30.3.2014

Heräteostoksilla

Lähdin "asioille", eli ruokakauppaan ja Postiin (ne Hai-saappaat odottivat noutoa), mutta jotenkin siinä kävi niin hassusti, että tulin samalla reissulla sovittaneeksi ja ostaneeksi nämä uudet korkkarit. Edelliset toivekollaasiini ovat olleet täynnä joko ihan matalia tai korkeintaan mid-heel-korkuisia kenkiä, mutta näissähän on taas ihan kunnon kymmensenttiset! Ja, kuten kuvasta näkyy, kengät ovat Guessin, mikä ei todellakaan kuulu normaalisti brändivalikkooni.

Voisiko tuon kannan kultaisen G-kirjaimen tulkita vahingossa Gucciksi Guessin sijaan?!

Mutta kun nämä nyt istuivat jalkaan tosi hyvin ja maksoivatkin 20% alennuksen jälkeen vain reilun satkun, en pystynyt välttämään kiusausta - ja ainahan sitä tarvitsee perusmustia korkkareita! Mikäs kiire tässä sitä paitsi on mitään keväisempää hankkimaan, kun ensi viikolle luvattiin taas kiristyviä yöpakkasia :-(

Innokkaimmat puutarhurit odottavat (somepäivitystensä perusteella) jo sormet syyhyten uuden kevään kuopsutus-ja istutuspuuhia, kun taas minä uusavuton lähinnä ahdistun ajatuksesta; ompelisin mielummin vauvan potkupuvun ilman kaavoja kuin lähtisin taas Plantageniin haahuilemaan niiden loputtomien lannoite- ja multapussien äärelle. Yleensä poistun sieltä pelkkä tulppaanikimppu kädessäni, koska en vain hahmota, mitä minun oikeasti pitäisi hankkia, enkä koskaan onnistu saamaan kunnon palvelua tai asiantuntevaa neuvonta. Sinänsä sääli heidän kannaltaan, sillä minähän ostaisin vaikka mitä, kunhan joku vain lastaisi kärryyn/ osoittaisi hyllystä kaiken tarvittavan! Meidän piha siis rapistuu vuosi vuodelta, hitaasti mutta varmasti, vaikka yritänkin [kauniina aurinkoisina päivinä] siellä kyllä vähän hääräillä. Jos joku osaisi neuvoa jonkun hyvän nettipalvelun, josta saisin tarpeeksi yksinkertaista opastusta tähän asiaan, olisin tosi kiitollinen!

Tänään aloitan kuitenkin siitä, että vien vihdoinkin kaikki talviurheiluvarusteet varastoon ja tuon fillarit pihalle. Koiran lenkittäminen pyörällä on tosi kätsää, ja nyt se on taas pitkästä aikaa mahdollista. Toki vielä parempi vaihtoehto olisi se, että itsekin juoksisin (ja siihen pyrin!), mutta kun aina ei vain jaksa/pysty/ehdi  - koirallehan se on ihan sama, kumpaa tapaa käytetään. Yritän myös illemmalla hotjoogata niskajumini pois, ja mies tuossa odottaa malttamattomana Stockalle lähtöä (aika harvinaista ainakin meillä, että mies on mankumassa shoppailemaan!), joten onhan tässä sopivasti puuhaa yhdelle [lepo]päivälle. Hienoa sunnuntaita teillekin!

28.3.2014

Merten armoilla

Olin viime marraskuussa aivan hätää kärsimässä, sillä en millään meinannut keksiä miehelleni - jolla on siis ihan kaikkea, mahdoton tyyppi! - joululahjaa. Onneksi avasin suuni työpaikalla, sillä työkaverini keksi ehdottaa Meriturvan järjestämää Veneilijän pelastautumiskurssia - ja kun olin lukenut kurssikuvauksen (kts. alla), päätin varata kurssille heti kaksi paikkaa, eli meille molemmille. 

Meriturvan veneilijän pelastautumiskurssi on yhden päivän intensiivinen kurssi, missä osallistujat oppivat käyttämään veneen turvavarusteita, liivejä ja lauttoja aidoissa olosuhteissa.
Kurssilla perehdytään erityisesti toimintaan mies yli laidan -tilanteessa: vedessä selviämiseen ja veneeseen auttamiseen.
Kurssilaiset pääsevät myös kokemaan pelastuslauttaan kiipeämisen haasteellisuuden. Lopuksi jokainen vinssataan vuorollaan yhdeksän metrin korkeuteen pelastushelikopterisimulaattoriin.


Yllä näkyy sisähalli, jossa kurssi järjestettiin. Tässä vesi on vielä tyyni, mutta kun aaltokone nostatti altaaseen yli metriset aallot ja sadetin piiskasi rankkasadetta täydellä voimalla, heilui tuo pieni Lilli-purkkari niin hurjasti, että kannella oli vaikea pysyä - saati sitten nostaa veden varaan joutunutta "uhria" veneeseen - mutta niin vain tehtiin ja parin harjoituskerran jälkeen aina vain sujuvammin.

