Wazzup?

Heippa teille! Taas on vettä virrannut Vantaanjoessa ja kuu tehnyt kiertojaan viime postauksen jälkeen - olen jo monta kertaa miettinyt, että luovutan ja pistän pillit pussiin tämän blogin suhteen, mutta sitten tuntuu niin kivalta, kun löydän tämän muutaman minuutin kirjoitushetken ja voin julkaista pari asukuvaa... lainaan siis Lady of the Messin "Hidas bloggaaja" -mentaliteettia, bloggaan silloin kun ehdin ja annan itselleni jo etukäteen anteeksi :-D Ihanaa, että olette kuitenkin jaksaneet pysyä lukijoina, ja jokunen uusikin on liittynyt seuraan!

No mutta hei, nyt kiinnostaisi kuulla, miten olette ottaneet omaksi uuden farkkumuodin, joka heittää skinny-malliset jamekset kaapin perälle ja tarjoaa tilalle näitä erilaisia leveämpiä malleja: mum/ boyfriend/ flared ja jopa bootcut jeans ovat nyt päivän sana. Joko kaapistanne löytyy joku edellämainituista?!

Koska haluan pysyä aina edes jollakin tavalla muodissa mukana, ostin minäkin omat leveämmät farkut - tosin Gapilta, jossa ne eivät maksaneet montaa kymppiä, sillä epäilen että tämä trendi ei ole aivan ikuinen... ja voi hyvänen aika, miten onkaan vaikea tottua tähän uuteen tyyliin - näytän mielestäni aivan törpöltä!

Ekassa kuvassa on se mieluisampi asukokonaisuus, eli farkut ja korkkarit niin, että paljaat nilkat saavat vilkkua. Vaan eihän tuollaisesta vapaudesta pääse Suomessa nauttimaan vielä pitkään aikaan, ja niinpä toinen kuva on paljon lähempänä nykytilaa.

Eli nilkkurit jalassa täällä etelässäkin painellaan edelleen - ja tosiasiassa topin päällä on myös neuletakki lämmittämässä.

toppi By Malene Birger 

farkut Gap

korkkarit Boden

nilkkurit &Other Stories 

Toinen totutteluprojektini on nahkatakki, sillä pitkällisen itsetutkiskelun (olenko oikeasti nahkatakkityyppiä? tuleeko sitä käytettyä?) jälkeen hankin vihdonkin itselleni biker-rotsin, ja - lyhennytettyäni tietysti sen hihat - olen nyt pari kertaa uskaltautunut ovesta ulos se päälläni; en ainakaan huomannut, että kukaan olisi nauranut mulle, joten ehkä sekin on ihan ok :-) Teen siitä oman postauksen myöhemmin (lupaamatta mitään tarkkaa aikaa, jolloin tämä seuraava ihme voisi tapahtua).

Muuten arkeen kuuluu ihan sitä samaa: hevosharrastus vie nykyään aikaani jopa neljä iltaa viikossa, ja se selittääkin suurimmaksi osin sen, etten ehdi enää bloggamaan niin aktiivisesti. Töissä on tasaisen tappava sopiva kiire, ja teinipoikamme on päivä päivältä enemmän, noh, teini. Ja vaikka pääsiäisenä vielä laskettelimme Lapin lumilla, odotan jo kovasti veneen laskua ja tuomista Helsinkiin (se talvehti tänä vuonna Tammisaaressa); vapuksi se ei taida ehtiä, vaikka olisi ollut aika hauska pitää pieni vappuvastaanotto veneellä melkein keskellä kaupunkia.

Ja kuulkaa, ensi viikolla juhlimme mieheni kanssa 15-vuotishääpäiväämme, mitä pidän näin aikoina varsin kelvollisena suorituksena! Siihenkin liittyen mulla on sormusprojekti meneillään, ja uusi malli on itse asiassa jo speksattukin - sen valmistaminen vain kestää kolme viikkoa, joten palaan aiheeseen sitten, kun mulla on kivet kädessä.

Nyt lähden koiran kanssa kävelylle ilta-aurinkoon, ihanaa! Pus ja moi!

Ruuturevittelyä

Toppi J. Crew/ pöksyt Gap/ kengät French Connection

Tunnustan, että arvoin aamulla hetkisen peilin edessä tämän asun suhteen: se, mikä näyttää Glorian muotikuvissa niin hauskalta (eli kuosien villi mismatching) olikin sitten livenä vähän arveluttavan tuntuista. Rohkaisin kuitenkin mieleni ja lohduttauduin sillä, ettei kukaan ainakaan päin naamaa kehtaa pilkata :-D Onneksi hyvin tyylitietoinen työkaveri tajusi kehua asuani heti aamulla, ja siitä ilahtuneena olinkin sitten loppupäivän itseluottamusta täynnä. Huomenna taidan kuitenkin palata tuttuun ja turvalliseen mustaan... ja kaikki muut ovat näemmä jo kaivaneet sukkahousut kaapista käyttöön, joten kaipa minunkin on aloitettava vähintään kahdeksan kuukauden sukkismaraton. *huoh*

