen kirjoituksen epäonnistumisesta ja etenkin siitä, miten sen pelkääminen voi jo etukäteen lamaannuttaa ihmisen aivan turhaan. Siitä alkoi pohdinta omasta suhtautumisesta asiaan, joka on aika kaksijakoinen.
Yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että epäonnistumiset ovat mahdollisuus. Kamala klisee, mutta oikeasti totta: yleensä sitä edes vähän pysähtyy epäonnistumisen kohdalla ja miettii, miksi näin kävi. Selkeä oppimisen paikka. Vielä parempi, jos käsittelee asiaa jonkun kanssa, sillä ensinnäkin sillä saa asian oikeaan perspektiiviin (maailma ei loppunut, eikä - ainakaan minun alallani - kukaan kuollut) ja toisekseen voi saada siltä toiselta ihmiselta uusia näkökulmia siihen, miten epäonnistunut asia tai tehtävä olisi voitu hoitaa vähän toisella tavalla. Toinen oppimisen paikka.
En tiedä toteutuuko tämä asia käytännössä niin hienosti kuin mitä haluaisin, mutta ainakin pyrin itse esimiehenä siihen, että suhtaudun virheisiin rauhallisesti, mutta analyyttisesti. Moni virhe on tuonut esille epäkohtia vaikka prosesseissa tai lähtökohtaisissa oletuksissa, eli on yksinkertaisesti lähdetty tekemään väärää asiaa heti alusta pitäen - tämähän ei ole yhden ihmisen "syy", vaan koko tiimin ongelma.
Lisäksi arvostan erittäin suuresti ihmistä, joka tulee itse kertomaan, että tuli tehtyä virhe ja miettii, miksi näin kävi ja miten tilanteen nyt voisi korjata. Ei muuten ole helppoa, vai mitä?!
Neljänkymmenen hengen tiimissä erilaisia mokia tulee vastaan ihan joka ikinen päivä, ja siksikin sitä oppii suhtautumaan niihin vähän rennommin. Kaikesta yleensä selvitään, ja joistakin jopa kehitytään :-)
No niin, tuo oli siis yleisellä tasolla. Eri asia onkin sitten se, miten itse koen omat virheeni, sillä niihin en osaa suhtautua ollenkaan noin kylmän viileästi. Toki olen oppinut ajan myötä ja kokemuksen karttuessa pistämään asioita paremmin perspektiiviin, ja pienetvirheet poikkeamat ohitan ihan lennossa, mutta aina välillä sitä tulee kyllä tehtyä oikein kunnon munauksia, joilla voi sitten olla jo vähän isommat seurauksetkin. Niiden kanssa olen tosi armoton itselleni, kelaan tapahtunutta ees' taas moneen kertaan (miksi ajattelin noin, miten en tajunnut sitä toista vaihtoehtoa, miten voin ajatella noin rajoittuneesti?!) ja soimaan itseäni äärettömästä tyhmyydestä ja idiotismista. Siinä ei sitten enää paljon esimiehen moitteita tarvita, koska olen jo itse ruoskinut itseni maan rakoon varsin tehokkaasti... Nykyinen esimieheni taitaa vaistota tämän, koska olen harvoin saanut kamalan suoraa negatiivista palautetta, vaikka niitä epäonnistumisia on tietysti sattunut vaikka miten paljon!
Markkinoinnissa asiaa helpottaa tai hankaloittaa se, ettei juurikaan ole olemassa mustavalkoisen oikeita tai vääriä ratkaisuja, on vain erilaisia tulkintoja ja valintoja, ja todennäköisiä lopputulemia. Tee siinä sitten aina oikeita valintoja!
Miten sinä suhtaudut epäonnistumisiin, miten teillä töissä ja alallasi käsitellään asioita? Rajasin muuten tämän nyt tietoisesti työelämään, koska yksityiselämän epäonnistumiset (juuri tuota sanaa käytettäessä) ovat lähtökohtaisesti aina aika vakavia juttuja...
Yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että epäonnistumiset ovat mahdollisuus. Kamala klisee, mutta oikeasti totta: yleensä sitä edes vähän pysähtyy epäonnistumisen kohdalla ja miettii, miksi näin kävi. Selkeä oppimisen paikka. Vielä parempi, jos käsittelee asiaa jonkun kanssa, sillä ensinnäkin sillä saa asian oikeaan perspektiiviin (maailma ei loppunut, eikä - ainakaan minun alallani - kukaan kuollut) ja toisekseen voi saada siltä toiselta ihmiselta uusia näkökulmia siihen, miten epäonnistunut asia tai tehtävä olisi voitu hoitaa vähän toisella tavalla. Toinen oppimisen paikka.
En tiedä toteutuuko tämä asia käytännössä niin hienosti kuin mitä haluaisin, mutta ainakin pyrin itse esimiehenä siihen, että suhtaudun virheisiin rauhallisesti, mutta analyyttisesti. Moni virhe on tuonut esille epäkohtia vaikka prosesseissa tai lähtökohtaisissa oletuksissa, eli on yksinkertaisesti lähdetty tekemään väärää asiaa heti alusta pitäen - tämähän ei ole yhden ihmisen "syy", vaan koko tiimin ongelma.
Lisäksi arvostan erittäin suuresti ihmistä, joka tulee itse kertomaan, että tuli tehtyä virhe ja miettii, miksi näin kävi ja miten tilanteen nyt voisi korjata. Ei muuten ole helppoa, vai mitä?!
Neljänkymmenen hengen tiimissä erilaisia mokia tulee vastaan ihan joka ikinen päivä, ja siksikin sitä oppii suhtautumaan niihin vähän rennommin. Kaikesta yleensä selvitään, ja joistakin jopa kehitytään :-)
No niin, tuo oli siis yleisellä tasolla. Eri asia onkin sitten se, miten itse koen omat virheeni, sillä niihin en osaa suhtautua ollenkaan noin kylmän viileästi. Toki olen oppinut ajan myötä ja kokemuksen karttuessa pistämään asioita paremmin perspektiiviin, ja pienet
Markkinoinnissa asiaa helpottaa tai hankaloittaa se, ettei juurikaan ole olemassa mustavalkoisen oikeita tai vääriä ratkaisuja, on vain erilaisia tulkintoja ja valintoja, ja todennäköisiä lopputulemia. Tee siinä sitten aina oikeita valintoja!
Miten sinä suhtaudut epäonnistumisiin, miten teillä töissä ja alallasi käsitellään asioita? Rajasin muuten tämän nyt tietoisesti työelämään, koska yksityiselämän epäonnistumiset (juuri tuota sanaa käytettäessä) ovat lähtökohtaisesti aina aika vakavia juttuja...
13.10.2012
Täysin selkärangatonta toimintaa
Onnistuin välttämään Hullut Päivät ennätyksellisten kolmen päivän ajan - kunnes sitten tänään mies sai minut houkuteltua sinne mukaan! Selvisin kyllä hyvin pienin investoinnein, ja siitä syystä esittelen täällä nyt miehenkin hankintaa ikään kuin omana saavutuksena.
Sitten ostin muutamat sukat ja sukkikset, L'Oréalin kuorintavoidetta vartalolle (sellaista vihreää, missä on ihanan suuret rakeet) ja Compagnie de Provencen käsisaippuua keittiöön. En siis juuri mitään.
Nyt pitäisi lähteä lenkille, mutta kamalan vaikealta tuntuu. Siellä on niin kylmäkin! Ja jääkapissa on tonnikalaakin! (Hups, onko epäkorrektia myöntää syövänsä tonnikalaa - kai nyt sentään Stocka ostaa eettisesti ja hellävaraisesti harppuunoitua kalaa?!) Koira vinkuu ja katsoo niin anelevasti, että sen on ainakin päästävä ulos - onneksi meillä on piha :-)
Olen kyllä aika hyvä välttelemään liikuntaa, etenkin kun ottaa huomioon sen, että pari tuntia sitten sovituskopissa soimasin itseäni ja läskejäni ja vannoin, että otan itseäni samantien niskasta kiinni. Sitten tulin kotiin ja söin nälkääni viinikumeja. Huoh.
Raportoin myöhemmin, miten kävi.