Sain harjoituksista monta todella hyödyllistä oivallusta ja oppia, vaikkei meillä purjevenettä olekaan (eli emme voisi hyödyntää esim. mastovinssiä). Meidän veneessämme on uimataso, mistä on suhteellisen helppo päästä takaisin veneeseen uimatikkaita pitkin - mutta ensin pitäisi tietysti saada vene tarpeeksi lähelle veteen pudonnutta, mikä on itselleni ihan selkeä harjoitustehtävä ensi kesälle - nyt osaan ajaa venettä vain väylää pitkin...


Ihan ekaksi juteltiin kuitenkin pelastuslautoista; kenelläkään kurssin kymmenestä osallistujasta ei sellaista omassa (tai kavereiden) veneessä ollut, mutta kieltämättä nyt harkitsemme sellaisen hankintaa... Tuo kuvan lautta on kahdeksan hengen lautta, johon hätätilanteessa  mahtuisi kymmenenkin ihmistä - meille riittäisi paljon pienempikin, sillä venekunnassa on yleensä maksimissaan yksi lapsivieras, eli yhteensä neljä henkeä. Lautat ovat itselaukeavia, eli kunhan heittää veteen tiiviinä pakettina ja nykäisee vain narusta kerran tarpeeksi kovaa, täyttyy lautta ihan itsestään CO2-kaasulla. 

Lauttaan pitäisi aina pyrkiä pääsemään kuivana sisään (hypotermian välttämiseksi), mutta me harjoittelimme asiaa sen vaikeamman kautta, eli pungersimme vedestä liivit päällä ylös lauttaan. Ei ihan helppoa, mutta nyt tiedän pystyväni siihenkin ja osaisin myös auttaa muita lauttaan. Lautasta kiipesimme vielä kuvitteellisen rahtilaivan kylkeä pitkin ylös; rappusten sijaan valitsin naruverkon, koska se näytti niin hankalalta, mutta siinä kiipeily sujuikin yllättävän iisisti - toki tilanne olisi taas aivan eri, jos olisi kamalta myrskytuuli ja sade ja ihan oikea hätätilanne...Postauksen vikassa kuvassa näkyy se oranssi verkko; korkeanpaikankammoisena olin ihan ylpeä omasta suorituksestani!

No, ihan välttämättön hankinta tuo lautta ei meille toistaiseksi ole, sillä veneilemme niin liikennöidyillä väylillä, että riski siitä, että joutuisimme tosi pitkäksi aikaa veden varaan on varsin pieni. (Helppohan se on nyt sanoa - sitten jos lautan tarve tulisi/tulee vastaan, harmittaa kyllä aika rankasti olla ilman...)


Sitten juteltiin erilaisista pelastusliiveistä; paukkuliivit tuntuivat olevan suosituin liivityyppi, ja hyvin ne kieltämättä toimivat vedessäkin (ja nyt osaan huoltaa tai ainakin tarkastaa sellaisen ihan itse!). Kuvassa näkyvät oranssit pelastusliivit ovat taas siitä hyvät, että ne pitävät uimataidottoman 100% varmasti pinnalla ja vieläpä kääntävät ihmisen aina oikeinpäin (eli kasvot pois vedestä). Veneilyliivit kyllä kelluttivat ihan hyvin, mutta pidempään veden varassa odotellessa pään ja niskan kannattelu alkoi tuntumaan aika raskaalta hommalta. Pitäydyn omissa paukkuliiveissäni turvallisin mielin. 

Näin pientä ihmistä emme onneksi joutuneet pelastamaan, mutta hiljaiseksi veti.


Häpeäkseni myönnän, etten ollut koskaan kokeilltu heittonarun heittämistä livenä - nyt on sekin homma hallussa ja tiedän, että jos ekalla kerralla ei ihan onnistu, kannattaa jättää pussiin vähän vettä painoksi ja yrittää vain määrätietoisesti uudestaan. Ja osaan myös pakata köyden käytön jälkeen oikeaoppisesti takaisin pussiinsa - tärkeä taito sekin, sillä solmuhan pysäyttää ilmalennon kuin seinään, joten niitä ei suvaita.


Viimeinen harjoitus oli oikeasti aika hurja: olimme koko porukka kuvan taustalla näkyvässä oranssissa pelastuslautassa altaan keskellä, ja kuvan oikeassa ylänurkassa juuri ja juuri näkyvä helikopteri "lensi" kattoa pitkin pelastamaan meitä. Oli pimeää, myrskysi ja ainoa lähes sokaiseva valonkeila tuli suoraan ylhäältä helikopterista. Sen pauhu oli myös todella kova, samoin sen suoraan alaspäin lyömä ilmavirta.Yksi kerrallaan hyppäsimme veteen, mistä meidät nostettiin vinsillä ylös - siis melkein kattoon asti!

Toivon todella, etten koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen, jossa tuota kokemusta tarvittaisiin, mutta jos niin ikävästi kävisi, olisi tuosta harjoituksesta varmasti hurjasti hyötyä.