Sain muuten käsiini Stockan tuoreen Premium-lehden, ja täytyy sanoa, että olin positiivisesti yllättynyt ja inspiroitunut sen sisällöstä! Malene Birger ja Reiss jäivät mieleen uusina tulokkaina, ja lisäksi bongasin oikein käyttökelpoisen näköisen Tigerin harmaan mekon, jota on pakko käydä ainakin sovittamassa! Vielä kun löytäisi jostakin shoppailuaikaa - miten voikin olla koko ajan niin paljon tekemistä ja menoa, ettei ehdi kauppoihin viettämään laatuikaa?! No, sen verran täytyy löytyä, että ehdin hakemaan eräälle aivan erityisen ihanalle 12-vuotiaalle synttärilahjan viikonlopun kemuihin (vielä kun keksisin, mitä hankkia, kun tähän hätään ei enää ehdi tilaamaan Abercrombielta mitään...)!

Ja nyt onkin taas aika vetäytyä yöpuulle, sillä huomenna on hevi työpäivä edessä, eikä uni olisi pahitteeksi muutenkaan. Hyvää yötä, siis!

Raidat rokkaa

toppi Gap │ housut J.Crew

kengät Sofie Schnoor

Kylläpäs tuntuu kivalta, kun voi käyttää vajaamittaisia housuja, mekkoja ja hameita - kaikkia niitä kesähepeneitä, joita toivoin jo toukokuussa päälle! Nyt tulee vain paineita siitä, että ehtisi pitämään niistä mahdollisimman monta ennen kuin syystuulet taas kohta puhaltavat...

Työt ovat taas alkaneet rullaamaan entiseen tahtiin, ja sama haipakka on jo päällä kuin ennen lomiakin. Silti mieli ja sielu tuntuvat levänneiltä, ja olo [henkisesti] kevyeltä; toivottavasti tämä jatkuu mahdollisimman pitkään, vaikka edessä onkin kaikennäköistä projektia ja haastetta. Syksy sinällään on mielestäni ihan kivaa aikaa, ja sainkin siitä pientä esimakua viime viikonloppuna veneillessä, kun söimme miehen kanssa illallistamme kynttilänvalossa - kaiken lisäksi kerrankin ihan kahdestaan :-)

Ja huomenna vien neljä tupaten täyteen pakattua ikeakassia vaatteita kirppikselle, ja toivon että viimeinenkin vaate löytäisi itselleen uuden omistajan. Tarjolla on hyvälaatuisia ja -kuntoisia vaatteita, joten kandee poiketa Espoon Akselissa (pöytänro 101), jos sattuu liikkumaan lähistöllä!

Päivän farkkuasu

Jäin aamulla tekemään töitä kotiin hetkeksi, ja avot! Valoa!
(melkein tarpeeksi)

Asuni oli viime hetken ratkaisu, kun eka yritys näytti ihan kamalalta, ja piti pikapikaa löytää joku uusi alaosa tuon farkkupaidan kanssa. Ei ehkä ihan napakymppi (mulla on niin lyhyt selkä, että vierastan "paitaa housuissa"), mutta jotakin uutta kuitenkin - on kai silläkin arvonsa, että edes kokeilee :-)

paita Gap

hame COS

kengät Clarks

vyö Reiss

...ja kuten näette, on Polar Loop nykyään tiukasti ranteessa asun kuin asun kanssa! Viikonloppuna tulee eka käyttöviikko täyteen, joten voin raportoida alkufiiliksiä silloin - vai onko ihan kaikilla jo samanlaiset, puhunko vanhaa asiaa?

Tämä on taas kolmen ratsastusillan viikko, joten kiirettä pitää. Onneksi mies palasi ruotuun arjen aisapariksi  (oli siis viime viikolla työmatkalla), eikä meillä kummallakaan ole mitään iltaedustuksia, joten kyllä tämä tästä. Työpäivienkin lomasta löytyy muutamia tunnin pituisia vapaita pätkiä, eli ehdin toivottavasti tekemään oikeita töitä virka-ajan puitteissa: pahimmillaan mulla ei ole viikon aikana oikeastaan ollenkaan vapaita hetkiä, vaan päinvastoin useampia päällekkäisiä palaveribuukkauksia, joiden välillä yritän taiteilla. En tietenkään ole ainoa palaverien väliin survottu ihminen, tuohan on nykyään ihan normimeininkiä aika monellakin... mutta kyllä sitä viikon lopulla on ymmärrettävästi aika lailla kaikkensa antanut!

Mutta hei, nyt on vasta tiistai, joten muutama palaveri on vielä istumatta :-) Mennään ilolla kohti loppuviikkoa - ja työn riemua teillekin kaikille!

