Inspiroitunut

Olen monta kertaa tuskastellut sitä, että menen aamulla aivan lukkoon, kun pitäisi kiireessä valita vaatteet ja sitten seison siinä vaatekaappien edessä päättämättömänä ja hermostuneena. Vaatteita on kyllä enemmän kuin tarpeeksi, on vain kysymys siitä, etten "paineen alla*" keksi mitään uutta ja päädyn sitten farkut+neule-comboon, vaikka aineksia olisi enempäänkin.

*todellinen First World Problem, jos mikä

Eilen sitten vihdoinkin sain aikaiseksi sen, että sovittelin ja mallailin erilaisia asuja eri talvikenkien kanssa. Joo, tuntui vähän tyhmältä touhulta, ja sen ajan olisi kieltämättä voinut käyttää vaikka pihatöihin, urheiluun tai vapaaehtoistyöhön, mutta olen silti tosi tyytyväinen, että se tuli tehtyä, sillä ensinnäkin löysin pari vähän unholaan jäänytta vaatetta (mm. harmaa kasmirneule ja pari mekkoa) ja lisäksi osaan nyt yhdistellä - taas vähän aikaa - monipuolisemmin niitä vaatteita, jotka mulla on. Eikä ole ihan heti sellaista tunnetta, että multa puuttuu vaikka mitä ja pitäisi olla ostamassa paljon uutta. Paitsi ne edellisen postauksen kengät, niihin pidätän oikeuden. Ja mustat kapeat housut pitäisi myös saada. 

Projektin pitäisi vielä jatkua, sillä kokeilin vain erilaisia hameyhdistelmiä (kahdeksan käyttökelpoista hametta ja lukuisa määrä yläosia tuottaa jo varsin suuren määrän erilaisia asuja...) ja vielä voisin tehdä saman jutun housujen kanssa. Mutta menköön sitten niiden kanssa se neule yläosaksi...

Kuva ei liity postauksen tekstiin millään tavalla.
En ole pitkään aikaan ostanut liljoja; pitäisi ostaa useamminkin,
koska lilja on jotenkin mielestäni varsin arvokkaan oloinen kukka. 

Ei mikään pakkomielle suinkaan

Suuresta kuvasta myötäpäivään: Pretty Ballerinas, Ivanka Trump, Valentino, Louboutin, Valentino

Olen tunnetusti tosi järkevä ja maltillinen kuluttaja, joten mun ei ole koskaan pakko saada mitään, enkä selaile nettikauppojen valikoimia kuumeisesti etsien sitä ihan täydellistä (ja sopivan hintaista) versiota haluamastani tavarasta. En koskaan.

Sen sijaan olen tässä kaikessa rauhassa pannut merkille, että olen näkevinäni näitä teräväkärkisiä kenkiä vähän joka käänteessä ja ymmärrän, että juuri näistä kengistä saisin muuten verrattain tylsiin klassisiin asuihin sitä tarvittaa särmää - ihan kirjaimellisesti. May the search continue.

Oh, bless!

Siivosin eilisillan, jotta koti olisi valmis siivoajia varten - kuulostaa hullulta, mutta kyllä aika monta tavaraa, kenkäparia ja astiaa saa nostaa kaappeihin/kenkähyllyyn/tiskikoneeseen, jotta pinnat olisivat tyhjinä ja pyyhittävissä. Sitten kun tulee kotiin ja näky on tämä, ei harmita yhtään :-)

Kuvantäydeltä puhtautta

Nukuin perjantai-illan kunniaksi puolentoista tunnin päikkärit ja - yritettyäni heräämisen jälkeen nousta sängystä about tunnin verran, koska olin niin mummona - olen nyt virtaa täynnä! Kävin koiran kanssa kävelemässä puolen tunnin lenkin ja oikein harmitti, etten voinut jäädä toiseksi mokomaksi. Olemme kuitenkin pojan kanssa kahden, eikä tunnu oikealta jättää häntä yksin kotiin näin iltamyöhään, vaikka teoriassa hän tietysti pärjääkin vallan mainiosti.

Sillä aikaa kun minä nukuin, oli poika toisen kaverinsa kanssa kyläilemässä samanluokkalaisen tytön luona. Yritin kovasti kysellä, mitä he tekivät siellä, mutten oikein saanut mitään irti, paitsi että olivat kokeilleet tytön mansikantuoksuista käsirasvaa :-) En siis epäile yhtään mitään, älkää käsittäkö väärin, mutta jotenkin tuntuu, että sitä voi kuitenkin olla vähän eri dynamiikka, kun ei voikaan puhua ihan pelkkiä poikien pelijuttuja.

Viime viikolla teimme myös sellaisen kompromissin, että koska en halunnut vielä antaa pojan alkaa käyttämään dödöä (jota hän siis 10-vuotiaana ei vielä tarvitse, mutta kovasti haluaisi), pyysin hänelle Kicksistä miestentuoksujen testereitä ja niitä on käytetty tarkkaan suunnitellun rotaation mukaan nyt joka päivä tällä viikolla :-) Kiitos muuten sille Kicksin myyjälle, joka etsi pojalle peräti kolme erilaista tuoksua ja vielä sellaisia vähän miedomman sorttisia! Oma äiti kelpaa vielä maku- tai siis hajutuomariksi, ja jouduinkin tosi tarkkaan nuuhkuttelemaan ja arvioimaan, millä tuoksulla olisi hyvä aloittaa viikko ja mikä taas olisi sopivin kuvistunnille. Söpöä!

Nyt yritän houkutella hyväntuoksuisen pojun sohvalle viereeni hetkeksi, moikka!

Päivän asu sis. uusi neule

Enpä olisi arvannut viikko sitten tätä neuletta ostaessani, että pukisin sen jo syyskuun puolella päälleni ja "syystä". Kylläpä oli aamulla kylmä!

kasmirneule Repeat

farkut Gap

Pretty Ballerinas

Keräsin Päivän Paras Äiti -pisteeni pukeutumalla itse lämpöisesti lähettäen samalla poikani kouluun kuoritakkiin pukeutuneena... Hanskat lapsosella oli sentään kädessä, ja ihan lippis päässä. Suuntaamme tästä ihan kohta (heti läksyjen jälkeen, mikä voi kylläkin olla mitä tahansa vartista tuntiin) ulkovaateostoksille; ajatuksissa on ostaa Polarn O. Pyretin kuoritakkiin neppareilla kiinnitettävä fleece, sillä ainakin ajatustasolla se tuntuu aika kätsältä konseptilta. Aikaisempina vuosina pojalla on ollut sellainen Stadiumin ohuempi toppatakki paikkaamassa kuoritakin ja varsinaisen toppatakin välistä käyttökautta, mutta nyt ajattelin kokeilla tuota viritystä. Joku pipokin olisi kiva löytää, sillä viime vuoden pipot ovat kaikki kadonneet salaperäisesti jonnekin kotimme kätköihin. Miten joka vuosi käykin sama juttu?!

Kaiken huipuksi se takkikin oli unohtunut harrastuksiin lähtiessä, ja kauhukseni/vihastuksekseni hain kotiin pelkkään huppariin pukeutuneen lähes siniseksi paleltuneen pojan - joka ei millään ymmärtänyt, miksi olin takittomuudesta niin tuohtunut ("eihän täällä nyt niin kylmä ole!"). Aaarrrggghhhh!! Ärsyttää vääntää samasta asiasta joka ikinen päivä - ne nepparit pitäisi pystyä kiinnittämään suoraan lapsen ihoon kiinni, niin olisi sekin ongelma ratkaistu!