Ai niin, oli sitten vielä yksi harjoitus, nimittäin +6C kylmäallas, mutta sen passasin suosiolla, sillä olin parin tunnin vedessä ja myrskyssä lillumisen jälkeen jo todella kylmissäni. Kylmä vesi on kamalaa ja lamaannuuttaa kenet tahansa todella nopeasti, eikä siitä pääse mihinkään.

Päivä oli fyysisesti aika rankka, ja useampi meistä myös loukkasi itseään vähäsen: tilanteet tulevat päälle niin nopeasti ja ovat niin intensiivisiä, ettei pieniä kolhimisia siinä hetkessä edes huomaa tai voi mitenkään välttää. Itse jätin sormeni veneen laidan ja narutikkaiden väliin, mutta onneksi sattui vain hetken. Miehelläni sen sijaan on molemmat kainalot aika hurjan näköisillä ruhjeilla, koska hänet nykäistiin köyden avulla liian rajusti vedestä ylös :-(

Lähtisin silti ihan heti uudestaan tekemään samat harjoitukset vielä toistamiseen ja voin vain suositella kurssia lämpimästi kaikille veneilijöille! Pyrimme tietenkin minimoimaan kaikki riskit ja ennakoimaan mahdolliset vaaratilanteet, mutta jos jotakin sattuisi, uskon että osaisin nyt toimia paljon rauhallisemmin ja rationaalisemmin kuin aikaisemmin -ja sillä voi olla hätätilanteessa todella suuri merkitys!

Odotan veneilykauden alkamista entistä suuremmalla innolla, ja loppuviikon hienot kelit lupaavat jo hyvää :-D Ja nämä uudet veneilysaappaani tulivat tänään postissa aivan kreivin aikaan, kyllä nyt kelpaa!



26.3.2014

Ruutua ja kukkaa - erikseen kuitenkin

Ohoh, miten olenkaan osannut ostaa noin isokuvioisen mekon? Minä?!  Ja vielä punaista väriäkin! Mekko on samaa keittiöruutusarjaa, mistä mulla on neulekin - joku siinä kuosissa on selvästi vetänyt puoleensa viime syksynä.

Tunsin kuitenkin oloni varsin kotoisaksi tässä asussa - ja kun vertaa tuohon alempaan tummanpuhuvaan vaatetukseen, niin onhan tämä kieltämättä paljon raikkaampi valinta!

mekko Gap
neuletakki J. Lindeberg
kengät Zinda

Ja alitajuisesti oli varmaan toi mekko mielessä, kun ostin tässä taannoin ne uudet kevättennarit, koska niissähän on aivan identtinen väritys - uskaltaisiko laittaa ne tän mekon kanssa vai näyttääkö ihan tyhmältä? Taitaa olla niitä yhdistelmiä, jotka näyttävät kivoilta muiden päällä, mutta jossa tuntisi itsensä vähän oudoksi...

Tummansininessä värissäkin on nyt selvästi joku taika, sillä sain myös juuri eilen Whistlesiltä tilaamani tummansinisen parkan - siitä lisää myöhemmin kuvien kera.

Hassua muuten, kun musta tuntuu tosi herkästi siltä, että on aina samat vaatteet päällä, mutta kun tsekkasin täältä blogista, koska tuo tokan kuvan Max Maran hame oli viimeksi käytössä, oli siitä jo useampi viikko aikaa. Onneksi on tämä "vaatepäiväkirja", mistä voi aina käydä tsekkamassa tilanteen - vähän sama kuin julkkisten tapa kirjata, koska joku tietty iltapuku on ollut päällä ja kenen kanssa :-D

Tässä tämän päivän asu (ylempi oli eilisen); jakku oli iltapäivällä supertiiviin päivän jälkeen jo vähän liikaa...

bomber Whistles
hame Max Mara
kengät Clarks

Cosin ale alkoi muuten tänään, enkä tietenkään voinut välttyä kiusaukselta, vaan tilasin kukka(!)svetarin ja pitkän neuletakin. Koko saitti oli aivan jumissa ja sen lisäksi että kaikki kesti tuhottoman kauan, tyhjeni ostoskorini monta kertaa peräkkäin ihan itsestään - koko tilaus oli siis varsinainen työvoitto! Monet eivät kyllä ollenkaan hahmota, miten kovaa duunia nettishoppailukin voi olla, etenkin kun olosuhteet ovat noin rankat. Saati sitten ne tilanteet, kun tietää tarvitsevansa jotakin tosi kipeästi ja joutuu sitten käymään läpi monen eri verkkokaupan tarjonnan löytäkseen juuri sen haluamansa tuotteen oikeassa koossa ja parhaaseen mahdolliseen hintaan - siihen ei joka mimmi edes pysty!

