Back to black

En ole tosi pitkään aikaan valinnut päälle kokomustaa asua, ja nytkin halusin jalkaan punaiset kengät pieneksi väripilkuksi. Kunha mennään kohti talvea ennustaisin, että tämä väriyhdistelmä alkaa tuntumaan entistä kotoisammalta ja luontevammalta - synkistyn luonnon mukana :-)

toppi Banana Republic

housut Boss

kengät Ganni

Nuo Gannin kengät ovat muuten olleet siinä mielessä hyvä ostos, että niissä on oikein mukava lesti ja sopivan maltillinen korko. Harmi vain, että onnistuin parkkihallissa jumittamaan koron kahden betonilaatan väliseen silikoniuraan, ja mokkaan tuli ikäviä nirhaumia, joita en saa putsattua pois - onneksi  kukaan ei ollut todistamassa Cinderella -hetkeäni (lainasin termini Minttu Virtasen uutisesta), kun kenkä jai lattiaan ja minä jatkoin paljaalla jalalla eteenpäin....
Oman tuhonsa kengälle kuin kengälle tekee autolla ajaminen; aina joskus olen fiksu ja vaihdan ajomatkalle vaikka tennarit, mutta yleensä jännitän koko työmatkan oikeaa jalkaa ilmassa, jottei se osuisi auton lattiaan. Arvaatte varmaan, että aina välillä se pääsee unohtumaan...

Nyt taidan tallustella pari päivää matalammissa kengissä, sillä reväytin ikävästi pakarani circuitissa tänään. Siis toistan: circuitissa tänään. Olen nyt käynyt kerran viikossa treenamassa työpaikan tarjoamassa jumpassa jo useamman viikon ajan, ja ostin jopa salihanskat suojatakseni herkät kätöseni kahvakuulakänsiltä - tässä ollaan ihan tosissaan liikenteessä! Lisäksi olen jaksanut vähän hölkkäilläkin koiran kanssa, ja toivon kovasti, että tämä tsemppi jatkuisi vielä parinkin kuukauden päästä - yleensä kaamos nimittäin kahlitsee meikäläisen aika tehokkaasti sohvaan kiinni ja sen näkee sitten möhkälemäisessä keskivartalossa ikävällä tavalla.

Huomenna on taas estevalmennus, joten tämä viikko näyttää oikein hyvältä jo tässä vaiheessa - viikonloppuna kun vielä käyn kerran, pari lenkillä, tulisi jo kesänjälkeinen liikuntaennätys! Pakko kiristää tahtia myös siksi, että kierrokset nousevat näköjään töissä koko ajan, ja liikunta tuo aivan välttämätöntä tasapainoa ja auttaa jaksamaan paremmin. Olisi kiva voida vaikka hiihtolomaan mennessä olevansa paremmassa kunnossa kuin mitä kesällä olin - siihen tähtään!

Ja samantien jääkaapille iltapalalle :-D Kivaa loppuiltaa teillekin - muistakaa Ruotsin miljonääriäidit Livillä klo 22!

Mukavuusalueella

Huomaatteko mun salaisen käsimerkin?
En itsekään tiedä, mitä se tarkoittaa :-)

Kylläpäs on perjantaiolo (lue: väsynyt, tyytyväinen, vähän vielä ylikierroksilla)!

Tajusin kotiin ajellessani, että tänään olen kyllä asun puolesta vahvasti omalla mukavuusalueellani: farkut, korkkarit ja vähän siistimpi toppi. Melko hillityt korut ja vähän huulipunaa (sori, pää katkaistu taas, koska tuo ylikierroksilla käyminen näyttää näköjään valokuvissa varsin maaniselta... hyvä toisaalta tiedostaa, että näin on!).