*****
J.K. Sain kuin sainkin itseni lenkille, ja pinkaistiin koiran kanssa reilut kuusi kilsaa ihan hyvää vauhtia. Tonnikalaa oli paljon ja se oli superhyvää, ekaa kertaa lapsikin suostui syömään sitä ja joutui myöntämään, ettei se ollutkaan niin pahaa, kuin mitä hän luuli. Oikeastaan ihan hyvää :- )
Tämä Maison Scotchin huivi oli ihan pakko saada, mutta on myös pakko myöntää, että se on jopa melkein liian muhkea asettuakseen kaulalle hyvin. Pidän vielä laput kiinni ja mallailen pari päivää... |
Nyt pitäisi lähteä lenkille, mutta kamalan vaikealta tuntuu. Siellä on niin kylmäkin! Ja jääkapissa on tonnikalaakin! (Hups, onko epäkorrektia myöntää syövänsä tonnikalaa - kai nyt sentään Stocka ostaa eettisesti ja hellävaraisesti harppuunoitua kalaa?!) Koira vinkuu ja katsoo niin anelevasti, että sen on ainakin päästävä ulos - onneksi meillä on piha :-)
Olen kyllä aika hyvä välttelemään liikuntaa, etenkin kun ottaa huomioon sen, että pari tuntia sitten sovituskopissa soimasin itseäni ja läskejäni ja vannoin, että otan itseäni samantien niskasta kiinni. Sitten tulin kotiin ja söin nälkääni viinikumeja. Huoh.
Raportoin myöhemmin, miten kävi.
*****
J.K. Sain kuin sainkin itseni lenkille, ja pinkaistiin koiran kanssa reilut kuusi kilsaa ihan hyvää vauhtia. Tonnikalaa oli paljon ja se oli superhyvää, ekaa kertaa lapsikin suostui syömään sitä ja joutui myöntämään, ettei se ollutkaan niin pahaa, kuin mitä hän luuli. Oikeastaan ihan hyvää :- )
12.10.2012
Päivän asu (ja nolo pose)
Toppi Pedro by Gerard Darel vyö Ralph Lauren housut Gap kengät Rizzo |
Erikoista päivän asussani on se, että mulla ei koskaan, ikinä, never ever ole paita housujen sisällä tuolla tavoin - ja hassulta se tuntuikin (ehkä selittää myös kummallisen asentoni)! Sanomattakin siis lienee selvää, etten koskaan käytä paitapuseroita :-) Nyt tämä kuitenkin tuntui sopivan aikuiselta valinnalta aika aikuiseen päivään.
Aamupäivän ahdistus on jo poissa ja kaikki on pienessä maailmassamme taas ihan hyvin. Koira kuorsaa, kynttilät palavat ja lasissa on cavaa :-)
Kivaa viikonlopun alkua teillekin!
Vähän paha mieli
Teen nyt poikkeuksen ja naputtelen viestin kesken työpäivää (kamala morkkis!), mutta johonkin tätä täytyy päästä purkamaan.
Olin aamulla lapsen kanssa oikomisseulonnassa, eli hänelle tulee hammasraudat. Ei kuulemma ihan vielä, koska "toinen vaihto" (kuulostaa jääkiekkotermiltä, mutta tarkoittaa maitohampaiden irtoamista) on juuri alkamassa ja sen halutaan olevan ohi ensin. Tämä asiahan ei tullut yllätyksenä, koska olemme jo parin vuoden ajan keskustelleet aiheesta rutiinitarkastusten yhteydessä ja siirtäneet oikojalla käyntiä aina vuodella eteenpäin.
Silti tuntuu pahalta oikein vatsanpohjassa asti saada käteen lappu, jossa lapsen purentavika on 1-10 asteikolla kahdeksikko. Eihän minun täydellisessä pojassani voi olla mitään vikaa!! Tässä tunteessa on selkeästi taustalla traumoja muutaman vuoden takaa, sillä pojallamme oli myös erittäin vakava puheenkehityksen (motorinen) häiriö ja viivästymä, minkä vuoksi hän kävi intensiivisessä puheterapiassa kolmevuotiaasta ekaan luokkaan asti. Saimme jopa Kelalta vammaistukea tätä varten - asia, josta en tietenkään ole koskaan maininnut lapselle edes puolella sanallakaan!