Kuka keksisi, miten pro-tason nettishoppailun saisi lisättyä ansioluetteloon - "harrastukset"-kohtaanko? LinkedInissä se taitaa kuulua "Skills & endorsements"-osioon, ja uskoisin saavani kyllä aika monta endorsementiä, jos kävisin sen lisäämässä :-) Minua haastateltiin juuri tänään konsernin HR:n toimesta markkinoinnin strategisiin kyvykkyyksiin liittyen, mutta siinä kohtaa taisin liiaksi piilotella omaa kynttilääni siellä sen kuuluisan vakan alla. Ensi kerralla voisin vaikka aloittaa tällä asialla, ettei se pääse unohtumaan. Jään odottelemaan, kuka tekee ensimmäisen siirron!

24.3.2014

S/S Moodboard by me

kuvat: Marie Claire, In Style, Flare, Glamour, Red

Olin viikonloppuna vielä verrattain, öh, voipunut [huikeanhauskan] Levin reissun jäljiltä ja vietin koko eilisen päivän tallennettujen tv-ohjelmien ja iPadin naistenlehtien seurassa (perheen miehillä oli onneksi paljon omaa ohjelmaa, joten sain löhöillä rauhassa). Napsin siinä lukiessani kuvia, jotka viehättivät erityisesti - ja tuntuivat myös olevan toteuttamiskelpoisa ja tarpeeksi "minua".

Ehkä eniten yllätyin noista kukkakuoseista, joihin en ollut tajunnut mieltyneeni noin vahvasti - mutta pakkohan nyt jotakin trooppisenkirjavaa on löytää, kun kerran alitajuntani niitä minulle suosittelee! Samoin tuo "yksi kuosi päästä varpaisin" -tyyli oli vahvasti edustettuna, ja sellainen combo on nyt ihan hankintalistani kärkisijoilla. Saatan jopa onnistua yhdistämään ne molemmat, jos pukeutuisin kokonaan kukkakuosiin :-)

Joko olette muuten vaihtaneet kevyempiin kenkiin? Itse lompsin vielä nilkkureissa, vaikka niin polttelisi jo sovitella korkokenkää tai ballerinaa jalkaan... Kamalia yöpakkasia on luvassa vielä ainakin viikoksi eteenpäin - ei enää ollenkaan jaksaisi moista. Olen myös lopenkyllästynyt pesemään koiran jokaisen pikkulenkinkin jälkeen, joten mulla on monta syytä toivoa ja odottaa kuivempia ja lämpimämpiä kelejä.

Havahduin myös tänään siihen, että Q1 (vuoden eka neljännes, siis) on ensi viikolla jo ohi - tätä asiaa ei varmaan tarvitse sen kummemmin muille kvartaalitalouden kurimuksessa eläville selittää, mutta jos joku sattuisi tekemään töitä hieman maltillisempien aikataulujen mukaan, niin neljännes vuodesta merkitsee sitä, että monta projektia olisi pitänyt jo saada maalin tai ainakin hyvää vauhtia työn alle. Meillä suunnitellaan toisaalta jo ensi vuoden kevättä, ja samalla pitäisi jaksaa pitää fokus myös näissä lähitulevaisuuden asioisssa, mistä tulee aina välillä vähän jakomielinen olo - mutta kivahan se on tietää, etteivät työt lopu ihan heti kesken ja aikahan on rientänyt vain siksi, että on ollut niin kovin hauskaa :-D

Seuraavaksi riennän kotiin, jotta ehtisin ottamaan pikkutorkut ennen illan ratsastustuntia. Aurinkoa iltapäivääsi!

18.3.2014

ATP Atelier

Jos brändin nimi on lyhenne sanoista All Tomorrow's Parties, voiko se edes olla muuta kuin viehättävä? Lupaus juhlista ja paremmasta huomisesta ja iloiseen elämään kuuluvista kengista, I'm sold!


Luen aika ajoin ruotsalaisia naistenlehtiä ja olen niiden sivuilla törmännyt ATP:n sandaaleihin (näistä muista malleista minulla ei ennen verkkosivuilla käymistä ollut tietoakaan, iloinen yllätys!). Merkin takana on kaksi ruotsalaista ex-kollegaa, jotka ystävystyivät ja perustivat firman Italiassa vietetyn loman (ja sieltä löydetyn kenkäpajan) jälkeen.

Miten joillakin tyypeillä voikin olla tuollainen vainu ja rohkeus?! Olenhan minäkin käynyt Italiassa ja ihastellut pikkukylien nahkasandaaleja ja pikkulaukkuja, muttei kyllä koskaan ole käynyt mielessä tehdä siitä bisnestä.

No, ehkä yrittäjän ura ei ole minua varten, mutta kivoja kenkiä Jonas ja Maj-La ovat päätyneet kauppaamaan:
Ruotsin kruunu oli yllättäen harmillisen vahva: ballerinojen 1800 SEK (ballerinojen hinta) muuntui yli 200 euroksi. Höh!

Taidan jäädä toiveikkaana kyttämään mahdollista alennusmyyntiä....näkisin kyllä jo itseni läpsyttelemässä noissa harmaissa sandaaleissa kesällä joku liehuva mekko päällä :-D

16.3.2014

Shoppailupäivän saldoa

Kiertelimme eilen ystäväni kanssa muutaman tunnin kaupungilla; olin laittanut uudet housut (rennot, laskeutuvat, mustat) omalle ostoslistalle, mutten ollut kovin toiveikas asian suhteen (vihaan housujen etsimistä ja sovittamista - ja sitten himassa lahkeiden lyhentämistä!). Kyseessä oli siis ennen kaikkea virkistys- ja inspiroitumisretki.