Toinen huomio: viime aikoina on tullut käytettyä niin slimmejä farkkuja, että jopa tämä skinny-malli näyttää ihan löysältä ja lerpulta - ainakin omiin silmiini. Mutta onneksi farkut ovat niin monella alalla nykyään ihan salonkikelpoiset, koska niissä minä viihdyn!

toppi Boss

farkut Gap

kengät Guess

En muuten omista enää yhtäkään jakkupukua; myin viimeisenkin kirpparilla pois, enkä ole osannut kyllä sitä yhtään kaivata (enkä sitä ainokaista koskaan käyttänytkään...ostin joskus angtisena "pakkohan mulla on edes yksi siistimpi jakkupuku olla"). Jos pitää olla formaalisti pukeutunut, käytän paljon mielummin mekkoa, ja niitähän nyt sitten onkin tullut hankittua aika pitkä rivi, joten en ihan heti ole hätää kärsimässä :-) Mekko + bleiseri -yhdistelmä oli viimeksi päällä hautajaisissa muutama vuosi sitten, ja taidankin nyt assosioida sen juuri tuonkaltaisiin tilaisuuksiin, eikä siksi tule mieleenkään pukeutua niin itse, vaikka se muiden päällä onkin kivan näköistä.

Päivän korun ostin kesällä Tallinnasta; en ole ihan varma, olenko koskaan kuvannut sitä tänne blogin puolelle (Instaan taisin laittaa ostopäivänä kuvan), joten tässä se on. Bud to Rose ei ollut merkkinä ennestään tuttu, mutta näköjään esim. Zalando myy sitä (ei maksettu mainos).

Mutta koruista takaisin alkuperäiseen aiheeseen: mikä on sinun luottoasusi tai missä olet itse omalla mukavuusalueellasi? Verkkareita ja villasukkia ei saa sanoa, ne ovat absoluuttisesti aina ylitse kaiken muun - ja menenkin nyt vaihtamaan ne jalkaan :-) Oikein mukavaa viikonloppua!

Meitsi Gloria Fashion Show'ssa

Kun yrittää arki-iltana täyspitkän työpäivän jälkeen ehtiä johonkin, missä pitäisi olla vähänkään fiinimpänä, tulee aina kiire. Aina.

Taksi taisi jo seisoa pihassa siinä vaiheessa, kun tässä poseerasin "rennosti", ja sormet näyttäisivätkin puristavan etälaukaisinta aika tiukasti. Ehdin silti ajoissa paikan päälle, ja sain vielä hyvän istumapaikankin: kaikki vieraat eivät valitettavasti mahtuneet istumaan ja oli kyllä lehtereilläkin varsin tiukkaan ahdettu tunnelma (haalari olisi ehdottomasti ollut kätevin asuvalinta!).

Oli tosi kiva pukea päälle kaikkea uutta: korvikset, mekko ja kengät olivat kaikki ekaa kertaa käytössä. Mekossa oli oikein mukava olla ja kengissä yllättävän hyvä seistä, kiitos tolppakorkojen ja tasapainottavan nilkkaremmin.

mekko Boss

kengät Zinda

laukku Michael Kors

korvikset J. Crew

Säärissä oli kaksi kerrosta itseruskettavaa, mutta se taisi olla jotenkin laimentunutta, kun ei näyttänyt tehoavan? Ja miten on mahdollista, että vaikka tein mielestäni oikein kunnon iltameikit varjostuksineen kaikkineen, näytän kuvassa kutakuinkin samalta kuin aina arkisinkin?

No, hauska ilta oli joka tapauksessa! Näytös oli hieno, Savoyn ruoka tosi hyvää ja Möetissa tarpeeksi kuplia -eikä edes särkenyt päätä aamulla, vaikka muutama lasi tulikin nautittua :-)

Nyt lähdemme veneilemään sillä välin kun lapsukainen lähtee yökyläsynttäreille (miten ihana konsepti!). Pari skumppaa on parhaillaan pakastimessa pikaviilennyksessä, sillä käymme nappaamassa kyytiin ystäväpariskunnan, jota emme olekaan nähneet ikiaikoihin ja voisin kuvitella illan jatkuvan pikkutunneille asti, koska juttua taas kyllä riittää... Suokissa nähdään!