Kasariruutua

mekko Gap
neuletakki J. Lindeberg
kengät French Connection

Juttelin viime viikolla Gloria Fashion Show'ssa tosi monen tyypin kanssa: paikalla oli paljon tuttuja, mutta tapasin myös ihan uusia ihmisiä, joiden kanssa tietysti käteltiin ja esittäydyttiin, mutta koska mulla on ehkä maailman surkein nimimuisti, ei kenenkään nimi jäänyt mieleen (ja tämä on mulle ihan oikeasti iso ongelma!). Onneksi yksi tapaamistani henkilöistä oli niin fiksu, että kertoi seuraavalla viikolla sähköpostissa olleensa se "parrakas, tapettiin pukeutunut tyyppi" - ja osasin heti yhdistää oikeaan henkilöön, sillä olin ihaillut hänen värikästä ja näyttävää asuaan :-)

Päätin itse tehdä tänään saman palveluksen muille pukeutuessani tähän keittöruutukuosiin; jos on tarvis, voi kertoa firmamme tilaisuudessa tapaamilleni ihimisille, että minä olin se 80-luvun vahakangasmekkoon pukeutunut tyyppi. Uskoisin erottuneeni joukosta.

*****

Juuri nyt ramaisee sen verran, että on vaikea kuvitella olevansa tunnin päästä satuloimassa hevosta, mutta niin nämä maanantait aina menevät. Istuin käytännössä koko päivän samassa tilassa; kävin vain piipahtamassa siellä mainitsemassani asiakastilaisuudessa, söin small talkin* lomassa pikaisen lounaan ja kipusin takaisin samaan neukkariin iltapäiväksi - lämpötila oli vain noussut muutaman asteen lisää, ja päivän päätteessä hapenpuute tuntui selvästi kiristävinä ohimoina... Ihan hyvä siis, että pääsen kohta raittiisen ilmaan ulkoilemaan!

*Ukrainan tilanteen lisäksi juttelimme aika paljon kenkäshoppailusta ja Stockan tilanteesta; en olekaan vielä käynyt Hgin uudessa kenkämaailmassa, oletko sinä?

Nuo työkäyttöön oikein mainiot uudet kenkäni eivät muuten olleet oikein omimillaan markettireissulla: jouduin monta kertaa ottamaan tukea ostoskärryistä, kun nahkapohjaiset kengät lipsuivat ihan mihin sattuivat ja vauhtikin oli mummomatelua verrattuna siihen normaaliin tyyliin, jossa pyörittelen kärryä kulmien ympäri keskipakoisvoimaa hyödyntäen ja puolijuoksua jolkotellen. Loppuhuipennuksena liu'uin pitkin laattapohjaista loivasti alaspäin viettävää käytävää matkalla ulos kaupasta, ja roikuin toisella kädellä kaiteessa kiinni. Eleganttia!

Note to self: autolla ajon lisäksi varakenkiä voisi hyödyntää myös kauppareissuilla. Muista viedä autoon valmiiksi.

Mukavuusalueella

Huomaatteko mun salaisen käsimerkin?
En itsekään tiedä, mitä se tarkoittaa :-)

Kylläpäs on perjantaiolo (lue: väsynyt, tyytyväinen, vähän vielä ylikierroksilla)!

Tajusin kotiin ajellessani, että tänään olen kyllä asun puolesta vahvasti omalla mukavuusalueellani: farkut, korkkarit ja vähän siistimpi toppi. Melko hillityt korut ja vähän huulipunaa (sori, pää katkaistu taas, koska tuo ylikierroksilla käyminen näyttää näköjään valokuvissa varsin maaniselta... hyvä toisaalta tiedostaa, että näin on!).

Toinen huomio: viime aikoina on tullut käytettyä niin slimmejä farkkuja, että jopa tämä skinny-malli näyttää ihan löysältä ja lerpulta - ainakin omiin silmiini. Mutta onneksi farkut ovat niin monella alalla nykyään ihan salonkikelpoiset, koska niissä minä viihdyn!

toppi Boss

farkut Gap

kengät Guess

En muuten omista enää yhtäkään jakkupukua; myin viimeisenkin kirpparilla pois, enkä ole osannut kyllä sitä yhtään kaivata (enkä sitä ainokaista koskaan käyttänytkään...ostin joskus angtisena "pakkohan mulla on edes yksi siistimpi jakkupuku olla"). Jos pitää olla formaalisti pukeutunut, käytän paljon mielummin mekkoa, ja niitähän nyt sitten onkin tullut hankittua aika pitkä rivi, joten en ihan heti ole hätää kärsimässä :-) Mekko + bleiseri -yhdistelmä oli viimeksi päällä hautajaisissa muutama vuosi sitten, ja taidankin nyt assosioida sen juuri tuonkaltaisiin tilaisuuksiin, eikä siksi tule mieleenkään pukeutua niin itse, vaikka se muiden päällä onkin kivan näköistä.

Päivän korun ostin kesällä Tallinnasta; en ole ihan varma, olenko koskaan kuvannut sitä tänne blogin puolelle (Instaan taisin laittaa ostopäivänä kuvan), joten tässä se on. Bud to Rose ei ollut merkkinä ennestään tuttu, mutta näköjään esim. Zalando myy sitä (ei maksettu mainos).

Mutta koruista takaisin alkuperäiseen aiheeseen: mikä on sinun luottoasusi tai missä olet itse omalla mukavuusalueellasi? Verkkareita ja villasukkia ei saa sanoa, ne ovat absoluuttisesti aina ylitse kaiken muun - ja menenkin nyt vaihtamaan ne jalkaan :-) Oikein mukavaa viikonloppua!