Puhevika ei koskaan haitannut lasta itseään, ja hänellä on aina ollut paljon kavereita- vaikka etenkään nuorempana lapsen puheesta ei kyllä saanut juuri mitään selvää; mutta ehkäpä hän on sitten kompensoinut kehittämällä itselleen muita sosiaalisia taitoja senkin edestä! Ja ironista kyllä, hän on nykyään verbaalisesti melko lahjakas ja osaa mm. käyttää hienoja kielikuvia ja erittäin monipuolista kieltä.
Mutta minä kärsin ja pelkäsin: mietin, pystyykö hän aloittamaan tavallisessa koulussa ekan luokan, saako hän enää isompana kavereita, kiusataanko häntä joskus epäselvän puheen takia.
Kaikki huoli oli turhaa, sillä poika oppi puhumaan niin sujuvasti, että ekan luokan ope ei millään meinannut uskoa, kun kerroin puheterapiasta ja olin tietysti koulun alkaessa kovinkin huolissani (joo, taas!) siitä, miten lapsen äidinkielen opinnot ja muukin koulunkäynti lähtisi käyntiin.
Jännä huomata, miten syvälle nuo arvet jäävät, sillä eihän juuri nyt ole kyse mistään muusta kuin siitä, että lapsi saa raudat tai oikomiskojeen vähäksi aikaa, no big deal! Ei pitäisi tuntua ihan tältä. Järki sanoo, että tämä on ihan pikkuasia, mutta sydän on toista mieltä. Tätä se äitinä oleminen on.
****
Illemmalla palaan pinnallisempien asukuvien kanssa (olen taas kokeillut omia rajojani, mikä viikko!), tämä oli nyt vähän syvemmissä vesissä kahlaava aihe tällä kertaa. Ja tuntuu jo paremmalta, kun sain avautua, kiitos!
Olin aamulla lapsen kanssa oikomisseulonnassa, eli hänelle tulee hammasraudat. Ei kuulemma ihan vielä, koska "toinen vaihto" (kuulostaa jääkiekkotermiltä, mutta tarkoittaa maitohampaiden irtoamista) on juuri alkamassa ja sen halutaan olevan ohi ensin. Tämä asiahan ei tullut yllätyksenä, koska olemme jo parin vuoden ajan keskustelleet aiheesta rutiinitarkastusten yhteydessä ja siirtäneet oikojalla käyntiä aina vuodella eteenpäin.
Silti tuntuu pahalta oikein vatsanpohjassa asti saada käteen lappu, jossa lapsen purentavika on 1-10 asteikolla kahdeksikko. Eihän minun täydellisessä pojassani voi olla mitään vikaa!! Tässä tunteessa on selkeästi taustalla traumoja muutaman vuoden takaa, sillä pojallamme oli myös erittäin vakava puheenkehityksen (motorinen) häiriö ja viivästymä, minkä vuoksi hän kävi intensiivisessä puheterapiassa kolmevuotiaasta ekaan luokkaan asti. Saimme jopa Kelalta vammaistukea tätä varten - asia, josta en tietenkään ole koskaan maininnut lapselle edes puolella sanallakaan!
Puhevika ei koskaan haitannut lasta itseään, ja hänellä on aina ollut paljon kavereita- vaikka etenkään nuorempana lapsen puheesta ei kyllä saanut juuri mitään selvää; mutta ehkäpä hän on sitten kompensoinut kehittämällä itselleen muita sosiaalisia taitoja senkin edestä! Ja ironista kyllä, hän on nykyään verbaalisesti melko lahjakas ja osaa mm. käyttää hienoja kielikuvia ja erittäin monipuolista kieltä.
Mutta minä kärsin ja pelkäsin: mietin, pystyykö hän aloittamaan tavallisessa koulussa ekan luokan, saako hän enää isompana kavereita, kiusataanko häntä joskus epäselvän puheen takia.
Kaikki huoli oli turhaa, sillä poika oppi puhumaan niin sujuvasti, että ekan luokan ope ei millään meinannut uskoa, kun kerroin puheterapiasta ja olin tietysti koulun alkaessa kovinkin huolissani (joo, taas!) siitä, miten lapsen äidinkielen opinnot ja muukin koulunkäynti lähtisi käyntiin.