Rennon palaveripäivän asu

Tämä ei ole ihan se tyypillisin johtoryhmän
 parkkihallissa nähty pukeutumistyyli...

Vietin tänään koko päivän samassa [sinällään viihtyisässä] neukkarissa brittiläisen luovan toimistomme kanssa, ja halusin siksi ihan tarkoituksella valita päälle jotakin mahdollisimman rentoa, mukavaa ja "helposti lähestyttävää" - ihan työmielessä, tottakai ;-)

toppi Boss

farkut Nudie 

kengät Sam Edelman

Olin niin puhki puhuttuani koko päivän englantia, että oli pakko ottaa pitkät päikkärit heti kotiin päästyäni... migreenillä oli varmaan myös osuutta asiaan, mutta kyllä vieraan kielen käyttäminen pienenkin tauon jälkeen tekee aina päivästä tavallista raskaamman, vaikka olenkin käynyt koulua monta vuotta englanniksi. Ja kaiken lisäksi puhuin tai valvoin puhetta koko päivän, eli piti myös skarpata normaalia enemmän  - rankkaa sekin.

Kaikenlaista säätöä on taas ollut muutenkin, sillä mies huomasi eilen illalla, että veneemme vuotaa! Ei onneksi pahasti, mutta sen verran kuitenkin, että pakko se oli toimittaa nostettavaksi ja korjattavaksi, jotta sillä uskaltaa lähteä yhtään pidemmälle reissulle - ja meidän on tarkoitus lähteä lähes kolmeksi viikoksi saaristoon heti lomamme alussa, joten kaiken pitää olla ihan tip top ja 100% kunnossa ennen sitä. Mies siis järkkäili tuota "pikkuasiaa" ensin eilen myöhään iltaan asti (yritti itse fiksata vuotokohtaa) ja sitten tänään työkiireidensä keskellä. Onnellinen on hevoseton mies ja sitä rataa...

Minä taas olen yrittänyt pistää kotia kuosiin, sillä taloyhtiömme yhtiökokous pidetään meillä ylihuomenna, ja sopivan uteliaat naapurimme ovat aina keksineet hyviä syitä käydä kurkkaamassa jokaiseen huoneeseen - vierashuoneemme muistuttaa tällä hetkellä kyllä niin vahvasti varastoa, että taidan vain pokkana väittää, että olemme muuttaneet sen ihan tietoisesti sellaiseksi! Tai sitten jätän koiran yläkertaan portin taakse ja pyydän, että sitä ei "häirittäisi". Ei ehkä kovin uskottavaa sekään, kun tuo meidän turrimme on sellaista kovin ihmisrakasta sorttia - hulluna viuhtova häntä ja innokas vinkuminen paljastaisivat tuon juonen.

Ehkä laitan meidän kiukuttelevan esiteinin rappusille passiin - siinäpä perheemme pahin pelote! Oikeasti vähän hirvittää, mitä onkaan vielä edessä, kun nytkin jo kuohuu siihen malliin, että olen välillä aivan neuvoton. Ja kypsä. Vielä kun jaksaisi itse pysyä coolina tai suhtautua tilanteisiin huumorilla/ kärsivällisyydellä/ ymmärryksellä, mutta kyllä sitä pitkän päivän jälkeen on itselläkin pinna joskus vähän kireällä, ja siitähän ei sitten seuraa yhtään mitään muuta kuin molemminpuolista huutoa ja ragettamista, jota sitten pyydellään iltarukouksen yhteydessä anteeksi - myös molemmin puolin. Onko teillä muilla jo 11-vuotiailla samanlaiset merkit ilmassa? Lapsen ope juuri kertoi, että viides luokka on monelle myös eka murkkuvuosi, mikä oli ihan helpottava kuulla - en ole ihan yksin tuon raivoavan pellavapääni kanssa!

