Haahuilua

Sanotaan, että pakko on paras muusa, ja se näyttää pitävän minun kohdallani paikkansa: mulla oli tänään vain kaksi palaveria, ja olin "vapaa-ajasta" niin ihmeissäni, että tuntuu siltä, kuin en olisi saanut oikein mitään aikaiseksi - haahuilin vain! Onneksi oli sentään haahuiluun sopiva asu päällä - vetelehtiminen olisi takuulla tuntunut vielä tyhmemmältä jakkupuvussa (en tosin ole käyttänyt jakkupukua niin moneen vuoteen, etten ole ihan varma muistanko edes, miltä se tuntuu).

Ihan niin omaksi en tätä tyyliä tuntenut, että siitä tulisi tapa, mutta vaihtelu virkistää :-) Huomenna voin sitten taas kanavoida sisälläni asuvaa Pönöttävää Johtajaa ja vaihtaa tennarit korkkareihin, ja lakata vaikka kynnet pitkästä aikaa.

Rohkaistuin myös lähtemään kotiin tavallista aikaisemmin, ja olin itsestäni kovinkin ylpeä, kun olin jo ennen kuutta ehtinyt laittamaan ja syömään lämpimän aterian sekä kuskaamaan pojan treeneihin! Yleensä joudun aina turvautumaan pojan kavereiden äiteihin noiden vientien kanssa, joten oli mukava hoitaa edes kerran oma osuuteni senkin suhteen (meidän perhe siis hoitaa haut, ei tässä ihan loisia olla). Sen jälkeen lenkitin vielä koiran, kävin viemässä huuto.netissä myymäni monot lähimpään SmartPostiin - ihan mahtava palvelu, muuten! - ja kävin ratsastamassa normaalin iltavuoroni. Huomenna jatkan iltamenoilla vielä vähän pidemmän kaavan kautta, sillä olen työn puolesta Katy Perryn konsertissa. #workinghard taas :-D

Loppuviikko meneekin sitten onneksi vähän löysemmissä merkeissä ainakin iltojen osalta, vaikka työtahti näyttääkin nousujohteiselta mitä lähemmäksi viikonloppu tulee. Sitten onkin kohta pääsiäinen - eikä meidän perheellä ole vielä mitään suunnitelmia. Tahko vähän houkuttelisi, mutta jotenkin sinne lähteminen tuntuu juuri nyt niin vaivalloiselta asialta, että olemme mitä todennäköisemmin ihan kotona vain. Sitten parin päivän jälkeen olemme kaikki mökkihöperöitä ja vihaisia toisillemme siitä, ettei kukaan saanut aikaiseksi varata sitä Tahkon mökkiä...

Sen sijaan vapuksi ajattelimme lähteä Lontooseen, sillä minulle sattuu työmatka sopivasti juuri vappuaatoksi, ja helppohan miehen ja lapsen olisi lentää sinne päivää myöhemmin pitkän viikonlopun kaupunkilomalle. Poika ainakin innostui ajatuksesta jo kovasti, vaikka veikkaan sen johtuvan vain ja ainoastaan siitä, että hän näkee jo itsensä Abercrombien kassalla ison vaatekasan kanssa. I've created a monster!

Same, same, but different

Kuten kirjoitin, shoppailin Miamissa odotettua vähemmän; osittain siksi, että oli niin paljon muutakin tekemistä kuin pyöriä kaupoissa ja osittain siksi, etten enää löytänyt mitään sellaista mistä olisin innostunut tarpeeksi. Siitä huolimatta onnistuin lähinnä ostamaan lisää sitä kaikkea, mitä mulla jo on... Kovin kokeelliseksi pukeutujaksi tai shoppailijaksi en kyllä voi itseäni tituleerata - mutta ehkä se merkitseekin sitä, että olen löytänyt ennalta-arvattavan oman tyylini?

Ensimmäinen harmaa neule on J.Crew'n Tippi. Mulla on jo samanlainen hennon lilan värisenä, nyt valitsin turvavärini.

Ann Taylorin housut eivät taida erottua kuvassa kovin hyvin tai ainakaan näyttää kummoisilta, mutta olen aika varma siitä, että tulen pitämään niitä paljon, sillä ne ovat sopivan siistit ja slimmit pöksyt, jotka on helppo vetää jalkaan sellaisena aamuna, kun haluaa päällensä jotakin astetta farkkuja fiksumpaa, mutta kuitenkin mukavaa.

