Helsinki Fashion Weekend (vol II) or Feet On Fire

Eilen oli Fashion Weekendin kolmas ja viimeinen päivä, joka oli itseoikeutetusti Glorian. Lehden linjahan on tässä viime vuosina vähän vaihdellut ja hakenut linjaansa, mutta olen edelleen sitä mieltä, että Gloria on nimenomaan muodin ja muotikuvien saralla aivan kiistaton ykkönen - niinpä odotukset muotinäytöksen sisällön suhteen olivat myös erittäin kovat. Fiilis olikin heti alkuillasta korkealla; punaista mattoa pitkin pääsee aika harvoin astelemaan yhtään mihinkään, saati muotinäytökseen!

Ja miten ihanaa olikaan olla juhlissa, joissa kaikki olivat oikeasti satsanneet niin vaatteisiin kuin meikkeihin ja kampauksiinkin! Yhtään lättänäloafereita tai hellemekkoa en nähnyt, ja miehetkin olivat edukseen tummissa puvuissaan - silmäniloa kaikille, siis :-)

Tässä nyt valtava kuvapläjäys itse näytöksestä; näissä kuvissa ei valitettavasti näy mikä brändi kulloinkin on kyseessä, enkä muista ihan kaikkia ulkoa... Jos joku oli paikan päällä ja muistaa paremmin, saa käydä kommentoimassa.

Marja Kurki

Marja Kurki

Falke - tämä osuus sai muuten näytöksen ensimmäiset spontaanit aplodit

Teemu Muurimäki - ja mallina Suvi Koponen

Printtihousuja nähdään vielä tänäkin syksynä.

Lisää nahkahousuja!

Muistaakseni tämä oli Samujin.

Ted Bakerin nostalgisromanttista tyyliä

Tara Jarmon as worn by Kirsi Pyrhönen

Näitä värikkäitä asuja asteli sisään Stockmannin vuorolla...

Ja kaikki asut päätyivät yhteen muodostamaan sateenkaaren, joka oli ihan harkittu viesti. Tykkäsin!

L'Oréalin vuoro

Turo Tailor tekee nykyään naistenkin pukuja, tässä pari

Armani Collezioni

Tämä Armanin takki oli aivan ihana;
en tiedä, uskallanko käydä Stockalla tsekkaamassa hintaa...

Kirsi Pyrhönen Boutique Kaarina K:n rokkihenkisissä vermeissä

Nina'sin mallistoa

Max Maran kledjut ja Tillanderin ketjut

Näytöksen käsiohjelmaan ei oltu merkitty tätä viimeistä numeroa: Louis Vuittonin vaatteet jäivät kyllä vähän varjoon, kun Suvi Koponen asteli lavalle miehensä Tyler Riggsin kanssa. Kamerani jumitti tietysti juuri sen hempeän suukon kohdalla (aawww!) ja sain vain tämän paniikkikuvan. Kuuluikohan se kiroiluni tv-kameralle asti?!

Näihin aplodeihin Gloria High Fashion Show päättyi; nyt sain tilaamaani suuren maailman meininkiä ihan todella! Show esitetään siis telkkarissa (muistaakseni Nelosella) myöhemmin syksyllä, kannattaa katsoa!

Jakku Jaeger, hame Max Mara, kengät Miu Miu

Tässä vielä meitsin asu; en tietenkään lähtökiireissäni muistanut ottaa kotioloissa parempaa kuvaa, mutta  näkeehän tästäkin ainakin ääriviivat :-) Max Maran hame (osuvasti Milanosta) oli nyt ekaa kertaa päällä, ja olen varma, että siitä tulee kestosuosikki, jonka käytän "ihan loppuun" - mitä se nyt ikinä meikäläisen kertakäyttökulttuurriin suhteutettuna tarkoittakaan...

Miu Miun korkkarit taas olivat suorastaan tuskainen valinta: on oikeasti aivan älyttömän ironista, että juuri kaikkein kalleimmat kenkäni ovat niin huonot jalassa! Kahden tunnin jälkeen päkiöitä poltteli jo kamalasti ja jouduimme loppujen lopuksi lähtemään bileistä kotiin ihan vain siksi, etten enää pystynyt seisomaan paikoillani ja kävelin vain hoiperrellen. En siis ollut juonut kaksin käsin ilmaista Mötikkää, jos joku olisi epäillyt sellaista! Mieli olisi tietysti tehnyt, mutta kun olin autolla... Miten silloin taannoin eka ilta noissa kengissä meni vielä hyvin? Ehkä olin vain niin euforiassa, että se turrutti kivun.

Tapasin juhlissa tosi paljon tuttuja, sekä nykyisiä että ihmisiä vuosien takaa - välillä joutui vähän hakemaan nimeä tai asiayhteyttä, kun joku tutun näköinen tyyppi tuli esittäytymään, enkä millään osannut yhdistää, mistä me oikein tunnemme. Ei tietenkään johdu iästä vaan siitä, että olen yksinkertaisesti tavannut niin paljon ihmisiä tässä vuosien varrella!

Näiden tapaamisten lisäksi olin erittäin otettu kun kollegani A (moi!) kertoi seuraavansa blogiani ja kehuikin vielä ihanin sanoin kirjoituksiani - minä kun olin ajatellut, että te lukijat olette täällä vain taiteellisten kuvieni takia :-) Samanlaisesta narsistisesta ajattelutavasta kertoi kyllä hänen kommenttinsa, kun kyselin miten hän olin alunperin osannut yhdistää työminäni ja blogini: "No mä ajattelin, että teksti oli sen verran fiksua, että pakkohan mun on jostakin tuntea noin fiksu tyyppi!". Hahaa, I like the way you think!

Tämä kuitenkin todisti myös sen, että teitä fiksuja tuttuja on siellä ruudun takana varmaan enemmänkin, joten avautukaa vain rohkeasti ja antakaa ystävällisesti yhtä ylistävää palautetta! (Kritiikkiä en kestä siis ollenkaan, sen voitte pitää kohteliaasti ihan itsellänne.)

Kohtaamisista on vielä pakko mainita se, että vihdoinkin tapasin myös Tyylialkemistin Katrin. Polkumme ovat sivunneet toisiaan jo pari kertaa aiemminkin, mutta syystä ja toisesta en ole päässyt moikkaamaan - Katrihan ei nyt tietenkään voisi minua tunnistakaan, koska asukuvani ovat aina päättömiä :-) Mutta nyt siis satuimme samalle riville lähes vierekkäin; Katrin kamera oli muuten paljon parempi kuin omani, joten käykää sieltä tsekkaamassa korkeatasoisempaa kuvamatskua!

Lopetan nyt tämän postauksen samaan teemaan, jota Facebook on tänään täynnä: syyskuu ja syksyn sateet... Heippa teille ja hyvästit kesälle!