Työpäivä oli onneksi paljon eilistä mukavampi, kuten olin päättänytkin - aika tavalla sitä pystyy muuten itse vaikuttamaan omaan fiilikseen ja tekemisen tapaan, ainakin jos päivän sisältö pysyy jotakuinkin normaalin rajoissa (ihan kaikkia vastoinkäymisiä ei pysty pelkällä hymyllä kuittamaan, vaikka olisi kuinka valinnut positiivisuuden filosofian). Huomenna on taas kiire, mutta myös perjantai, joten ne pitävät toisensa balanssissa :-)

Edit: onneksi tajusin tarkastella vielä keväällä hankittua PoPin kevytuntsikkaa, joka on jäänyt aika vähälle käytölle: siinäkin oli sellainen nepparisysteemi, ja niin kätsästi kuoritakista tulikin kevyttoppis, eikä tarvinnut lähteä ryysäämään Selloon suotta!

Kalsarikuosia

Ulkoilutin aamulla koiran päälläni pipo, hanskat ja untsikka; jaloista paleli, joten pitää kaivaa Uggitkin jo esiin. Ja vaikka päivällä lämpeni ihan +6 C:een, oli tänään ehdottomasti oikea päivä korkata neulekausi tällä uudella kalsarikuosisella Cosin neuleella. Niin ruma, että siinä on jotakin viehättävää, ainakin omaan silmääni; tässä vaiheessa on kyllä hyvä kertoa sekin, että mielestäni bokseri on kaikista kaunein koirarotu :-)

Työpäiväni oli varsin raskas, ja näytin selvästi myös vanhalta ja väsyneeltä, sillä ensinnäkin näin sen ihan itse peilistä, ja sitten eräs varsin hienotunteinen kollegani myös kyseli, onko kaikki hyvin, kun en näytä ihan omalta itseltäni - kuten sanottua, hän on todella hienotunteinen. Eilinen humpsuttelu (vaikka olinkin ihan ihmisten ajoissa kotona, mutta too much prosecco is too much prosecco) vaati veronsa, ja kaiken lisäksi mies lähti kukonlaulun aikaan lentokentälle, enkä saanut heti unen päästä uudelleen kiinni joskus neljän aikaan aamuyöllä. Seuraavan kerran saa kyllä nukkua yönsä alakerran sohvalla ja hiipiä sieltä käsin ovesta ulos, sillä minä selkeästi tarvitsen kauneusuneni!

Työnkuvaani kuuluu kuunnella ja auttaa ratkaisemaan ihmisten (työ)ongelmia, hyväksyn sen - ja jopa nautinkin siitä, kun saamme asioita edistettyä pienista hankaluuksista huolimatta ja lopputulos tuntuu aina sitäkin hienommalta. Silti sellaiset päivät, jolloin kaikilla ovellani piipahtavilla on jotakin valitettavaa tai vähintäänkin hankala pulma ratkaistavana, ovat varsin raskaita (etenkin kun on nukkunut huonosti) ja tänään oli juuri sellainen päivä. Asiaa ei yhtään auttanut suoraan yläpuolellani jo ties monettako päivää jatkuva remontti, mistä aiheutuva pauke, jytke ja porausäänet ovat aivan järjettömän häiritseviä! Vielä kun soppaan lisää omasta pihasta omalla huolimattomuudella otetut pysäköintisakot, voi päivän toivottaa unholaan ja toivoa, että huominen ei olisi eilisensä kaltainen.

Watch me hobble

"Sinulle on paketti respassa."

 

Ei ehkä kävelyyn (tai oikeastaan seisomiseenkaan, jos ollaan ihan rehellisiä) optimoidut kengät, mutta ihanat.

Mulla on taas iltamenoa, joten - jos ilta menee suunnitelmien mukaan - en taida ennättää vastailemaan kommentteihinne ennen huomista. Mukavaa tiistai-iltaa kaikille!

Pitkän päivän asu

Kävin ihan pikapikaa töiden jälkeen kotona; kahdessakymmenessä minuutissa valvoin lapsen läksyt ja kiehautin pastaa eilisen kastikkeenjämän seuraksi. Sitten koira autoon ja trimmaamoon (siitä tuli muuten niin komea!), ja sieltä taas kotiin, piilarit päähän, punaa huuliin ja uudestaan baanalle. Nyt pääsin taas kotiin ja syötyäni pari leipää (lounassalaatti ei oikein kantanut tänne asti) olen vihdoinkin kykenevä tekemään tämän hyvin lyhyen asupostauksen.

Siinä ne nyt ovat, paksut sukkahousut. Ihan ok osasin olla niiden kanssa :-) Töissä olin ballerinoissa ja illaksi vaihdoin nilkkurit jalkaan (note to self: osta jotkut pehmustetut puolipohjalliset asap!).

College Zoe Karssen

Hame Selected Femme

Pretty Ballerinas

Pitäisi varmaan tehdä vielä töitä, mutta väsyttää niin kamalasti (käyhän kello jo kymmentä!), että nyt en kyllä pysty. Taidan sen sijaan odottaa vielä kymmenen minuuttia ja katsoa sitten tuoreen Good Wife -jakson; yleensä tulen ratsastustunnilta niin myöhään, etten koskaan ehdi katsomaan sitä heti maanantai-iltana, joten tätä tilaisuutta ei kannata missata!

Hyvää yötä!

P.s. Väliaikatietoa Diorin Gel Coatista: yhden kynnen kulmasta lohkesi jo  lakka pois ja toisessa näkyy selvää kulumaa kärjessä. Not happy. Myönnettäköön kuitenkin, että intouduin eilen tekemään vähän kotiaskareita (mm. pesin kolmet lapsen lenkkarit) ja muistin vasta puolessa välissä vetää kumihanskat käteen...

Lakkaa ja punaa

Mielestäni on aivan 100% mahdottomuus viettää lentokentällä* yli puoli tuntia ostamatta mitään; kosmetiikan lisäksi ostan yleensä vähintään yhden naistenlehden ja pitkille matkoille pokkarin. Amsterdamin meikkihankintani olivat tämä kovasti kehuttu Diorin geelilakkausta jäljittelevä päällyslakka ja - ylläripylläri - jälleen punainen huulipuna.

*Charles de Gaulle ja JFK ovat poikkeus, siellä ammattishoppailija haluaa välittömästi vetää ranteet auki, sillä ostettavaa tai hypisteltävää ei meinaa löytyä edes kunnon naistenlehtivalikoiman verran

L'Oréalin punassa on vallan ihana koostumus: kosteuttava ja läpikuultava, eli sävy ei näytä huulilla ollenkaan noin räikeältä kirkkaalta. Punan kesto ei tietenkään ole maailmanluokkaa, mutta onneksi se kuluu aika tasaisesti pois, eli sitä ei tarvitse olla ihan maanisesti kyttäämässä ja lisäilemässä. Eilen uskaltauduin noin rohkeasti punatuin huulin kauppakeskukseen asioimaan ja osasin olla aika lungisti (en siis hätkähtänyt omaa peilikuvaani ihan joka kerta).