No sitten todellinen yllätys: paljetteja juuri silloin, kun kaikki muut ovat jo jättäneet ne vuodelle 2014! Ann Taylorin merinovillainen neule hyppäsi hyllyltä luokseni, ja se oli sitten siinä. En pysty itsekään selittämään asiaa.

Ja lisää ylläreitä: sen sijaan, että olisin ostanut tämänkin ihanan pehmeän ja kevyen kasmirneuleen harmaana, en voinut vastustaa tätä sinisen sävyä (joka on kuulemma "ihan mun väri"). Ostospaikkana edelleen Ann Taylor...

Huomasitte tietysti heti, että nyt on kuvassa eri housut ja olette oikeassa: jalassa on J.Crew'n farkut, jotka olisivat tuollaisina nilkkapituisina vaatineet paljaat nilkat vilkkumaan juuri sopivasti kengän ja lahkeen välistä. Jäävät odottamaan kesäisempiä säitä. Ja ostin toisetkin samaa Toothpick-mallia, tummansinisinä.

Ja ehdoton lempparini, uudet Niken Internationalist -tossut! Pure love! Ei, sillä ei ole mitään merkitystä, että mulla on jo ihan samat kengät harmaa-pinkkinä versiona, sillä tulen pitämään molempia suurella rakkaudella siihen asti, että kantapääni tulevat pohjasta läpi. Näillä voisi kävellä vaikka maailman ympäri, ja aika monta kilsaa tulikin viimeisten päivien aikana talsittua ilman rakon rakkoa.

Oho, vielä yksi harmaa neule! Banana Republicin alen loppurysäyksestä hetken mielijohteesta sovittamatta (soo, soo!) napattu neule ei paljon kirpaissut, ja oli onneksi ihan sopivan kokoinen.

Housut ostin Lindexiltä viime hetken matkallelähtöpaniikissani, ja ne olivatkin aivan mahtavat reissupöksyt: lennolla ne eivät puristaneet, ja ravintolassa sai syödä ihan miten paljon halusi vyötärön joustaessa (ei kun, tämä ei tainnutkaan olla hyvä asia?!). Niiden materiaali on ihan perustrikoota arvokkaamman oloista ja korkkarit olisivat varmasti sopineet housujen pariksi yhtä hyvin kuin nuo lenkkarit tai paljon käyttämäni nahkasandaalit. Voisinkin muuten käydä tsekkaamassa, josko noita olisi myös jonkin toisen värisinä, sillä hinta-laatusuhde on kyllä erittäin kohdallaan (vaikka muuten olenkin matkakrapulan pakottamana ostolakossa).

Ai niin, meinasin jo unohtaa tämän lyhythihaisen svetarin, jonka ostin varmaan ekana iltana Banana Republicilta. Näette sen blogin puolella seuraavan kerran joskus toukokuun huitteilla - jos siinä vaiheessa enää löydän sitä kätköistäni ;-)

Sitten vielä pari kosmetiikkahankintaa: ihanan tehokas kemiallinen kuorintageeli Reniltä ja poikani omin kätösin valitsema joululahja, Hollisterin tuoksu <3 Parin kynsilakan lisäksi ostin Revlonin kirkkaapunaisen huulipunan, joka on jälleen kerran ihan väärän sävyinen - jospa oppisin jo vihdoinkin sen, ettei huulipunaa voi ostaa ilman testeriä?!

Olin alunperin pakkaillessani varautunut myös vähän viileämpiin keleihin, joten esim. t-paidat eivät riittäneet ihan matkan loppuun asti; olisin siis helteiden jatkuessa ostanut mielelläni vähän kesäisempiäkin vaatteita, mutta niitä ei oikeastaan ollut tarjolla - paitsi tietysti rantakioskien "I Love Miami" -paidat, ja ihan niin epätoivoinen en sentään ollut...

Huomenna menen töihin, ja yritän olla pukeutumatta päästä varpaisiin uusiin vaatteisiin, kun se on jotenkin niin obvious. Ujutan uutuuksia arkipukeutumiseeni pikkuhiljaa (ihan kuin joku nyt kiinnittäisi noin paljon huomiota mun vaatteisiin, tiedän!) omaksi ilokseni :-D

Ja sitten vielä heppauutisia: löysin nyt sittenkin itselleni vuokraponin, jolla ratsastan jatkossa kaksi kertaa viikossa! Tämä tuntuu mulle isolta jutulta, sillä olen pohdiskellut asiaa niin pitkään, että tuntuu uskomattomalta, että nyt se sitten toteutuu. Kaikki oli tässä paketissä kohdallaan: poni on kiva ratsastaa, erittäin tasainen ja fiksu, talli on vartin ajomatkan päässä, ja siellä on sekä mahdollisuus pieniin maastolenkkeihin että hyvään opetukseen - tätä mahdollisuutta ei vain voinut jättää ottamatta vastaan!