Jännä huomata, miten syvälle nuo arvet jäävät, sillä eihän juuri nyt ole kyse mistään muusta kuin siitä, että lapsi saa raudat tai oikomiskojeen vähäksi aikaa, no big deal! Ei pitäisi tuntua ihan tältä. Järki sanoo, että tämä on ihan pikkuasia, mutta sydän on toista mieltä. Tätä se äitinä oleminen on.
****
Illemmalla palaan pinnallisempien asukuvien kanssa (olen taas kokeillut omia rajojani, mikä viikko!), tämä oli nyt vähän syvemmissä vesissä kahlaava aihe tällä kertaa. Ja tuntuu jo paremmalta, kun sain avautua, kiitos!
11.10.2012
Päivän asu ja ihan paras nude
Vähänkö nykymuoti on ihanaa, kun collegepaita on toimistokelpoinen vaate ja vieläpä nahkahameen kanssa! Revittelen nyt rajojani oikein isosti, sillä harmaan ja ruskeiden sävyjen yhdistäminen on tyylikirjassani yhtä paha faux pas kuin tummansinisen ja musta kombinaatio! (ja siitä tuleekin mieleeni, että ostin Tigerin musta-sinisen huivinkin tässä taannoin...)
Kollaasiin pääsi mukaan myös uusi löytö, YSL:n "kevyt beige"-sävy, johon olen kovin tykästynyt - enkä vähiten sen hyvän pysyyvyden vuoksi, sillä kenelläpä nyt olisi aikaa tai halua lakata kynsiään joka toinen päivä?!
Eilinen väsymys oli onneksi ohimenevää, eikä minkään flunssan alkua. Tänään ehkäisin olotilan nukkumalla ihanat reilun vartin torkut, ihan parasta! Sitten jaksoinkin viedä koiran tunnin kävelylle ja muutenkin järjestellä kämppää huomisia siivoajia varten. Kyllä huomenna kelpaa poksauttaa perjantaipullo auki, maltan tuskin odottaa!
Posted via DraftCraft app
10.10.2012
Vilu ja väsy
Näinkö tässä nyt käy, että kun on kerrankin vähän lungimpi viikko, iskee flunssa? Yritän pitää flunssan tai minkälie pöpön loitolla tällä echinacealla terästetyllä teellä, toivotaan että se toimii!
Illat ovat jo niin pimeitä, että juoksumotivaation löytäminen on kovin vaikeaa. Laiskottaa. Miten te muut, oletteko te jaksaneet pitää yllä normaalia tahtia? Koiran kanssa toki tulee käppäiltyä hissukseen (ja nytkin pitäisi lähteä hakemaan lasta kaverilta kotiin), mutta se ei ole sama asia ollenkaan. No, ehkä pitää olla itselleen armollinen, ei aina kai tarvitse painaa sata lasissa!
Teen lisäksi iltaani maustaa Good Wife ja tumma suklaa, ei hassumpaa näinkään ;-)
9.10.2012
Päivän asu (vähän epämukavuusalueella)
Kylläpäs mekon vyö jäi töröttämään hassun korkealle - miten näitä juttuja ei huomaa peilistä? Tai sitten ehkä vain nojaan hassusti seinään ja se on optinen harha... No, päällä on siis vyötetty mekko - ja ne uudet Billi Bin nilkkurit!
Epämukavuusalueelle vie sukkahousujen väri: turkoosia tai sinappia en uskalla edes lähestyä, kun nämä tiilenpunaisetkin sukkikset tuntuvat näin vierailta. Joko tämä on totuttelukysymys, tai sitten luovun parin käyttökerran jälkeen koko väri-ilottelusta.
***
Onko kukaan miettinyt vielä talvirenkaita? Itse havahduin tänään siihen, että ne (kitkat) voisi kerrankin vaihdattaa alle ajoissa eikä liian myöhään. Ehkä jonakin päivänä tässä lähiaikoina vielä pääsen tuumasta toimeenkin. Samoin pitäisi järkätä lapsen synttärit (tai siis varata paikka), viedä fillarit talvisäilöön kellariin, käydä rokotuttamassa koira ja madottaa se, korjata koiran sänky, ommella ne olkkarin sohvatyynyt, sulattaa pakastin ja pari muutakin pikkupuhdetta. *Huoh*
Koiran sänky on tosin odottanut korjausta jo vuoden verran (se kiittämätön ryökäle söi Fatboynsa - ei mitään kunnioitusta laatubrändejä kohtaan!), joten sen voi ehkä tiputtaa listan hännille. Jopas helpotti!