Illalla lakkasin vielä kynnet ja - odotettuani kärsivällisesti, että lakka oli varmasti kuivunut, sillä siitä varoiteltiin netin arvostelupalstoilla - sutaisin päälle tuon Gel Coatin. Tässä lopputulos, joka on oikein siisti ja kovin kiiltävä. Aika näyttäköön, miten tuo sitten parantaa manikyyrin kestoa: itse olisin tyytyväinen jo neljän päivän kestoon, sillä pahimillaan lakkaukseni kestävät vain kaksi päivää alus- ja päällyslakoista huolimatta (esim. juuri viimeksi Chanelin lakkaus kesti oikeastaan vain vuorokauden siistinä). Ja minä kun en tunnetusti kotitöillä kynsiäni rasita...

Olen muuten aivan myöhäisherännäinen kynsiasioiden suhteen: taisin innostua käyttämään jotakin muuta kuin väritöntä lakkaa vasta joskus blogin perustamisen aikoihin, eli pari vuotta sitten. Ratkaiseva käänne oli pikakuivattajan "löytäminen", sillä olen niin armoton tumpelo, että sitä ennen onnistuin aina sohaisemaan vastalakatut kynteni johonkin ja siis pilaamaan sitä myöten koko manikyyrin. Jos minulta kysytään, luokittelisin pikakuivattajan yhdeksi modernin maailman merkittävimmästä keksinnöistä!  Nyt tuo lakkapullojen määrä alkaa olemaan sen ansiosta jo varsin mittava, mutta onneksi ne eivät vie kovin paljon tilaa :-)

On ilo saada taas toivottaa uudet lukijat tervetulleeksi, mukavaa, että jengi kasvaa! Ja ihan kaikille aurinkoista ja leppoisaa sunnuntaita; otetaan nyt ihan iisisisti ennen huomista arkihulinaa!

Päivän asu ja helpottava havainto

Selittäisikö joku, miten tämä kuva on näin epäskarppi,
vaikka kamera on ihan ok?! t. superamatööri

Voi, kunpa olisin ehtinyt aamulla kuvaamaan tämän asun, niin paita näyttäisi sileältä enkä minä näyttäisi siltä, että olen juuri kellahtamassa kumoon. Siis en todellakaan ollut juovuksissa tätä kuvatessani, mutta ilmeisen väsynyt ja vino. 

Toppi Boss Orange

farkut Gap

kengät Rizzo

Toppi on työreissulta; Boss Orangen koko tarjolla ollut mallisto oli aika ihana, ja vaati kovaa itsehillintää ostaa vain tämä yksi vaate (sovitin kyllä aika monta erilaista toppia ja neuletta, anteeksi vain henkilökunnalle, joka joutui viikkaamaan ne kaikki taas takaisin hyllyille). Muistin onneksi ajoissa, että mulla on vaatekaapissa ainakin yksi mekko ja yksi neule (ja tietty vielä se toinen matkaostos, Instagramissa esitelty Repeatin neule), joita en ole pitänyt vielä kertaakaan, joten ehkä ihan hyvä näin...

Helpottava havaintoni oli tältä aamulta: huomasin keskustan aamuruuhkassa madellessani, että tosi monella naisella oli jo paksut sukkikset jalassa. Siis ihanaa, tätä olen niin odottanut! Paljaat sääret on tosi jees, mutta ohuet sukkahousut aika ahdistavat, joten en ole käyttänyt mekkoja nyt pariin viikkoon juuri ollenkaan. Nilkkureita en sentään ajatellut vielä korkata, vaikka mulla on sellaisetkin uudet odottamassa käyttöönottoa... ei, niiden kanssa pitää vielä malttaa.

Huomenna menen heti aamulla ottamaan punkkirokotuksen (en voi luistaa asiasta, kun kerran kerron siitä täällä) ja sitten ostamaan pojalle Sorelit nyt, kun niitä vielä saa. Viime vuoden erittäin positiivisten kokemusten perusteella en oikein osaa ajatellakaan muita talvikenkiä, sillä ne pitävät vettä aivan täysin ja olivat myös tarpeeksi lämpimät kovillakin pakkasilla. Tänään pakotin vihdoinkin pojan vaihtamaan kesäkengistä varrellisiin gore-lenkkareihin (miten se voikin olla niin vaikea asia: onko se sitten viimeistään kesän loppu, kun siirtyy eri kenkiin?!) - mistä tuleekin mieleen, että täytyy käydä putsaamassa eteisestä kaikki kesäkengät pois, sillä muuten ne kyllä sujahtavat takaisin jalkaan aivan liian helposti vielä ensi viikon sadepäivinäkin... Omatkin sandaalit pakkasin jo pois.

Nyt taidan sytyttää takkaan tulen ekaa kertaa pitkästä aikaan ja nauttia pienen viinilasillisen sitä ihaillessa. Kivaa iltaa kaikille ja ai niin, lämpimästi tervetuloa uusille lukijoille!

Uusia kuvakulmia

Sain Riinalta (Luksusta arjessa) haasteen, jossa pitäisi paljastaa kodistaan uusia, ennennäkemättömiä kohtia tai ainakin ravistella niitä omia kuvaustottumusksia, sillä niinhän se on, että sitä helposti urautuu kuvaamaan tiettyjä paikkoja tai kohtia omassa kodissaan: itse otan asukuvat lähes aina saman valkoisen, tylsän seinän edessä ja pikkuesineitä kuvaan usein takkahuoneen vanhan senkin päällä.

Päätin siis ottaa keittiöstä pari kuvaa (se ei arkioloissa ole koskaan blogikelpoinen....) ja yritin muutenkin katsella kämppää vähän uusin silmin, mutta ei tästä nyt mitään ihan huikeaa paljastusten kuvakavalkadia tullut, valitan!

Korkean ruokailutilan vieressä on keittiömme, joka on armollisesti hieman katseilta suojassa; osassa taloyhtiömme asuntoja tuo väliseinä on kaadettu, mutta meille tämä on paljon toimivampi ratkaisu. Nykyään uusissa asunnoissa suositaan paljon avokeittiöitä, mikä ei olisi itselleni se mieluisin ratkaisu, sillä fakta vain on, ettei meille ole aina kaikki ihan tip top - etenkään köökin puolella.

...jo tuonne vasempaan peräkulmaan tuupatut punkku- ja öljypullot
paljastavat hieman, öh, boheemimman luonteemme

Stokke on edelleen olemassa, sillä se on oiva keittiöjakkara!

 Sitten siirrytiinkin takkahuoneen puolelle, vaikka onhan siellä ennenkin käyty.

Hei, siinähän se automaattilaukaisija onkin!

Sitten fuskaan taas vähän, koska tässä seuraavassa kuvassa ei ole niinkään uusi kuvakulma, mutta uusi esine kuitenkin: viikonlopun Design Marketin löytöni oli tällä kertaa tämä Havuu-säilytin, joka toimii eteisjakkarana ja kätkee sisäänsä kaikki lapsen hanskat, pipot ja kypärät. Mainio!

Jakkaran kansi on kaksivärinen. Tämä omani on musta-valkoinen,
mutta niitä on myös kirkkaammissa väreissä. Ja jakkaraakin saa sekä
valkoisena että puunvärisenä.