Yo! Final call!

Niin, sitä vain, että nyt alkaa olemaan yhdestoista hetki osallistua Vichyn arvontaan. Mene tänne, tee oma ihonhoitodiagnoosi ja voita koko sinulle suositeltu tuotevalikoima! Nyt! Aikaa on sunnuntaihin asti, sillä huominen on tuupattu niin täyteen ohjelmaa, etten edes yritä enää lisätä pienintäkään uutta tehtävää to-do-listalleni.

Sitten ihan muihin asioihin: vanha kunnon Gap toimitti taas huippunopeasti (kahdessa päivässä) tilaukseni ja ilokseni kaikki t-paidat ja mekko olivat aivan sopivia ja mieluisia.

Aika värikästä, vai mitä!

Maksimekosta ei näy kuin yläosa (vasen kuva), mutta kerrankin löysin petit-mallistosta sopivankokoisen, jota ei siis tarvitse lähteä lyhentämään - enkä osaisi edes ommella trikoota, joten hyvä näin. Kyllä nyt kelpaa pakata matkalle ihan uudenkarheita t-paitoja :-D

Sen sijaan mikään my-wardrobe.comilta tilaamistani kolmesta mekosta ei ollut lähelläkään täydellistä, ja päätin palauttaa koko setin - yritän nyt noudattaa sitä periaatetta, että ostan/ pidän vain ne vaatteet, joihin todella "uskon", enkä tyydy sellaisiin kaimätätäjoskuspidän -juttuihin.

Tämä Malene Birgerin mekko jää harmittamaan ihan erityisesti, sillä olen niin kovasti ihaillut sitä kuvissa ja muiden päällä; minun kropalleni se ei vain istunut tarpeeksi hyvin (ja olisi mieluusti saanut olla 5 cm lyhyempi, jotta polvet olisivat jääneet näkyviin juuri tuolla tavalla sopivasti). No, tulipahan kokeiltua, ja nyt voin lakata haikailemasta sen perään!

Lähden viikonloppuna nyt vihdoinkin pitkään hehkuttamalleni Nykin reissulle ja sitä ennen käymme vielä veneilemässä lähisaaristossa, joten hyvin on tämä viikonloppukin ohjelmoitu. Koko viikko on ollut sen verran tapahtumarikas, että simahdan varmaan ekan skumppalasin jälkeen - anteeksi jo etukäteen muulle seurueelle!

Mutta nyt, koska olen ihan yksin kotona, katson uusimman Good Wifen kaikessa rauhassa. Namaste!

Faking it

Atterley Road -verkkokaupan sisäänostajilla on jotenkin mun maku: sieltä löytyy/ löytyisi aina jotakin kivaa, ja niin myös viime viikolla, kun satuin tekemään ihan nopean virtuaalipiipahduksen.

Tämä Whistlesin  "silk sweatshirt" oli alennuksessa, ja tilasin sen jo toistamiseen. Kyllä, sillä ekalla kerrallakin tykästyin siihen kovasti, mutta kokoa pienempänä rinnus kiristi sen verran, että olin fiksu ja palautin sen. Nyt taas emmin hetken noiden aavistuksen verran liian pitkien hihojen vuoksi, mutta päätin jo, että pystyn elämään niiden kanssa ja paita saa jäädä.

toppi Whistles

farkut Gap

kengät Ganni

Feikkiä kuvassa on tietysti kaikki vinosta kuvakulmasta lähtien; tänäänhän satoi räntää koko päivän, joten en suinkaan ollut missään liikenteessä tuossa asussa, kunhan halusin mallailla uusia vaatteitani (kengätkin odottavat neitsytkävelyään) ja fiilistellä kevyempiä kevätvaatteita. Ja hyvä mieli niistä tulikin!

Viikonlopun ohjelmassa on ollut laskettelua, hotjoogaa, Putouksen finaali (ihan kotisohvalta käsin, siis) ja eilinen ex-tempore minideitti mieheni kanssa, kun poikamme lähti katsomaan Talviklassikkoa kavereiden kanssa ja me saimme yllättäen kahdenkeskistä aikaa monta tuntia. Kävimme testaamassa Fredan uuden sushibuffetin, Fukun, ja sitä voi kyllä suositella lämpimästi (ainakin jos on todella nälkäinen, kuten itse olin eilen): reilun 20€ hintaan saa syödä niin, että maha raikaa ja tarjolla on niin sushia (riittävän montaa sorttia), lämpimiä pääruokia, jälkiruokia kuin hedelmiäkin. Meillä ei ollut pöytävarausta, mutta pääsimme ihan parin minuutin odottelun jälkeen pöytään; lähtiessämme, joskus seiskan jälkeen, oli eteiseen muodostunut muutaman hengen jono, mutta asiakkaiden kiertonopeus vaikutti olevan aika korkea, joten tuskin joutuu odottelemaan kovin pitkään - sushi kun täyttää vatsan yllättävän nopeasti ;-)

Sen verran paljon on ollut ohjelmaa, etten meinaa enää millään saada itseäni koiran kanssa lenkille...tässä viivytellessä ehti tulemaan pimeäkin. Käynpä siirtämässä neljännen koneellisen pyykkiä kuivausrumpuun ja yritän siltä samalta seisomalta huijata itseni ovesta ulos - ysiltä tulee Scandal, ja siihen mennessä haluan olla taas tiiviisti telkkarin äärellä (jäi niin tosi jännään kohtaan viimeksi, ihana sarja)!. Hop hop!