Ihan ilmaista hupia ei tuo vuokraaminenkaan ole, joten taidan ottaa "omalta" talliltani vain puolikkaan kausikortin, eli käyn siellä tunnilla vain joka toinen viikko. Tuo kolmen kerran viikkotahti tuntuu nykyisen työni puitteissa aika lailla maksimilta, koska jokainen keikka vie kuitenkin kolmisen tuntia ja pitäisi ehtiä tietysti olemaan kotonakin aina joskus. Mutta jänskää joka tapauksessa: ensi perjantaina on eka kerta, kun menen ratsastamaan ihan itsenäisesti!

Sitä ennen on vuoden eka työviikko edessä; onneksi loppiainen tekee siitä siedettävän lyhyen, ettei kroppa joudu ihan shokkiin heti alkuun - mulla kun on edelleen ihan tarpeeksi tekemistä tän p-leen jetlaginkin kanssa... Tsemppiä itse kullekin töiden alkuun, kyllä se kohta helpottaa :-)

Comfortable grey

Tämä asu on kaikessa harmaudessaan aika boring, myönnän. Mutta kun halusin tuoda esille nuo uudet lenkkarini, jotka ovat mielestäni tosi söpöt, niin paukautin nyt sitten samantien koko asunkin mukaan: 

huivi InWear

neule Part Two

housut Gap Moto jeans

kengät Nike Internationalist

Olen aikaisemmin tallustellut lähinnä Adidaksen tossuissa, sillä monet Niken mallit ovat tuntuneet jalkaani liian kapoisilta. Jossakin mielenhäiriössä nappasin nämä kuitenkin ostoskoriini samalla, kun tilasin lapselleni talveksi varsilenkkareita Stadiumista ja - lo and behold - nämä nyt sitten istuivat jalkaan kuin hanska (vai sukka?!). 

Tajusin myös vasta näiden hankkimisen jälkeen, että ihailin juuri tätä samaista mallia jo kesällä Nykissä, kun J.Crew'lla oli myynnissä kaksi eri väriä (pinkki ja ihan vaaleanharmaa) - ja jäi vähän harmittamaan, etten tullut niitä ostaneeksi, sillä jokin näiden muotoilussa viehättää minua kovasti. Internationalist on aikoinaan 80-luvulla (ehkä sieltä löytyy se viehätyksen syy?) lanseerattu pitkien matkojen juoksukengäksi, muttei kyllä tulisi mieleenkään luopua luotto-Asicseistani tällaisten lättänöiden takia! Kaupunkikengiksi ne ovat sen sijaan oikein passelit. Lisäksi mallista näyttää löytyvän uskomattoman monta eri värivaihtoehtoa, mikä on kiva tietää siltä varalta, että tekisi vaikka kevään korvilla mieli hankkia vielä toinenkin pari ;-)

Ja juuri tänään, kaupungilla dallaillessani, mietin miten mukavan käytännöllistä nykymuoti onkaan, kun lenkkarit ovat ihan salonki- ja kaupunkikelpoiset kengät - ja tosi monella bongasinkin erilaisia tossuvariantteja, kun oikein otin asiakseni katsella niiden perään. Minulla on myös pari ihan tosissaan lenkkarihullua tuttua, joiden tossukokoelman karttumista on hauska seurata FB:n kautta: uuden parin hankinta on aina pienen juhlan arvoinen päivä, eikä määrällä näytä olevan minkäänlaista ylärajaa; meidän johtoryhmässäkin on yksi tällainen hurahtanut, joka pukee puvun kanssa nahkaiset varsilenkkarit - ja näyttää niissä tosi styleltä (ei aina tarvitse pönöttää, edes puku päällä)!

Viikonloppu on toistaiseksi sujunut nimenomaan lenkkarilinjalla; eilen meillä oli kylässä ulkomailla asuva ystäväpariskuntamme melkein 3-kuukautisen, uskomattoman suloisen pienen tyttärensä kanssa, ja tänään käväisin toisen kaverin kanssa kaupungilla pyörimässä (saaliina puolihame Cosilta, kuvia tietysti tulossa). Huomisellekin on alustavasti sovittu kävelytreffit, joten lisää löpinää ja mehukkaita juoruja tiedossa :-) 

Toivottavasti sinullakin on ollut mukavaa, toivottelen täältä kynttilänvalosta hienoa lauantai-iltaa juuri sinne!