Jakkaran päällä on eräälle ihastuttavalle 10-vuotialle synttärilahjaksi ostettu korupuu, sekin samaisilta markkinoilta - tunnelma oli muuten ihan kuin Hulluilla päivillä: yhtä kamala ryysis ja ihmisiä, jotka juoksivat ehtiäkseen ennen muita sisälle...

No niin, nyt on tämä haaste saatettu päätökseen. Pyydän mukaan Anetten, Tibsin, Taran, Bettyn ja Uusi kaunis päivä-blogin.

Viralliset ohjeet ovat vielä tässä, muistattehan liittää nämä mukaan!

-Ota valokuva tai useampikin kodistasi, tai muusta blogisi aihepiiriin liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty.
- Kiitä sitä bloggaria, jolta olet haasteen saanut ja käy laittamassa linkki postaukseesi myös KOTILA -blogiin.
- Laita haaste eteenpäin viidelle bloggarille.
- Have fun!

Vähän rennompaa settiä (päivän asu)

Tämä päivä oli pyhitetty suunnittelulle, exceleille, sähköposteille ja keskusteluille ihan oman porukan kesken. Lue: pukukoodi vapaa. Ja aika vapaaltahan tuo näyttääkin.

Svetari Cos

farkut Gap

huivi Massimo Dutti

Svetari on ihan uusi, ja hihojen pituudesta näkee, ettei sitä ole vielä pesty kertaakaan. Muutoin se lähentelee hyvinkin paljon sitä mielikuvaa täydellisestä harmaasta collegepaidasta, jota olin mielessäni piirrellyt, ja onhan se mukavaa, että löysin sen Cosilta enkä Helmut Newtonilta - taloudellisesta näkökulmasta, siis, ei mulla mitään Helmutia vastaan ole. Kiva mies varmasti.

Loppuviikko ei sitten olekaan yhtä rento tai seesteinen; huomenna lähden suoraan töistä lentokentälle, ja ulkomailla pitää sitten olla vähän uskottavampi asu kuin tuon tämänpäiväinen. Tai mistäs sitä tietää, ehkä suorastaan ilahtuisivat, kun joku ulkomaanjohtaja tulisi kerrankin ilman pönötyksen häivääkään tapaamiseen :-) 

Nyt  täytyy rientää ratsastustunnille ja pakata sen jälkeen vielä matkalaukku - suurin osa "pakkaamisesta" menee itse asiassa asukokonaisuuksien miettimiseen, sillä tavoite on aina matkatavaroiden määrän ja etenkin painon minimointi. Ja lisäksi matkalaukkuun pitää jättää tarpeeksi tilaa "mahdollisia" (hahahaaa, who am I kidding?!) herätostoksia varten. 

Oikein hienoa alkanutta viikkoa, siis, nähdään myöhemmin!

Haetko uusia haasteita?

Marja haastoi minut tähän yhdentoista kysymyksen haasteeseen, eikä onneksi koetellut maailman vaikeimmilla aiheilla - näihin oli kohtuullisen helppo vastata :-) 

1. Oletko koira- vai kissaihminen
Ehdottomasti koiraihminen, minulla on ollut erirotuisia koiria yhteensä neljä; nykyinen koiramme on neljävuotias parsonrussellinterrieri. Kissoista en juurikaan välitä, koska en ymmärrä niitä yhtään, enkä siis osaa olla niiden kanssa. Lisäksi traumatisoiduin aikoinaan kaverini kissasta, joka hyökkäsi aina nilkkojani raapimaan - ja se sattui!

Pääsiäisposeeraus

2. Osaatko vaihtaa renkaat autoon?
En todellakaan osaa - ilmanpaineetkin opin tarkistamaan ja lisäämään vasta ihan vähän aikaa sitten!

3. Onko sinulla siskoja tai veljiä?
Molempia yksi, olen sisaruksista vanhin.

4. Rakkain laukkusi?
Niitä on aika monta... vastataan vaikka, että tämä kuvan Mulberryn messenger, sillä se oli ihan eka Mulberry-hankintani ja se on lisäksi ollut niin monessa reissussa mukana, että se kantaa mukanaan paljon hienoja muistoja.

5. Lempiruokasi?
Tämäpä vasta vaikea kysymys, sillä näitä on monia! Sanotaan nyt vaikka kobe-härkä :-)

6. Teetkö joulusiivouksen?
Useimmiten en tee erikseen, sillä vietämme lähes poikkeuksetta joulun ulkomailla ja lisäksi meillä käy siivooja, joten en muutenkaan (lucky me!!) juuri siivoa itse.

7. Mihin haluaisit matkustaa seuraavaksi?
Tiedän matkustavani ensi viikolla Amsterdamiin ja lokakuussa Italiaan, mutta jos olisi aikaa ja rahaa, haluaisin viettää pari viikkoa Malediiveillä perheeni kanssa. Sitten haluaisi myös käydä Tahitilla, Seoulissa, Tokiossa, Rio de Janeirossa, Kapkaupungissa ja ja ja ja...

8. Jos voittaisit lotossa niin mitä tekisit?
Tätäkin olen joskus miettinyt, mutta vaikeahan se on sanoa, ennen kuin onni oikeasti osuu kohdalle - ja pitäisi joskus muistaa lototakin... Millillä rakennuttaisin talon, kymmenen miljoonan turvin keskittyisin harrastuksiini ja matkustamiseen, mutta uskoisin että koska olen näin nuori, haluaisin vielä jossakin vaiheessa olla jotenkin hyödyksi yhteiskunnalle ja voisin hyvin kuvitella tekeväni jonkin sortin vapaaehtoistyötä vaikkapa jossakin hyväntekeväisyysjärjestössä.

9. Osaatko laulaa tai soittaa jotain soitinta?
En osaa soittaa mitään, ja lauluäänikin on korkeintaan keskinkertainen. Semmoista karaokea ei silti olekaan, missä en yhtä biisiä hoilottaisi!

10. Järvi vai meri?
Meri, siellähän me tänäkin kesänä seilasimme monta viikkoa. (Saako sanoa "seilaa", jos on moottoriveneellä?)

11. Missä maassa haluaisit asua?

Taisinkin jossakin edellisessä haasteessa kertoa, että olen asunut ulkomailla pitkään; lisäksi olen päässyt matkustamaan varsin laajalti, joten uskallan väittää, että kokemuspohjaa on; sanon ihan täydestä sydämestäni, että paras paikka asua on Suomi, aivan ehdottomasti!

Kokonaisuudessaan haaste menee niin, että minä vastattuani keksin uudet kysymykset ja haastan puolestani seuraavat yksitoista blogia mukaan. Koska en kuitenkaan muista, missä kaikissa (mutta monissa!) blogeissa tämä haaste on jo kiertänyt, teen nyt omavaltaisen sääntömuunnoksen: listaan tähän alle yksitoista kysymystä ja toivon, että te lukijat innostutte vastaamaan niihin - joko blogeissanne tai ihan tuossa kommentointiosiossa. Olisi kiva kuulla teistä lisää, eikä kaikilla varmaan ole omaa blogia, mihin tämä haasteen voisi jalkauttaa? Nyt siis reippaasti mukaan allihopa!