Nyt lapsi on jo tietysti unten mailla ja ihan itse suloisuus; edelleen niin viaton pieni lapsi nukkuesssaan. Menen nyt antamaan suukon hänen otsalleen - onneksi niitä saa hyvinä hetkinä antaa vielä päivälläkin, kunhan ei kavereiden nähden lääpi - ja menen itsekin nukkumaan. Hyvää yötä!

Hulinapäivä ja päivän asu

Huh, mikä maanantai! Aamu alkoi tiukalla palaverilla, jossa puhuttiin isoon ääneen ja suurella tunteella suomalaisten sielunmaisemasta (lanseerauskampanjan suunnittelusessio) - kovasti erilaisia tulkintoja löytyi pöydän ympäriltä ja seuraavien viikkojen kuluessa pitäisi päästä konsensukseen siitä, mille kohderyhmälle ja millä viestillä olemme tuotetta tekemässä. Onneksi päätöksen tueksi valmistuu pikapuolin kuluttajatutkimus, eli ihan näppituntumalla ei tarvitse tällä kertaa suunnistaa. Sen jälkeen budjetointia, eli excel-jumppaa (jonka seurauksena orastava päänsärky). Siinä välissä soitin lapsen lääkäriasioita ja hotkaisin samalla pussipuuron ja banaanin.

Iltapäivällä oli melkein valmiin mainosfilkan katsastus, se oli onneksi aivan erinomainen :-) Siitä viilamaan pilkkua, eli työstämään sisäistä ohjeistusta markkinointimateriaalien käytöstä ja iltapäiväksi vielä toiseen workshopiin mainostoimiston kanssa. Ruuhkat molempiin suuntiin olivat aivan käsittämättömät, ja niinpä tyydyin perusspaghetin tekemiseen, vaikka kieltämättä vähän kirpaisi, kun lapsi eilen totesi (ihan totuudenmukaisesti), että äiti, sä et kyllä pärjäisi noille [MasterChef Junior -kokeille].

Kotimatkalla vielä suunnittelin juoksulenkkiä, mutta taidan antaa painovoimalle periksi ja pysytellä sohvan lähituntumassa. Olen yrittänyt innostaa lasta lukemaan, joten ehkä voisimme vaikka yhdessä köllötellä ja lueskella. Pakastimessa olisi jäätelöäkin...

Neule - Boss
Farkut - Nudie
kengät - Rizzo
laukku - Bally
takki - Tiger of Sweden
huivi - Tiger of Sweden

Alehäslinkiä

Palautin kaikki edelliset aleostokset, jopa sen takin (joka oli aivan mahdottoman mallinen - niin kapea, että kolme alinta nepparinappia poksahtivat auki joka kerta kun istuin autoon - onneksi kokeilin oikeaa käyttötilannetta, enkä vain poseerannut eteisen peilin edessä!). Kauniin värinenhän se oli, mutta ajan mittaan olisi alkanut harmittamaan...

Onneksi tein uusia löytöjä, jotka tällä kertaa olivat toimivia ja istuvia :-)

Bossin trikoopaita; ihanan paksun ja laadukkaan tuntuista trikoota. 

Sandin kevätmallistoa - tätä en voinut vastustaa!

Andiatan "kimonovyö". Minulla on jo tällainen konjakinruskea ja olen usein kaivannut
mustaa versiota, joten tätä uskon käyttäväni paljon!

Päivän asu

Edessä on varsin kiireinen päivä: kyläilen, sukuloin ja shoppailen, joten yritin valita mahdollisimmn mukavat vaatteet. Huomaan, että näitä tummia asukokonaisuuksia on vaikea kuvata, tai sitten salama tekee kuvasta ylivalottuneen. Lupaan harjoitella lisää!

Snood - Part Two

Tunika - Max & Co.

trikoopaita - Boss Orange

farkut - H&M

kengät - Zinda