Työviikkoni on harvinaisen väljä, ja nautin tilanteesta aivan suunnattomasti - ja piti oikein mainita asiasta erikseen täälläkin, kun yleensä taidan aina valitella kiirettä ja stressiä, vai mitä? Nyt olen ehtinyt lounaalle, poikennut hyville kahveille, ja jopa lukenut vähän blogeja kesken työpäivän :-D Ja tänään lakkasin aamulla rauhassa kynteni ja menin vasta puoli kymmeneksi töihin, ajatelkaa!!
Toivon teille yhtä chilliä viikkoa!
Epämukavuusalueelle vie sukkahousujen väri: turkoosia tai sinappia en uskalla edes lähestyä, kun nämä tiilenpunaisetkin sukkikset tuntuvat näin vierailta. Joko tämä on totuttelukysymys, tai sitten luovun parin käyttökerran jälkeen koko väri-ilottelusta.
***
Onko kukaan miettinyt vielä talvirenkaita? Itse havahduin tänään siihen, että ne (kitkat) voisi kerrankin vaihdattaa alle ajoissa eikä liian myöhään. Ehkä jonakin päivänä tässä lähiaikoina vielä pääsen tuumasta toimeenkin. Samoin pitäisi järkätä lapsen synttärit (tai siis varata paikka), viedä fillarit talvisäilöön kellariin, käydä rokotuttamassa koira ja madottaa se, korjata koiran sänky, ommella ne olkkarin sohvatyynyt, sulattaa pakastin ja pari muutakin pikkupuhdetta. *Huoh*
Koiran sänky on tosin odottanut korjausta jo vuoden verran (se kiittämätön ryökäle söi Fatboynsa - ei mitään kunnioitusta laatubrändejä kohtaan!), joten sen voi ehkä tiputtaa listan hännille. Jopas helpotti!
Työviikkoni on harvinaisen väljä, ja nautin tilanteesta aivan suunnattomasti - ja piti oikein mainita asiasta erikseen täälläkin, kun yleensä taidan aina valitella kiirettä ja stressiä, vai mitä? Nyt olen ehtinyt lounaalle, poikennut hyville kahveille, ja jopa lukenut vähän blogeja kesken työpäivän :-D Ja tänään lakkasin aamulla rauhassa kynteni ja menin vasta puoli kymmeneksi töihin, ajatelkaa!!
Toivon teille yhtä chilliä viikkoa!
8.10.2012
Hyvän aamun alku
Hyvä aamu alkaa hyvällä kahvilla! Aina joskus on aikaa poiketa työmatkalla Kaffassa nappaamassa mukaan kaupungin paras latté - jonka kruunaa herttainen vaahtosydän.
Vietin viikonlopun aivan uskomattoman kauniilla Muhun saarella Virossa: olin siellä ratsastamassa (joka päivä vähintään kaksi, parhaimmillaan viisi tuntia), ja hevosen selästä näkee asioita ja paikkoja aivan eri silmin kuin vaikkapa autosta käsin. Siellä myös istuu niin korkealla, että utelias näkee piha-aitojen yli tosi hyvin :-)
En ole mikään valokuvaaja (dah!), mutta silti bongasin aivan älyttömästi hienoja juttuja, joita olisi tehnyt mieli kuvata - mutta karavaanimme kulki sen verran nopeaan, ettei siinä paljon ehtinyt pysähtelemään, eikä pikkupokkarikamerakaan ollut ihan oikean tasoinen laite kaiken sen hienouden ikuistamiseen... Alkuillan valo, kun aurinko on jo hieman laskussa ja sade on päässyt kosteuttamaan ilman, oli suorastaan tainaomainen, ja kaikki hauskat, olkikattoiset talot hienoine pihoineen ja kiviaitoineen olivat kyllä kuin suoraan satujen maailmasta!
Ajattelin tehdä heppajutuille ihan oman sivun tänne blogiin, jotta en puuduta kaikkia jutuillani - olen ymmärtänyt, että ne eivät ole kamalan kiehtovaa luettavaa ei-harrastajille :-) Pakko silti jo hehkuttaa, että pääsimme laukkamaan huimaa kiitoa sänkipelloilla ja köpsöttelemään auringonpaisteessa merenrannassa: 100% idylliä!