Kiertelimme ensin Fredan suloisia sisustusputiikkeja ja piipahdimme Gaudetessa, joka on alkanut myymään Vinceä - niin ihania matskuja ja sopivan rennontyylikkäitä vaatteita, että oli pakko hypistellä ne melkein jokainen erikseen. Tutustuin merkkiin edellisellä Nykin matkalla (mutta ostin vain yhden t-paidan, silly me!) - täytyy kesällä muistaa ottaa paremmin aikaa asialle :-) Olen jo alkanut tekemään listaa tärkeistä turistikohteista, joita ovat mm. DKNY, Tory Burch ja DVF - kesäkuuhun mennessä lista lienee jo varsin pitkä...

Mutta takaisin Helsinkiin: Fredan jälkeen matkamme vei COSin kautta Max Maraan ja Filippa K:lle. Tarvitseeko Stockaa edes mainita? 


Cosilta ostin tämän ohuen villaneuleen, jota olen ihastellut jo pidemmän aikaa - ei siis mikään heräteostos tällä kertaa! Lisäksi sovitin useat eri housut ja pari hametta, mutta mikään ei oikein ollut natsannut. Harmi, sillä Cosin vaatteet eivät todellakaan ole sieltä kalliimmasta päästä, joten olisin voinut ostaa vaikka paritkin pöksyt, jos olisin vain löytänyt sopivat, mutten ole tainnut koskaan löytää sieltä itselleni istuvaa mallia - taitaa olla vähän liian runsas tuo takapuolisosasto tai jotakin... 

Max Maran kuvia löytyy Instagramista pari kappaletta; siellä juhlittiin siis merkin 25-vuotissynttäreitä herkullisissa tunnelmissa ja livejazzin säestämänä. Kiertelimme vähän eksyneen oloisina liikkeen molemmat kerrokset, ja vasta lähtiessä selvisi, että Weekend on siirtynyt parin korttelin päähän omaan liikkeseen - ja juuri Weekend-mallisto on se, josta olen eniten löytänyt itselleni mieluisia vaatteita. Nyt emme sinne toiseen putiikkiin ennättäneet, mutta haluan ehdottomasti käydä siellä tässä lähiaikoina oikein ajan kanssa. Vielä mukavampaa olisi suhauttaa taas Milanoon ostoksille, mutta se taitaa nyt olla vähän liian iso toive juuri tähän saumaan.

Arvasitte varmaan, että kyllähän ne sopivat housutkin sitten lopulta osuivat eteen ja jalkaan - olisi pitänyt arvata, että Filippa K:lta löytyy aina jotakin!

Meinasin kävellä onneni ohi näidenkin suhteen, sillä sovitin ensin ihan normaalisti sukkasiltaan (vasen kuva), ja housut näyttivät liian verkkarimaisilta. Ei hyvä.

Onneksi tajusin pyytää korkkarit malliksi, ja johan muuttui ilme ja ryhti kertaheitolla - katsokaa nyt, miten dramaattinen ja merkittävä ero noiden kahden kuvan välillä on, ihan kuin eri housut olisi jalassa! Tai ainakin tarpeeksi, että tajusinkin yhtäkkiä löytäneeni kaikki kriteerini täyttävät housut ja sitten tietysti ostin ne. 

Kotona sovittaessa tuota asua koin hieman shokeeravan yllätyksen: nuo mustat korkkarit ovat talven aikana kutistuneet tai sitten jalkani on kasvanut, mutta kylläpäs tuntuivat epämukavilta ja ahtailta jalassa :-( On siis lähdettävä kenkäostoksille hetimmiten, sillä mustia peruskorkkareita tulee käytettyä niin paljon, että niiden pitää istua kuin hanska. Onneksi mid-heelit ovat edelleen kuuminta hottia, joten luulisi tarjontaa löytyvät jonkin verran. Itse asiassa ne Filippa K:lla sovittamani korkkaritkin olivat aika kivat, voisin vaikka aloittaa sieltä - kunhan nyt taas joskus pääsisin/ehtisin sinne keskustaan asti...

Tämä viikko oli kiva ja monipuolinen: pystyin ujuttamaan arki-iltoihin kaksi ratsastustuntia ja vuoden ensimmäisen juoksulenkin, mistä olen erityisen iloinen! Tänään jos vielä mahtuisin illan joogatunnille (olen jonotuslistalla ihan oman saamattomuuteni ansiosta), niin voisin olla suorastaan ylpeä viikon liikuntasaldosta. Jollen joogaa, niin sitten teen pitkän kävelylenkin koiran kanssa ja kuittaan homman sillä. Sitä ennen voisin tehdä toisen kupillisen sammiollisen kahvia ja katsoa viikon aikana boksille kertynyttä tv-viihdettä. Tykkään näistä rennoista sunnuntaipäivistä ja toivottelen teillekin kaikkea kivaa!