1. Minkä ikäinen olet? (saa vastata vaikka vuosikymmenen tarkkuudella, eihän se nyt niin nuukaa ole)
2. Oletko pyörinyt blogimaailmassa (joko lukijana tai bloggaajana) pitkään?
3. Mitä muita sosiaalisia medioita käytät?
4. Millä alalla olet töissä? (tähänkin saa vastata ihan niin tarkkaan tai epämääräisesti, kuin tuntuu sopivalta - en halua udella liikoja)
5. Millainen on tyypillinen päivän asusi
6. Oletko mökki-ihmisiä?
7. Mikä on bravuurisi keittiössä?
8. Kerro joku muisto lapsuudestasi?
9. Mistä aiheista/ asioista haluaisit lukea täällä minun blogissani? (hahaa, sainpas ujututettua yhden itseäni palvelevan kyssärin mukaan!)
10. Mitkä ovat viisi lempparibrändiäsi?
11. Missä olet erityisen lahjakas?

Aamusta iltaan - päivän asut

Brittilehdet ovat aina täynnä niitä "näin pärjäät samalla asulla toimistolta baariin" -juttuja, ja niitä on tullut luettua varmaan monta sataa. Onneksi, sillä tänään niistä oli valtavasti apua päivän asua suunnitellessa.

Mekko Filippa K

Toppi Lindex

Pretty Ballerinas

Tämä on se viime viikonloppuna ostamani uusi mekko, joka on kyllä ehkä maailman helpoin päälle puettava ja päällä pidettävä. Pienet vetskaritaskut eivät kuvasta erotu, mutta siinä ne ovat molemmin puolin. 

Sukkikset olisivat olleet hyvä valinta, vaikka olihan siinä keskipäivällä kieltämättä hetken aika lämmin... Nahkatakki sen sijaan oli ihan kiva lämmike (pitäisi käyttää sitä edes silloin tällöin).

Illaksi vaihdoin ballerinat korkkareihin, isomman käädyn kaulaan ja pienemmän laukun käteen. Pahoittelen kuvan rakeisuutta: oli niin hämärää, että oli pakko parannella kuvaa vähän väkivaltaisesti näillä heikoilla taidoillani.

Mekko sama

laukku Filippa K

kengät Ecco

Uusi, tummanpunainen Macin huulipunani ei näissä kuvissa näy, mutta jos kerron että poikani mukaan näytin ihan vampyyrilta, osaatte varmaan heti kuvitella sen sävyn mielessänne!

***
Olemme suunnitelleet viikonlopulle vielä yön-yli-veneilyreissua, joten toivotaan, että hyvät ja lämpimät säät jatkuvat! Sitten alkaakin olemaan aika tyhjentää veneestä kaikki pilaantuva ja viedä se talvisäilöön. Meillä on onneksi lämmin säilytyspaikka sille, joten ei tarvitse roudata esim. aterimia, peittoja ja tyynyjä sieltä pois homeen tai ruosteen pelossa. Lopettelen tätä ensimmäistä veneilykesäämme todella hyvillä mielin; enpä olisi millään vielä kesäkuussa uskonut, miten tärkeä kesäharrastus siitä meille tulikaan ja miten monta tuntia veneellä vietimmekään! Toki sitten golfia tuli pelattua paljon aikaisempaa vähemmän, mutta kaikkeen ei vain voi ehtiä (enkä todellakaan ole golfin suhteen yhtä uskonnollisen fanaattinen kuin mieheni...).

Seuraava, isompi vene on jo ollut (miehen!) puheissa, mutta olen yrittänyt toppuutella ja vakuuttaa, että "pärjäämme" hyvin vielä tuolla nykyiselläkin ainakin ensi kesän... Mieheni on tosin niin maltillista sorttia, että veikkaan seuraavankin harkinta- ja hankintaprosessin vievän usempia vuosia :-)

Päivän asu eikä juuri sitten muuta

Neule Esprit | Hame Malene Birger |
kengät Kennel und Schmenger

Mitäs tähän nyt sanoisi... mulla on jalassa sukkahousut, ja kyllä muuten ärsytti vetää niitä aamulla jalkaan. Perkele!

Houdini-koiramme oli taas tänään karannut erittäin tiiviisti aidatulta pihaltamme, ja seikkaillut täällä naapurustossa pari tuntia ennen kuin joku kiltti ihminen oli alkanut epäilemään, että oliko tyypillä ihan oikeasti lupa olla ihan yksin liikenteessä. Onneksi koiralla oli valjaat päällä ja valjaissa yhteystiedot ja mieskin oli vielä tajunnut/ehtinyt/viitsinyt vastata puhelimeen*, jotta karkulainen saatiin toimitettua takaisin kotiin!

Poikamme oli siis päästänyt koiran pihalle pissalle ihan normaaliin tapaan ja kuulemma hän oli sitten jossakin vaiheessa alkanut ihmettelemään, missä koira piileskelee :-O No, onneksi koira ei ollut lähtenyt korttelia pidemmälle, ja tuo on kyllä niin ahne yksilö, että olisi ollut tasan klo 17 ulko-oven takana vaatimassa ruokaansa!

*vastaan itse tosin harvoin tuntemattomiin numeroihin, sillä 99% joku yrittää aina joko myydä mulla jotakin tai sopia myyntitapaamista kanssani....ja siksi, että istun suurimman osan työajastani palavereissa

Työpäivä hurahti taas ohi niin nopeasti, että ihan itsekin yllätyin, kun kello oli viisi ja lähdin ajelemaan kotia kohti. Miten sitä joinakin päivinä ehtiikin tekemään vaikka miten monta asiaa, tapaamaan ihmisiä, istumaan palavereissa, kirjoittelemaan polveilevia sähköposteja, väsäämään exceleitä ja tekemään suunnittelutyötäkin, kun taas joskus tuntuu siltä, ettei ole saman pituisen päivän aikana saanut juuri yhtään mitään aikaiseksi?!

Ehkä sitä on sellaisen turboahdetun päivän jälkeen kieltämättä vielä vähäsen väsyneempi illalla; se selittänee (migreenin ja sen taltuttamiseksi otetun lääkkeen lisäksi), miksi nukuin juuri puolen tunnin päikkärit... Mutta nyt jaksaakin sitten valvoa pirteänä ainakin yhteentoista, eli ihan pikkutunneille asti :-)

Liviltä alkaa kohta ohjelma nimeltä Kirsi ja himoshoppaajat, jossa Kirsi Salo auttaa "holtittomalla kuluttamisella velkaantuneita naisia saamaan taloutensa kuntoon". Ei tietenkään suoranaisesti kosketa mua, mutta voihan sitä nyt sivusilmällä vilkuilla...voin jakaa parhaat opit teidän kanssanne, jos sieltä nyt sattuisi jotakin konkreettista kouraan!

Keittiöruutua (päivän asu)

Tuleeko kenellekään muulle tästä neuleen kuosista mieleen 80-luku ja keittiöpyyhkeet? Vai oletteko te kaikki niin nuoria, että 80-luku on lähinnä vanhempienne kulta-aikaa?! (Älkää vaan oikesti sanoko, en kestä!) 
Ehkä se juuri minua viehätti, sillä tämä oli ihan pakko saada! Eikä ruutuilu rajoitu edes tähän yhteen, vaan lisääkin löytyy kaapista mekon muodossa...

Neule Gap

Housut Lindex

Kengät Rizzo

Ruutujen lisäksi uutta ja rohkeaa on punainen väri, sillä ennen tätä mulla oli vain yksi ohut punainen vyö, enkä sitäkään ole käyttänyt kuin ehkä kerran... Mutta nyt siis repäisin oikein kunnolla!