Hiljaa hyvä tulee

Neule Repeat | farkut Gap
 kengät Billi Bi | koru Snö

...sanonta pätee aika moneen asiaan, myös tyyliseikkoihin: siinä missä moni edelläkävijä on jo varmaan ihan kyllästynyt vahapöksyihinsä, minä vasta hankin ensimmäiseni.
Muutama viikko sitten kävi niin, että tajusin hyvin voimakkaasti tarvitsevani tälläiset coated jeansit. Voisi sanoa, että tunne tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, niin yhtäkkiä ja vahvasti se lävitseni virtasi. Muistin nähneeni yhdet Gapin sivuilla (duh, kun siellä joka päivä käy pyörimässä, ottaa silmään yksi jos toinenkin vaate), mutta halusin nyt kerrankin yrittää etsiä ne jostakin muualta.

Tilaisuus siihen tarjoutuikin yllättävän nopeasti, sillä jouduin viettämään Sellossa pari tuntia lapsen riekkuessa hohtokeilaussynttäreillä; sovitin hikipäissäni varmaan parikymmentä paria erilaisia vahapintaisia housuja ainakin Lindexillä, Espritillä, River Co:ssa ja Aleksi 13:ssa. Osa oli liian kiiltäviä, osa liian ohkaisia höytylöitä, osa istui huonosti ja osaa taas en saanut polvia pidemmälle vedettyä jalkaan. Ei siis tullut kauppoja.

Tulin kotiin, avasin koneen, ja tilasin Gapiltä nämä kuvassa näkyvät byysat, jotka toimitettiin toimistolle kolmantena päivänä (olipas raamatullinen ilmaisu). Ne istuvat hyvin, ovat sopivan himmeäpintaiset, tarpeeksi paksut ja muutenkin ihanat. Kuin minulle tehdyt.

Ei ollut vaikea miettiä, olisivatko nämä ne oikeat housut palaveriin Cheekin kanssa. Siis kyllä, juuri sen Cheekin, tai siis mä kutsun sitä tietty Jareksi. En ottanut fanikuvaa tai pyytänyt nimmaria (playing it cool!), mutta kiva tapaaminen oli (ja kotelomekko olisi tuntunut tosi väärältä) :-) Jarella oli Vuittonin huppari ja farkut, joiden merkkiä en kehdannut tsekata - olisi näyttänyt epäilyttävästi siltä, että halusin muuten vain tiirailla hänen takamustaan, joten jäin nyt ilman tuota mielenkiintoista tietoa.

Sellaista mulla duunissa, mitäs teille kuuluu?

Keittiöruutua (päivän asu)

Tuleeko kenellekään muulle tästä neuleen kuosista mieleen 80-luku ja keittiöpyyhkeet? Vai oletteko te kaikki niin nuoria, että 80-luku on lähinnä vanhempienne kulta-aikaa?! (Älkää vaan oikesti sanoko, en kestä!) 
Ehkä se juuri minua viehätti, sillä tämä oli ihan pakko saada! Eikä ruutuilu rajoitu edes tähän yhteen, vaan lisääkin löytyy kaapista mekon muodossa...

Neule Gap

Housut Lindex

Kengät Rizzo

Ruutujen lisäksi uutta ja rohkeaa on punainen väri, sillä ennen tätä mulla oli vain yksi ohut punainen vyö, enkä sitäkään ole käyttänyt kuin ehkä kerran... Mutta nyt siis repäisin oikein kunnolla!

Neule on ohutta villaa, eikä tuntunut yhtään liian lämpimänä tänä koleana ja sateisena syyspäivänä (miten muuten voikin mennä sääennusteet niin pieleen, eikö noita sadepilvien muka näe tulevan jo hyvissä ajoin?!). Kohta en varmaan enää kehtaa/viitsi/osaa kulkea ilman sukkiakaan, ja siinä vaiheessa on peli kyllä menetetty... Ja kyllä, kynttilöitäkin olen poltellut jo pari viikkoa melkein joka ilta. 

Sukat tai ei, sain tänään päähäni, että mun on ihanpakkosaada-aivanmusthave tummansiniset korkkarit. Kalliit ja hienot löytyivät my-wardrobe.comista, halvat ja aika hienot Zaran verkkosivuilta. Tunnen itseni sen verran hyvin, että mulla on sellaiset viimeistään kuun lopussa, uskotteko? Ja se viime postauksessa lupaamani ostolakko koski siis vain vaatteita, ei tietenkään kenkiä. Ja sain sitä paitsi odotettua suuremman veronpalautuksen, joten ei tässä missään vararikossa olla!

Lupasin Mrs. J:lle pari kuvaa uusista aurinkolaseista, joten lätkäisen ne tähän loppukaneetiksi. Moro!

Neonpinkkiä, minulla?!