13.3.2014

Spring skirts,yes please!

Vaikka asuni tänään onkin vielä varsin tummanpuhuva (lue: mustaa ja tummansinistä), on minunkin katseeni alkanut pikkuhiljaa kohdistumaan vaaleampiin sävyihin. Ensin oli ne Samujin kengät, nyt olen pakkomielteisesti aktiivisesti käynyt läpi eri brändien hamevalikoimia. Tässä ihan muutamia poimintoja lemppareistani - ja toki täytyy pitää mielessä, että pari kivaa hametta onkin muistaakseni jo omassa kaapissa odottamassa lämpimämpiä kelejä...

Vasemmalta: Cos Carven Eudon Choi

Vasemmalta: Max Mara Rika Tibi

Bruuns Bazaar
Sitten vielä musta hevonen. Viime vuonna näitä jo näkyi, mutta nyt minäkin heräsin: yläosa ja hame samaa kuosia. Kuin mekko, mutta astetta rennompi ja oletettavasti vielä mukavampi päällä. Tuo kuvan ensemble on vähän liian vartalonmyötäinen (minulle), joten pitää vielä etsiä meikäläisen kropalle sopivampi versio - Zarasta en sellaista tänään löytänyt, mutta onhan noita kauppoja vielä pari muutakin (kun vain ehtisi joskus kunnolla IRL shoppailemaan...). Huomenna vedän kuitenkin vielä villamekon päälle, sillä tänne on luvattu lumisadetta. Hui!

11.3.2014

Tavallinen tiistai

Clarksin karvakenkiin en ole sitten hitustakaan kyllästynyt!
Aah, vihdoinkin pääsin lösähtämään tähän sohvalle - eka hengähdyshetki aamuseiskan jälkeen! Lähdin töiden jälkeen suoraan asioille apteekkiin, postiin, kenkäkauppaan (hups!), Stockalle...sieltä lapsi tennisharkoista kyytiin, kotiin syömään, pikaiset asukuvat kun oli vielä valoisaa, lapsi sählyharkkoihin ja kaupan kautta taas kotiin ruokakasseja purkamaan. Onneksi on koira, jonka kanssa pääsen vielä iltakävelylle, sillä pikkulenkki tulee nyt ihan tarpeeseen! Ja sen jälkeen on vielä eilinen Good Wife odottamassa :-)

jakku Michael Kors
neule Michael Kors
hame Boden
kengät Clarks

Päivän asusta tuli vähän yllättäen näin virallinen; valitsin vaatteet sen mukaan, että ihan kohta on liian keväistä pukeutua ainakaan tähän yhdistelmään, joten nyt oli oikeastaan viimeinen hetki ennen ensi syksyä. Hui, sitä ei saa vielä ajatella!

Ostin vähän vahingossa - tai ainakin päätöksentekoprosessi oli erittäin lyhyt - nämä Addun tennaritkin tänään. Niken pinkit tossut itse asiassa houkuttelivat minut liikkeeseen sisään, mutta nämä istuivat jalkaan paljon paremmin. Mies ihmetteli viime kesänä, miksi olin valinnut kolmen viikon venereissullemme kaikkein rähjäisimmät tossut mukaan (no siksi, että ne oli niin helppo sujauttaa jalkaan ilman sukkia!), mutta nyt tänä vuonna olenkin sitten tyylikkäämmin varustautunut :-D


Hiihtoloman jälkeen kirjoittelin siitä, että pitäisi keksiä jotakin kivoja välietappeja ennen kesälomaa, joka tuntuu vielä todella kaukaiselta asialta. No, nyt sitä kivaa sitten onkin: ensi viikolla lähden pariksi päiväksi Leville ja parin viikon päästä lähden BFF:n kanssa katsomaan The Voice of Finlandin kuvauksia Turkuun. Ja kun kerran sinne asti lähdetään, päätimme jäädä yöksi, jotta voimme tehdän kevyen shoppailukierroksen ja syödä rauhassa lounaan ennen kotimatkaa. Tyttöjen reissut ovat parhautta - viime vuonna oltiin Milanossa, nyt päästään Turkuun! Kesäkuussa olen muuten menossa Nykiin työmatkalle, ja ajattelin lähteä sinne jo varmuuden vuoksi edeltävänä viikonloppuna, jotta voin rauhassa shoppailla ja nautiskella olen sitten seminaarissa täydessä iskussa. Omaan piikkinhän se menee, mutta on varmasti sen arvoinen satsaus.

Nyt laitan pojalle iltapuuron (ajatelkaa, 10-vuotias syö edelleen melkein joka ilta puuroa!) eteen ja lähden sinne lenkille. Moicculi!