Neule on ohutta villaa, eikä tuntunut yhtään liian lämpimänä tänä koleana ja sateisena syyspäivänä (miten muuten voikin mennä sääennusteet niin pieleen, eikö noita sadepilvien muka näe tulevan jo hyvissä ajoin?!). Kohta en varmaan enää kehtaa/viitsi/osaa kulkea ilman sukkiakaan, ja siinä vaiheessa on peli kyllä menetetty... Ja kyllä, kynttilöitäkin olen poltellut jo pari viikkoa melkein joka ilta. 

Sukat tai ei, sain tänään päähäni, että mun on ihanpakkosaada-aivanmusthave tummansiniset korkkarit. Kalliit ja hienot löytyivät my-wardrobe.comista, halvat ja aika hienot Zaran verkkosivuilta. Tunnen itseni sen verran hyvin, että mulla on sellaiset viimeistään kuun lopussa, uskotteko? Ja se viime postauksessa lupaamani ostolakko koski siis vain vaatteita, ei tietenkään kenkiä. Ja sain sitä paitsi odotettua suuremman veronpalautuksen, joten ei tässä missään vararikossa olla!

Lupasin Mrs. J:lle pari kuvaa uusista aurinkolaseista, joten lätkäisen ne tähän loppukaneetiksi. Moro!

Päivän asu ja lahja itselleni

Toppi Tiger | farkut Cos | kengät &Other Stories

Aamulla seisoin taas vaatekaapin edessä pää tyhjää täynnä - alan kyllä epäilemään, että päättämättömyyteni johtuu ainakin osin kroonisesta univelastani yleisen epäröinnin lisäksi, sillä eihän se vaatteiden valitseminen ja yhdisteleminen nyt niin vaikeaa ole! En tiedä miten saisin itseni kammettua yläkertaan ja sänkyyn ajoissa - enkä myöskään tiedä, mihin sen ilta-aikani edes kulutan, kun telkkaristakaan ei tule kymmenen jälkeen oikeastaan yhtään mitään?! *katselee eilista selailuhistoriaa: nettikauppoja, blogeja, somea...*

En osaa poistua kodistani ilman huivia;
tänään nappasin tämän Tigerin huivin lämmikkeeksi. 

Niin, niistä lahjoista: eka lahjani oli se, että päivän vika palaveri loppui tuntia suunniteltua aikaisemmin, minkä ansiosta ehdin Matkahuoltoon*, maksamaan poikani parkourin (piti maksaa siis paikan päällä) ja muistin jopa tankata autoni, joka taisi bensikselle kaartaessani kulkea viimeisillä huuruilla...

*olen hieman huolissani, koska siellä oli joku ihan vieras blondi sen edellisen misun paikalla - pitääkö mun nyt alkaa rakentamaan ihan uutta suhdetta tähän uuteen daamiin?!

Toinen lahjani oli se Matkahuollosta noudettu Cosin paketti, joka sisälsi pelkkää hyvää :-) Oli neulemekkoa, collegepaitaa ja toppia, joista olisin voinut pitää ihan kaikki. Pakotin - oh, mikä itsekuri! - itseni palauttamaan pari toppia, jotka olivat vain melkein täydellisiä, mutta svetarin lisäksi kaappin jäi mm. vallan ihastuttava kalsarikuosinen neule, jota tulette tänä talvena näkemään useammin kuin pari kertaa - tai ainakin puen sen päälleni useammin, ehkä en kuitenkaan tylsistytä teitä kuoliaaksi samalla asucombolla monta kertaa peräkkäin! Siihen päälle kun lyö Gapin alesta vähän vahingossa tilaamani mekon, neuleen ja farkkupaidan, niin johan oli vallan materiatäyteinen maanantai!

Ja täytynee tunnustaa, että viikonloppuna hairahduin ostamaan Filippa K:n mekon ja Sokoksen alesta vielä Espritin talvitakinkin (!), mutta niistä lisää myöhemmin. Yhtäkkiä tili on tyhjä ja ostohanat on siis pistettävä tiukasti kiinni aivan välittömästi - saatte lähettää mulle hate mailia, jos seuraavan viikon kuukauden aikana lähtee taas mopo käsistä ja olen vielä niin tyhmä, että kerron asiasta täällä!

Jouduin tyhjentämään aika rankalla kädellä vanhoja vaatteita pois alta saadakseni kaikki uudet ostokset mahtumaan edes jotenkuten kaappeihin - on siis aikamoinen onnenkantamoinen, että olin jo varannut lokakuulle pöydän Akselista (itsepalvelukirppis) ja voin nyt kärrätä sinne kaiken ylimääräisen/ käyttämättömän/ turhan/ epämuodikkaan. Nyt tsemppaan itseni aivan ennennäkemättömään luopumisvimmaan!

Pakollinen burgundy

Instagram-seuraajani (kaikki te kaksi, moi äiti!) näkivätkin jo tästä uudesta laukusta ekan vilauksen pari päivää sitten, ja tässä se nyt tulee isompana. Merkki on J.Crew ja malli on Biennial Medium. Joku blogiani pidempään seurannut ehkä kaivelee juuri mielensä sopukoita ja miettii, että eikös tuolla Hekulla nyt ollut samanlainen laukku jo kerran aikaisemminkin? Hulluko se on? 

No siis joo ja ei. Mulla oli tosiaan tästä mallista isompi versio mustana, mutta palautin sen, koska sen ompeleet rispaantuivat ja kahvoihin tuli pari halkeamaa. Olin kuvitellut saavani jonkun alennuksen seuraavasta tilauksesta tms., mutta he eivät tarjonneet muuta vaihtoehtoa kuin koko veskan palauttamisen, joten pakkohan sitten oli niin tehdä.

Tämä laukku oli niin hyvässä tarjouksessa, että päätin sietää pari langanpätkää, jos sellaisia ilmaantuu, sillä olin joka tapauksessa ajatellut ostavani syksyksi jotakin viininpunaista nimenomaan asusteen muodossa. Ehkä viininpunaiset hanskat olisivat vielä pirteä lisä?!

Oloni on äidin hoteissa vietetyn viikonlopun jälkeen juuri niin hyvinsyönyt, kuin mitä osasin aavistellakin (olisi pitänyt tajuta paastota pari päivää etukäteen); olen yrittänyt kompensoida tilannetta silittämällä ja siivoamalla pari tuntia, muttei sillä taida päästä kuin ihan alkuun... Siitä olen kyllä ylpeä, että sain kuin sainkin itseni revittyä lenkille eilen (olin siis kirjaimellisesti jo viinipullossa kiinni, kun muistin pakanneeni lenkkaritkin mukaan) ja juoksin loppujen lopuksi melkein kahdeksan kilsaa ja kaiken lisäksi ihan ennätysvauhtia - kunpa täälläkin olisi pururata, jolle pääsisi juoksemaan tuon superkuluttavan asvaltin sijaan...

Nyt hyppään fillarin selkään ja lähden etsimään tästä naapurustosta poikaani, joka ei vastaa puhelimeen ja jonka pitäisi pikkuhiljaa alkaa tulemaan kotiin. Hyvää harjoittelua tulevia teinivuosia varten!