Jos olisin tiennyt, mitä olen tekemässä, olisin varmaan jättänyt nämä Gapin shortsit tilaamatta - jotenkin ohitin sen "Neon Blazing Pink" -värikoodin ja ajattelin näiden olevan vadelmanpunaiset. Kokeilin niitä kuitenkin jalkaan, ja kun ne olivat aivan passelin kokoiset ja muutenkin mukavat, päätin ulottaa väri-ilotteluni golfviheriöillekin asti - ja itse asiassa juuri golfkentällä, jos missä, voi pukeutua todella värikkäästi! Näillä taidoilla olisi tosin fiksuinta pukeutua päästä varpaisiin kokovihreään, jottei erottuisi maastosta ollenkaan...

Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta, joten sen lisäksi että otin jo omalla pihalla vapaaehtoisen chippitreenin, pakotan kummallisen vastahakoisen mieheni ("ihan varmaan tuut mun kanssa tänäänkin pelaamaan, kun kerrankin päästän sut molempina päivinä kentälle!") tänäänkin kiertämään. Tosin tällainen viime hetken harjoitteluspurtti ei taida kamalasti tuoda apuja niihin kisohin - olisi pitänyt jo talvella miettiä, mihin on päänsä pistämässä!

Toivotaan, että ulkoilu tekisi eiliset taikansa ja pyyhkisi taas päänsärkyni pois, sillä on aika kypsää, kun melkein koko ajan on sellainen kevyt jomotus otsalohkossa. Ja ei, en kitannut eilen cavapullollista häiden katsomisen lomassa, joten nyt ei voi syyttää alkoholiakaan. On varmaan vain niskat niin jumissa (Tempur-tyynystä huolimatta), ettei veri pääse kunnolla kiertämään - pitäisiköhän vähän venytellä joskus?!

Näillä rohkaisevilla saatesanoilla toivottelen teillekin liikunnallista ja hienoa sunnuntaita!

Nyt sitä uutta ruutua!

Eilen jo lupailin, mutta sitten unohdin kuvat kuitenkin. Tässä "vihdoinkin".

Kuvassa ensin uudet pöksyt, jotka kävivät ostoskorissani monta kertaa, ennen kuin sitten vihdoinkin joku ilta rohkaistuin tekemään lopullisen ostopäätöksen. Seuraavana päivänä Gapilla alkoikin heti -30% ale...

Mitä mieltä olette housuista, ovatko liian ärtsyt?! Ovat ihan oman mukavuusalueeni rajoilla, mutta silti tykkään niistä ja pakotan siis itseni hulluttelemaan vähäsen.

Svetari on myös uusi, maailman pehmeintä (ihan oikeasti!!) puuvillaa. Harkitsen jopa, että ostaisin vielä toisenkin eri värisenä.

Samassa paketissa oli tosiaan vielä lähes neonpinkit boyfriend-shortsit; hulluttelin ne päälläni golfkentällä ja pelikin taisi mennä liian kirkkaasta väristä aivan raiteiltaan, sillä pelasin törkeän huonosti. Onneksi olimme miehen kanssa kahdestaan, sillä vieraiden edessä olisi hävettänyt aika paljon. Eikä tässä muuten olisi mitään kamalaa paniikkia, mutta kun lupasin lähteä ensi viikolla (leikkimielisiin, mutta kuitenkin!) golfkisoihin ja tämän päivän pelillä en kyllä ole kovin suosittu joukkuetoveri...

Täytyy lähteä huomennakin harkkakierrokselle tai vähintäänkin käydä rangella ja lähipelialueella hakemassa lisätuntumaa. On tämä kilpaurheilijan elämä kyllä rankkaa :-)








Sitten Pomp De Luxin aleostoksiin, jotka olivat siis kaikki pojalle - valikoimissa on kyllä niin ihania tyttöjen vaatteita, että kelpaisivat mullekin! Koko tämä satsi satasella, mun mielestä aika taitavasti valkattu (ja näissä on ihan kelpo hinta-laatu-suhde muutenkin). Suureksi hämmästyksekseni -miten mun lapsi voi olla jo niin iso! - koko 146-152 cm ei ollut edes kamalan suuri, joten nämä pääsevät ihan kohta käyttöön, jolloin riski siitä, että unohtaisin ne kokonaan johonkin kaapin perälle jää paljon pienemmäksi. Eikä siis minulle itselleni ole niin käynyt juuri koskaan, mutta olen vain kuullut, että jollekin muulle on joskus saattanut joku vaatekappale unohtuakin.

Tämä on ollut huikean hieno päivä, johon on mahtunut golfin lisäksi jo veneilyä ja jäätelön syöntiäkin - kaikkia mahtavia kesäjuttuja :-) Ja alkaa taas enemmän ja enemmän näyttämään siltä, että meille tulee kohta vene; mies on potenut venekuumettaan jo useamman vuoden, mutta on tähän asti järkeillyt, ettei saa aikaansa riittämään ihan kaikkeen, koska etenkin hän pelaa golfia aika tosissaan ja aktiivisesti. Niinpä hankintaa on aina lykätty vuodella eteenpäin, mutta nyt polte on selvästi niin kova, ettei paluuta enää ole. Sen verran suunnitelmat (onneksi) järkeistyivät, että malli on muuttunut sellaisesta kymmenenmetrisestä järkäleestä paljon helpommin hallittavaksi ja liikuteltavaksi daycruiseriksi, jolla tehdään vähän lyhyempiä reissuja.