9.3.2014

Keväthiminöitä ja alevinkki (Whistles)

Ihastelin pari päivää sitten Whistlesin matalia kenkiä, ja nyt katseeni jäi kiinni näihin Samujin upeisiin luomuksiin - selkeästi olen siis jotakin tämänsuuntaista vailla... 

kuvat Samujin FB ja verkkokauppa

Tuo vedenvihreä ei kyllä ole ollenkaan mun väri - ainakaan ei  ole ollut, mutta nyt voisin vaikka taipuakin, niin freeseiltä nuo näyttävät. Hinta vain oli aika rouhea, 350€: mun tuurillani astuisin ekana päivänä epähuomiossa suoraan mutalammikkoon ja kenkien taival jäisi sitä myötä surullisen lyhyeksi. Been there, done that. Nämä ovat sellaisen hienon ja maltillisen leidin kengät, ei tällaisen hosuvan ja pää kolmantena jalkana paikasta toiseen kiirehtivän höselön - kyllä musta on paljon turvallisempi väri!

En siis tilannut vielä näitä tai niitä edellisiäkään, sillä tajusin että keväthän on vasta aluillaan (eikä kesästä tietoakaan), joten ehdin kyllä harkitsemaan kenkäasioita vielä moneen kertaan. Se alevinkki saattaa kuitenkin olla avain jonkun toisen onneen: Whistlesin nettikaupassa on kaikki -25% koodilla WH25SS14.

Viikonloppu meni taas tosi nopsaan: eilen meillä oli tosiaan vieraita (ja koti on sen ansiosta taas hyvässä järjestyksessä ja siisti!), ja vaikka vain söimme ja katselimme sen jälkeen yhteisen laskettelureissumme valokuvia, kävi kello yhtäkkiä puoltayötä ja ilta tuntui loppuvan ihan lyhyeen. Monta asiaa jäi vielä keskustelematta ja monta juorua kertomatta :-) Tänään olimme GoExpo-messuilla Helsingin messukeskuksessa (ihan jees, olin nyt ekaa kertaa) ja illemmalla vielä hotjoogassa.

En ole vieläkään ihan varma, onko hotjooga mun juttuni; jotenkin häiritsee ja ällöttääkin vähäsen se ylenpalttinen hikoilu, vaikka se tietysti kuuluukin asiaan. Mutta toistaiseksi ainakin osa keskittymisestä menee siihen kuumuuteen ja hien pyyhkimiseen sen sijaan, että keskittyisin hengittämiseen ja "puhtaisiin" asentoihin/ asanoihin. No, 10-kortista on vielä tasan puolet jäljellä, joten annan lajille vielä sen verran mahdollisuuksia.

Hienoa alkavaa viikkoa teille kaikille ja aurinkoa päiviinne!

7.3.2014

Gaalailemassa


Tämä Cosin mekko on ollut niin nappiostos
- nyt pitäisi äkkiä löytää yhtä hyvä ja kiva ja mulle
sopiva uusi mekko, etten olisi aina
samoissa rytkyissä!
Eilen oli taas edustustilaisuus, joka oli tällä kertaa varsin riehakkaaniloinen gaalailta - ei ollenkaan sieltä pahemmasta päästä iltamenoja, siis. Ja todisteeksi illasta jäi vain tämä hämyinen kuva, jonka tajusin napata vasta yön pikkutunneilla päästyäni kotiin - rankkaa duunia ja pitkää päivää taas :-D

mekko Cos
kengät Miu Miu

Gaalassa syötiin, juotiin, jaettiin palkintoja ja minglailtiin kiivaasti (ilma oli aivan sakeana poskisuukoista!). Kuten kaikki hyvät illat, päätin sen tanssilattialla (auts auts auts!) ja kun kello löi kaksitoista, liukenin paikalta hissukseen - ja ajelin omalla autolla kotiin.

Ei ollut ihan eka kerta, kun olen autolla liikenteessä, ja jatkossa taidan suosia maltillisen juhlinnan tapaa vieläkin useammin. Monestakin syystä: ei tarvitse jonottaa taksia tai jutella dorkan taksikuskin kanssa (on niitä kivojakin joskus!), voi lähteä heti kun haluaa, ei tule tehtyä mitään hiprakkaisia tyhmyyksiä (ei ole onneksi ollut mikään suuri ongelma elämässäni sitten opiskeluvuosien), eikä tarvitse aamulla kärsiä päänsärystä ja heikosta olosta vähimmässäkään määrin. Kaupan päälle saa vielä aimo annoksen ylimääräistä reippautta ja hyvää mieltä kun tietää, että olisi voinut olla oikein isosti viihteellä, mistä olisi tietysti seurannut kaikkia yllämainittuja ikävämpiä seuraamuksia.

Yöunet jäivät silti vähän vähälle, joten passaan illaksi suunnittelemani joogan, ja keskityn täysillä kotona olemiseen. Huomenna meille tulee vieraita, joten siivotakin pitää, eikä koirakaan varmaan pistäisi pahitteeksi vähän pidempää lenkkiä. Hauska viikonloppu on siis tiedossa, toivottavasti teilläkin!