Kaikkea uutta

En aio luopua päättömistä kuvistani (olen ikään kuin ominut sen tyylin itselleni, kun te kaikki muut olette aina niin rohkeasti ihan päiden kera asukuvissanne), mutta kun en ole vielä leuhkinut näillä uusilla Tiffanyn aurinkolaseillani, niin halusin nyt laittaa ne näytille. Eiks oo päheet?!

Toppi Boutique by Jaeger 

hame Malene Birger

kengät Rizzo

laukku J. Crew

Tuo Malenen hame on ollut minulla jo kesästä lähtien, mutta vasta viime viikolla sain aikaiseksi käydä lyhennyttämässä sen - kaikki MB:n vaatteet kun on tehty vähintään 175-senttisille naisille... Mutta nyt on helman mitta mielestäni oikein passeli, ja olen itse asiassa tosi tyytyväinen, että jaksoin nähdä sen vaivan - pitäisi useamminkin hyödyntää ompelijaa ja varmistaa vaatteiden sopivuus ja istuvuus sen sijaan, että tuntee aina ihan pikkaisen epämukavuutta vaikkapa huonosti istuvasta jakusta.

Tälläisissa tällingeissä tänään, tosin ihan kohta on aika paljon rennompaa päällä, sillä lähden kotikonnuille viikonlopuksi, ja siellä ei niin vaatteilla koreilla.

Sen sijaan vietän laatuaikaa suvun ja perheen kanssa, käyn lenkillä ja parannan maailmaa parin viinilasillisen voimin. Uskallan luvata, että olen sunnuntaina varsin levännyt ja hyvin syönyt - ne äidin ruoat, kyllä te tiedätte! Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua teillekin!

Etten nyt vaan olisi liian hienona!

Neule Cos | Hame Esprit | kengät Zinda

Mikä ihme siinä on, että sitä arastelee käyttää vaatearsenaaliaan koko sen leveydeltä, vaan alkaa viime hetkellä himmailemaan ja ihan vähän downgreidaamaan asuaan, ettei nyt vaan olisi ylipukeutunut?! Vai olenko minä ainoa, joka tekee niin?!

Tämä ei siis missään nimessä johdu siitä, että pelkäisin olevani tilaisuuden tai päivän tai juhlien parhaiten pukeutunut, ei missään nimessä. Ennemminkin mulla on joku sisäinen tai kirjoittamaton raja, jota en millään osaa ylittää joutumatta tyylillisesti omalle epämukavuusalueelle (vaikka juuri se varmaan tekisi ainakin joskus ihan hyvää...). Tämäkin asu olisi ollut vielä skarpimpi, jos olisin vetänyt edes näön vuoksi harteille jonkun jakun, mutta jotenkin se tuntui liian formaalilta. Kuva kertoo kuitenkin totuuden: hyvin olisi kärsinyt. Onneksi Keep-a-Cup mätsää sentään neuleen väriin, jotta pysyy edes joku taso :-)

Olen varmaan aikaisemminkin maininnut, että osaan kehittää lomamatkojen suunnittelusta itselleni aivan kamalan stressitilanteen, ja tässä sitä taas ollaan. Saimme yllättävän sutjakasti hiihtolomalennot varattua, ja sen pitäisi auttaa jo määrittämään, minne mennään (ja etenkin koska). Mutta kovin on hankalaa, ja haluaisin tehdä päätöksen ihan nythetisamantien, ettei vain menisi joku mainio hotelli sivu suun oman päättämättömyyden ja vitkastelun takia. Siihen kun lisäät sen, että miehellä on jumalattoman ärsyttävä tapa löytää vähän jokaisesta ehdotuksesta joku vika, mutta kuitenkin toteaa aina lopuksi, että kyllähän nyt mulle käy ihan kaikki. Ja juuri kun olen löytänyt mielestäni hyvän ja olen jo lähes ostoputkessa, hän palaakin siihen ehdotukseen B ja alkaa punnitsemaan sen hyviä ja huonoja puolia. Mies kutsuu sitä harkitsevaisuudeksi ja analyyttisyydeksi, minä taas joksikin ihan muuksi. Aaarrgghhh!!!

Voi siis olla, etten nyt pysty pariin päivään bloggailemaan, kun suhailen seitsemän eri Chrome-ikkunan välillä eri hotellisaiteilla ja yritän tehdä valintaani... Loppujen lopuksi päädymme varmaan taas Chamonix'hin (kaksi edellistä vuotta oltiin siellä) - ollaanhan me oltu Thaimaassakin jo melkein kymmenen kertaa!

Nyt on kuitenkin unten aika, öitä ja kauniita unia!

My worst excuses

En voi lähteä juoksemaan, koska

...pedikyyri voi mennä pilalle.
...rentoudun paremmin tässä sohvalla maatessani.
...ei ole iholle hyväksi käydä suihkussa kaksi kertaa saman päivän aikana.
...koira ei kyllä jaksa juosta näin kuumalla.
...mulla on niin huonoa musaa iPhonessa.
...otan mielummin lasin viiniä.
...kohta ehkä sataa (vaikka juuri nyt paistaakin aurinko).
...pitää pestä pyykkiä ja imuroida.
...meille voi tulla yllätysvieraita.

Merkkilista...merkillistä!

Mervi Moderni puutalo -blogista haastoi minut typistämään elämäni pelkiksi brändeiksi tämän haasteen muodossa. Suurin osa löytyi ihan heti sen kummempia miettimättä, ja ainoastaan patjojen merkki täytyi käydä lunttaamassa :-) Vaikeinta oli kuitenkin vain yhden tai muutaman brändin valitseminen - kuten kai tarkoitus oli - koska en ole läheskään joka kategoriassa kovinkaan merkkiuskollinen. Here goes:

kengät | Pretty Ballerinas
tennarit | Converse

farkut | Gap, MiH, Cos
t-paita | Tiger, Cos
alusvaatteet | Triumph
laukku | J. Crew, Mulberry (ja pari muuta...)
lompakko | Longchamp
aurinkolasit | Tiffany

Tässä arkikoruni, joista jokaiseen liittyy vahva tunnelataus: kellon ostin itselleni irtisanoutuessani pitkäaikaisesta työpaikasta viimeisillä bonareilla, rannekoru on isoäitini perintöä ja timantit olen saanut mieheltä eri merkkipäivinä. 

kello | Omega Constellation
korut | arkikäytössä kalleimmat timanttini, juhlissa edullista bling blingiä :-)
TV | Samsung Smart TV
kännykkä | iPhone 4
MP3 | jossain se vanha iPod pölyyntyy...lenkkikaverina iPhone!
tietokone | duuniläppärinä kamala IBM ja kotona MacBook, joka sekin kaipaisi uusimista

meikit | Clinique, Chanel, L'Oréal; erikoismaininta Giorgio Armanin Maestro -meikkivoiteelle
kasvovoide | Estée Lauder, Biotherm, La Roche-Posay; erikoismaininta Elizabeth Ardenin Eight Hour Creamille, jota käytän kaikkialle paitsi kasvoillani
deodorantti | Rexona
hammastahna | Pepsodent
shampoo/hoitoaine | Tigi, Redken

saippua | L'Occitane ja La Compagnie de Provence
tuoksu | Chanel Cristalle Eau Verte

mineraalivesi | Sodastream (jota pidin ihan turhakkeena, ennen kuin meille tuli sellainen!)
viini | cava, valkoinenkin käy (punkusta tulee migreeni)
leipä | tuore täysjyväleipä

ruoka | sushi, kunnon pihvi salaatin kanssa

jäätelö | (Mövenpickin) sitruunasorbetti

karkit | tumma suklaa ja salmiakki

sänky | Ikean runko ja Jensenin patjat
lakanat | H&M pellavaiset
kampaaja | Taina, Inochi
päivälehti | Ilta-Sanomat ja Facebook 

lehti | Marie Claire, Red ja Elle

Haasteen voisivat napata vaikka Jassu, Tara ja Annu - en yhtään muista, missä tämä on kiertänyt, joten passatkaa, jos olette jo tehneet!