Saaristomökiltämme käsin on vain muutaman tunnin matka Ahvenanmaalle, ja täältä kotoa sitten voi reissata viikonlopuksi vaikka Tammisaareen, Inkooseen tai Hankoon (kaikissa joko kavereiden mökkejä ja/tai hyvät vierasvenesatamat), joten olen jo itsekin vähän innostunut ajatuksesta, vaikka tähän asti vene on ollut ihan täysin miehen projekti. No, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä mies on varsin harkitsevaista ja hitaasti päätöksiään tekevää sorttia...

Nyt alan katsomaan äänittämiäni Madden häitä, joten ei muuta kuin oikein kivaa lauantai-iltaa kaikille!

Vappupäivän asu

Olimme siis tänään vuorostamme kyläilemässä -ja jälleen kerran ihastuttavan rennoissa tunnelmissa: vieraita tuli ja meni, kaikki toivat ruokaa ja juomaa, ja pöydät notkuivat herkkuja. Iloista puheensorinaa monella eri kielellä, ihmisiä jotka pyörivät eri suuntiin yrittäen osallistua samanaikaisesti moneen eri keskusteluun. Lapsia syömässä ja tekemässä tuttavuutta, minkä jälkeen heitä ei juuri näkynytkään ennen kotiinlähtöhetkeä.

Aika helppoa muuten se lasten - tai ainakin poikien - common groundin löytäminen: "Pelaatsä Cläsärii?!" "Joo, mä oon levulla53." "Ai jaa, tuuks mun klaaniin?" "Voin mä tulla!"** Ja siinä se - onneksi juoksivat sentään yhdessä metsään leikkimään, eivätkä vain syventyneet kukin omiin kännyköihinsä!
**tulkinta suomeksi:
Pelaatko Clash of Clans -peliä?
Joo, olen tasolla 53.
Ai jaa, liitytkö klaaniini (joukkueeseeni)?

Toppi Tibi
housut Gap
kengät Pretty Ballerinas

Asuni olisi voinut olla vieläkin rennompi, sillä kaikilla muilla taisi olla farkut jalassa. Olen vain tottunut siihen, että vappupäivänä pukeudutaan vähän siistimmin - mutta toki olen aika usein viettänyt päivää jossakin ravintolan tapaisessa, jolloin mekko ja korkkarit on ollut se ainoa oikea asuvalinta. No, säkenöivää tyyliäni toki himmensi se, että vietin aika monta tuntia pihalla untsikka päällä :-)

Onneksi jotkut tärkeät asiat pysyvät juhlapyhistä huolimatta: Greyn anatomia rulettaa!

Huteja ja helmiä (ja päivän asu)

Vähän hävetti, kun töihin saapui kolme eri vaatetilausta saman päivän aikana, mutta minkäs minä sille voin!

Bodenin paketissa oli pojalle alligaattoriboksereita ja verkkarit, jotka olivat aivan kamalan lyhyet. Mulle löytyi limenkeltainen Breton-paita, metallinen neule ja pinkki koru, jotka kaikki pidän, eli helmiä ovat.

Raitapaita on kiva, mutta valitettavasti ohuempaa puuvillaa, kuin ne aikaisemmin tilaamani bretonit.
Neule ei lyhyen mallinsa vuoksi ole paras yhdistää farkkuihin, mutta hameen kanssa varmasti jees. Tuo vaaleansiniseltä näyttävä lanka on siis metallinhohtoista. 

Söpö :-)

Sitten oli myös metallinhohtoisesta kankaasta tehdyt sinisävyiset housut (ihme harakka musta on tullut!), mutta ne olivat kummallisen pituiset ja kiristivät pohkeen kohdalta (mihin ne myös tosi rumasti päättyivät). Ihmettelin hetken asiaa, kunnes tajusin, että olin tilannut koemielessä kerrankin petit-kokoiset, jotka olivat todella petit, kun minäkin 160 cm mitassani olin housuihin aivan liian pitkäkoipinen! Huti.

Ja bokseritkin vielä :-)

Gapin alesta löytyi pojalle turkoosit farkut ja mulle ärtsyn koralli/pinkki t-paita. Sen sijaan takaisin lähtee tämä huti: räikeän neonvärinen ja tosi rumin napein somistettu bleiseri, joka ei ihan vastannut haavekuvaani...

Että näin, ei nyt ihan mennyt putkeen, kun joudun palauttamaan huteina puolet kamoista, mutta aina ei voi onnistua! Vielä on yksi henkkamaukan paketti postissa odottamassa, en vain jaksanut hakea sitä tänään - on sitten huomisellekin jotakin kivaa avattavaa :-)

Ja tosiaan, vielä kun se kauan kaivattu lämpöaalto nyt iskisi, niin pääsisi pikkukenkämoodiin ihan oikeasti. Tänään ei ollut mitään muuta vaihtoehtoakaan kuin nilkkurit ja untsikka, mutta eilen olin näin rohkean vähäpukeisena liikenteessä - huomatkaa uudet tohvelitossut!