4.3.2014

Päivän asu ja paperityöpainajaisia

Mikäs se siellä taustalla luuraa? No koiran tennispallohan se on, hups! On vähän kiire aamuisin näitä kuvia räpsiessä :-)

uusi (!) svetari Part Two
hame Max Mara
kengät Clarks

Meillä on töissä meneillään viime vuodelle asetettujen tavoitteiden arviointi (tulosten perusteella maksetaan mahdolliset bonukset) sekä uusien tavoitteiden määrittäminen kuluvalle vuodelle  - molemmista aiheutuu aika lailla paperityötä, mikä omalla kohdallani on suoraan verrannollinen koetun stressin tasoon. Ei siksi, että tehtävä olisi jotenkin ikävä (no myönnetään, on se sitäkin) vaan siksi, että pelkään mokaavani koko homman niin, että joku jäisi minun huolimattomuuteni virheeni takia ilman bonareitaan. Olen nähnyt tästä jo kahtena yönä erilaisia painajaisia, joissa kaikki ovat minulle äärettömän vihaisia ja joudun sitten hyvittelemään ja fiksailemaan kamalalla vimmalla saadakseni asiat kuntoon. Voi alaisraukkojani!

Ennen vanhaan oli sentään sihteerit, joilta sai ensinnäkin apua tällaisiin prosesseihin ja joiden syyksi olisi voinut mahdolliset virheetkin vielä kaataa. Nyt sitä joutuu tekemään kaiken itse ja kantamaan vielä vastuunkin. Vääryys, sanon minä!

Iloa tähän projektiin tuo se, että perjantaille varattu monen tunnin palaveri peruuntui. En kuitenkaan poistanut sitä kalenterista, joten kukaan ei tajua buukata siihen päälle mitään ja niinpä voin hoitaa koko tavoitepalkkioruljanssin kerralla kuntoon. Peruuntunut palaveri on arjen pieni lahja.

3.3.2014

Viisasteleva kalenterini


Joo, niinpä näkyy olevan vähän kiireinen päivä. Seuraavaksi ehdottaa varmaan parin päivän lomaa tai vähintään muutaman palaverin perumista :-)

2.3.2014

Faking it

Atterley Road -verkkokaupan sisäänostajilla on jotenkin mun maku: sieltä löytyy/ löytyisi aina jotakin kivaa, ja niin myös viime viikolla, kun satuin tekemään ihan nopean virtuaalipiipahduksen.

Tämä Whistlesin  "silk sweatshirt" oli alennuksessa, ja tilasin sen jo toistamiseen. Kyllä, sillä ekalla kerrallakin tykästyin siihen kovasti, mutta kokoa pienempänä rinnus kiristi sen verran, että olin fiksu ja palautin sen. Nyt taas emmin hetken noiden aavistuksen verran liian pitkien hihojen vuoksi, mutta päätin jo, että pystyn elämään niiden kanssa ja paita saa jäädä.
toppi Whistles
farkut Gap
kengät Ganni

Feikkiä kuvassa on tietysti kaikki vinosta kuvakulmasta lähtien; tänäänhän satoi räntää koko päivän, joten en suinkaan ollut missään liikenteessä tuossa asussa, kunhan halusin mallailla uusia vaatteitani (kengätkin odottavat neitsytkävelyään) ja fiilistellä kevyempiä kevätvaatteita. Ja hyvä mieli niistä tulikin!

Viikonlopun ohjelmassa on ollut laskettelua, hotjoogaa, Putouksen finaali (ihan kotisohvalta käsin, siis) ja eilinen ex-tempore minideitti mieheni kanssa, kun poikamme lähti katsomaan Talviklassikkoa kavereiden kanssa ja me saimme yllättäen kahdenkeskistä aikaa monta tuntia. Kävimme testaamassa Fredan uuden sushibuffetin, Fukun, ja sitä voi kyllä suositella lämpimästi (ainakin jos on todella nälkäinen, kuten itse olin eilen): reilun 20€ hintaan saa syödä niin, että maha raikaa ja tarjolla on niin sushia (riittävän montaa sorttia), lämpimiä pääruokia, jälkiruokia kuin hedelmiäkin. Meillä ei ollut pöytävarausta, mutta pääsimme ihan parin minuutin odottelun jälkeen pöytään; lähtiessämme, joskus seiskan jälkeen, oli eteiseen muodostunut muutaman hengen jono, mutta asiakkaiden kiertonopeus vaikutti olevan aika korkea, joten tuskin joutuu odottelemaan kovin pitkään - sushi kun täyttää vatsan yllättävän nopeasti ;-)

Sen verran paljon on ollut ohjelmaa, etten meinaa enää millään saada itseäni koiran kanssa lenkille...tässä viivytellessä ehti tulemaan pimeäkin. Käynpä siirtämässä neljännen koneellisen pyykkiä kuivausrumpuun ja yritän siltä samalta seisomalta huijata itseni ovesta ulos - ysiltä tulee Scandal, ja siihen mennessä haluan olla taas tiiviisti telkkarin äärellä (jäi niin tosi jännään kohtaan viimeksi, ihana sarja)!. Hop hop!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...