Helsinki Fashion Weekend (vol II) or Feet On Fire

Eilen oli Fashion Weekendin kolmas ja viimeinen päivä, joka oli itseoikeutetusti Glorian. Lehden linjahan on tässä viime vuosina vähän vaihdellut ja hakenut linjaansa, mutta olen edelleen sitä mieltä, että Gloria on nimenomaan muodin ja muotikuvien saralla aivan kiistaton ykkönen - niinpä odotukset muotinäytöksen sisällön suhteen olivat myös erittäin kovat. Fiilis olikin heti alkuillasta korkealla; punaista mattoa pitkin pääsee aika harvoin astelemaan yhtään mihinkään, saati muotinäytökseen!

Ja miten ihanaa olikaan olla juhlissa, joissa kaikki olivat oikeasti satsanneet niin vaatteisiin kuin meikkeihin ja kampauksiinkin! Yhtään lättänäloafereita tai hellemekkoa en nähnyt, ja miehetkin olivat edukseen tummissa puvuissaan - silmäniloa kaikille, siis :-)

Tässä nyt valtava kuvapläjäys itse näytöksestä; näissä kuvissa ei valitettavasti näy mikä brändi kulloinkin on kyseessä, enkä muista ihan kaikkia ulkoa... Jos joku oli paikan päällä ja muistaa paremmin, saa käydä kommentoimassa.

Marja Kurki

Marja Kurki

Falke - tämä osuus sai muuten näytöksen ensimmäiset spontaanit aplodit

Teemu Muurimäki - ja mallina Suvi Koponen

Printtihousuja nähdään vielä tänäkin syksynä.

Lisää nahkahousuja!

Muistaakseni tämä oli Samujin.

Ted Bakerin nostalgisromanttista tyyliä

Tara Jarmon as worn by Kirsi Pyrhönen

Näitä värikkäitä asuja asteli sisään Stockmannin vuorolla...

Ja kaikki asut päätyivät yhteen muodostamaan sateenkaaren, joka oli ihan harkittu viesti. Tykkäsin!

L'Oréalin vuoro

Turo Tailor tekee nykyään naistenkin pukuja, tässä pari

Armani Collezioni

Tämä Armanin takki oli aivan ihana;
en tiedä, uskallanko käydä Stockalla tsekkaamassa hintaa...

Kirsi Pyrhönen Boutique Kaarina K:n rokkihenkisissä vermeissä

Nina'sin mallistoa

Max Maran kledjut ja Tillanderin ketjut

Näytöksen käsiohjelmaan ei oltu merkitty tätä viimeistä numeroa: Louis Vuittonin vaatteet jäivät kyllä vähän varjoon, kun Suvi Koponen asteli lavalle miehensä Tyler Riggsin kanssa. Kamerani jumitti tietysti juuri sen hempeän suukon kohdalla (aawww!) ja sain vain tämän paniikkikuvan. Kuuluikohan se kiroiluni tv-kameralle asti?!

Näihin aplodeihin Gloria High Fashion Show päättyi; nyt sain tilaamaani suuren maailman meininkiä ihan todella! Show esitetään siis telkkarissa (muistaakseni Nelosella) myöhemmin syksyllä, kannattaa katsoa!

Jakku Jaeger, hame Max Mara, kengät Miu Miu

Tässä vielä meitsin asu; en tietenkään lähtökiireissäni muistanut ottaa kotioloissa parempaa kuvaa, mutta  näkeehän tästäkin ainakin ääriviivat :-) Max Maran hame (osuvasti Milanosta) oli nyt ekaa kertaa päällä, ja olen varma, että siitä tulee kestosuosikki, jonka käytän "ihan loppuun" - mitä se nyt ikinä meikäläisen kertakäyttökulttuurriin suhteutettuna tarkoittakaan...

Miu Miun korkkarit taas olivat suorastaan tuskainen valinta: on oikeasti aivan älyttömän ironista, että juuri kaikkein kalleimmat kenkäni ovat niin huonot jalassa! Kahden tunnin jälkeen päkiöitä poltteli jo kamalasti ja jouduimme loppujen lopuksi lähtemään bileistä kotiin ihan vain siksi, etten enää pystynyt seisomaan paikoillani ja kävelin vain hoiperrellen. En siis ollut juonut kaksin käsin ilmaista Mötikkää, jos joku olisi epäillyt sellaista! Mieli olisi tietysti tehnyt, mutta kun olin autolla... Miten silloin taannoin eka ilta noissa kengissä meni vielä hyvin? Ehkä olin vain niin euforiassa, että se turrutti kivun.

Tapasin juhlissa tosi paljon tuttuja, sekä nykyisiä että ihmisiä vuosien takaa - välillä joutui vähän hakemaan nimeä tai asiayhteyttä, kun joku tutun näköinen tyyppi tuli esittäytymään, enkä millään osannut yhdistää, mistä me oikein tunnemme. Ei tietenkään johdu iästä vaan siitä, että olen yksinkertaisesti tavannut niin paljon ihmisiä tässä vuosien varrella!

Näiden tapaamisten lisäksi olin erittäin otettu kun kollegani A (moi!) kertoi seuraavansa blogiani ja kehuikin vielä ihanin sanoin kirjoituksiani - minä kun olin ajatellut, että te lukijat olette täällä vain taiteellisten kuvieni takia :-) Samanlaisesta narsistisesta ajattelutavasta kertoi kyllä hänen kommenttinsa, kun kyselin miten hän olin alunperin osannut yhdistää työminäni ja blogini: "No mä ajattelin, että teksti oli sen verran fiksua, että pakkohan mun on jostakin tuntea noin fiksu tyyppi!". Hahaa, I like the way you think!

Tämä kuitenkin todisti myös sen, että teitä fiksuja tuttuja on siellä ruudun takana varmaan enemmänkin, joten avautukaa vain rohkeasti ja antakaa ystävällisesti yhtä ylistävää palautetta! (Kritiikkiä en kestä siis ollenkaan, sen voitte pitää kohteliaasti ihan itsellänne.)

Kohtaamisista on vielä pakko mainita se, että vihdoinkin tapasin myös Tyylialkemistin Katrin. Polkumme ovat sivunneet toisiaan jo pari kertaa aiemminkin, mutta syystä ja toisesta en ole päässyt moikkaamaan - Katrihan ei nyt tietenkään voisi minua tunnistakaan, koska asukuvani ovat aina päättömiä :-) Mutta nyt siis satuimme samalle riville lähes vierekkäin; Katrin kamera oli muuten paljon parempi kuin omani, joten käykää sieltä tsekkaamassa korkeatasoisempaa kuvamatskua!

Lopetan nyt tämän postauksen samaan teemaan, jota Facebook on tänään täynnä: syyskuu ja syksyn sateet... Heippa teille ja hyvästit kesälle!