Lohtushoppailua sairaspedillä (annoin periksi)

Jo kauan, kauan sitten julistin haluavani farkkupaidan, mutten saanut lähipiiristäni tai teiltä täällä minkäänlaista kannatusta ajatukselleni - oikeastaan vähän päinvastoin (mies hirnui taas niin, että kuului naapuriin asti). Niinpä päätin häpeissäni haudata koko idiksen ja yritin viikottain muistutella itselleni, että farkkupaidat ovat superout, siis tosi passée ja silleen.

Silti kerta toisensa jälkeen klikkailin eri vaihtoehtoja ostoskoriini, kunnes nyt flunssa mursi minut lopullisesti ja kun sain paidan vielä alehintaankin, päätin tilata sen. Mistäpäs muualta kuin Gapilta - jenkkien KappAhl on näköjään vakkari-goto-mestani nykyään.

Mutta kun tiedättekö, että mulla on mielessäni useampikin vaate, jotka huutavat parikseen juuri tuollaista vaaleaa farkkupaitaa. Toivottavasti intuitioni osuisi kerrankin oikeaan ja pääsisin esittelemään ensi viikolla niin huikaisevia asucomboja, että te vain huokailette ihastuksissanne siellä ruutujen toisella puolella! Just you wait!

Ja kun en kehdannut tilata vain yhtä puseroa (mitä ne siellä pakkaamossakin oikein ajattelisivat minusta!), otin sille matkakaveriksi nämä korvikset, joita tulen varmaan käyttämään tasan kerran tulevan vuoden aikana... (en vielä osaa sanoa, mikä se tilaisuus voisi olla, mutta enköhän kerran pääse johonkin baariin minäkin).

****

Niin, kotona siis ollaan, mutta jouduinkin suoraan sängyn pohjalle potemaan (mielestäni) Man Coldin veroista flunssaa. Tauti on niin paha, että olen antanut lapsen pelata tietsikkapeleja jo monta tuntia putkeen ja kun se kohta tulee pyytäämään ruokaa, käsken syömään karkkia ja suklaata. Pakkasessa voisi olla jäätelöäkin....

Voikaa te paremmin, kivaa perjantaita kaikille!

Farkkusnobin uudet halpisfarkut

Kärvistelen edelleen likviditeettikriisin kourissa, ja olen siitä syystä shoppailut huomattavasti tavallista vähemmän viime viikkojen aikana. Tylsää!

Sitten retkahdin aivan yllättäen ja aivan yllättävään asiaan - onneksi huokeaan sellaiseen. Gap nimittäin mainosti yhden päivän ajan -25% koko valikoimasta ja juuri ennen nukahtamistani pikaostin (uusi termi!) iPadilla nämä farkut, jotka ovat osoittautuneet oikein mainioiksi.

Jakku Esprit, toppi Tiger, farkut Gap 1969 ja kengät Billi Bi

Kuten kuvasta näkyy, farkuissa on pienet kulutukset, mutta sen verran maltilliset, että voin pitää niitä töissä. Ne istuvat hyvin (otin itse asiassa peffakuvankin, mutten kehdannut laittaa sitten kuitenkaan näytille) ja koska otin Ankle- pituuden, ei tarvinnut edes lyhentää :-)

Sori vaan acnet ja sevenit, nyt tuli uusi kilpailija markkinoille, ja noilla hinnnoilla aika varteenotettava vaihtoehto onkin!

Ihastelin tänään kotiin ajaessani kirkasta auringonpaistetta ja jopa otin siitä kuvan voidakseni muistella sen ihanuutta tässä muutaman viikon päästä, kun pimeys laskeutuu yllemme vähän pidemmäksi aikaa... Ai mikä syysmasennus?! (Paljastin tässä samalla olleeni kotimatkalla hyvissä ajoin ennen viittä).

Päiväni oli erityisen hauska, sillä söin pitkän ja ratkiriemukkaan lounaan entisten työkavereiden, nykyisten ystävien kanssa, ja vaikka ruoka oli korkeintaan keskinkertaista, hyvä seura ja briljantit jutut kompensoivat kaiken muun! Kiitos J!!

Ja sitten piti vielä kertoa, että se taannoinen esiintymiseni jättiyleisölle meni aika hyvin. Vähän alussa jännitti, mutta uskoakseni sitä ei kovin moni huomannut. Loppua kohden sitten alkoikin juttu luistamaan tavalliseen tapaan, ja olisin voinut jäädä lavalle höpöttelemään pidemmäksikin aikaa :-) Enkä muuten edes ostanut uutta mekkoa, vaan tyydyin "vanhaan" (kerran pidettyyn DKNY:n kolttuun) - olen siis nykyään oikein taloudellisuuden ja säästäväisyyden perikuva!

*****
Vielä pikainen gallup: farkkupaita, onko jo ihan passée? Jotenkin nyt vasta heräsin koko ajatukseen ja ajattelin, että se voisi olla talvella kiva neuleiden kanssa...