Nyt on siis arki taas täysillä päällä, ja hulina kohta huipussaan! Onneksin sain (henkiset) akut ladattua, vaikka kävely onkin hieman jäykkää seuraavat pari päivää :-) Kivaa viikkoa kaikille!
4.10.2012
Magiaa
Korjaamolla oli ihana Miia Magian korujen pop-up-shop, en voinut ihan vastustaa...
Hauskoja esillepanoja! |
Nämä korviksetkin jäivät "kaivelemaan" - etenkin nuo mustat. |
Tämä kuva ei liity tarinan koruihin mitenkään - mutta Korjaamolla kannatta siis käydä monestakin syystä! |
Ja tähän sitten päädyin - näitä olisi ollut myös mustana ja viininpunaisena, olisin halunnut ne kaikki... |
2.10.2012
Lämmikettä
En ole vielä käynyt hakemassa olemassa olevia talvitakkeja varastosta, mutta olen kyllä huomannut ja huomioinut monta kivaa uutta mallia, joista tässä muutama:
Mutta juuri nyt en osta mitään, sillä erilaisia kulusieppoja on ilmaantunut harmikseni ihan liiankin kanssa. Miten sitä onkin niin helppoa varailla erilaisia matkoja, mutta sitten niiden maksaminen tuntuu kovin kipeältä?! Miksi veronpalautukset tulevat vasta joulukuussa?! Miksi sukkikset hajoavat aina kerran käytön jälkeen - mitä kalliimmat, sen varmimmin näin käy?!
Kivaa arki-iltaa, minä keitän nyt vielä kupillisen rooibosta ja nautin kynttilöistä ja villasukista (ihan ilmaisia ylellisyyksiä)!
Filippa K Vuoriton välikausitakki. Ihanaihanaihana. |
Mango Näin jossakin lehdessä. Tykkäsin tyylistä, epäilen laatua (ja mitoitusta). |
COS Tämä voisi olla hyvä kompromissi, mutta väri ei ole optimaalinen. |
Mutta juuri nyt en osta mitään, sillä erilaisia kulusieppoja on ilmaantunut harmikseni ihan liiankin kanssa. Miten sitä onkin niin helppoa varailla erilaisia matkoja, mutta sitten niiden maksaminen tuntuu kovin kipeältä?! Miksi veronpalautukset tulevat vasta joulukuussa?! Miksi sukkikset hajoavat aina kerran käytön jälkeen - mitä kalliimmat, sen varmimmin näin käy?!
Kivaa arki-iltaa, minä keitän nyt vielä kupillisen rooibosta ja nautin kynttilöistä ja villasukista (ihan ilmaisia ylellisyyksiä)!
1.10.2012
Uutta lookia kaivaten
Arvatkaa, mitä haluan itselleni tältä naiselta? Joo, noi ihanat vaatteet (Boden!), mutta ennen kaikkea nuo hiukset! Siis aivan ihana malli ja leikkaus, voisin tältä seisomalta juosta suoraan kampaajalle: sisälläni asuva lyhyttukkainen nainen haluaa välittömästi esille, hus hus pitkä tukka!
Selventääkseni tätä yhtäkkistä mielihalua: mulla on ollut -viimeistä kahta vuotta lukuunottamatta - "ihan aina" tosi lyhyet hiukset, siis ihan poikatukka. Kasvatin sen puolipitkäksi ja kyllähän vaihtelu virkistää, mutta nyt alkaa selvästi olla aika palata siihen omimpaan lookiin. Hui, alkoi vähän jännittämään!
Posted via DraftCraft app
Selventääkseni tätä yhtäkkistä mielihalua: mulla on ollut -viimeistä kahta vuotta lukuunottamatta - "ihan aina" tosi lyhyet hiukset, siis ihan poikatukka. Kasvatin sen puolipitkäksi ja kyllähän vaihtelu virkistää, mutta nyt alkaa selvästi olla aika palata siihen omimpaan lookiin. Hui, alkoi vähän jännittämään!
Posted via DraftCraft app
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)