23.12.2015

Korealaisilta lainattua kauneusoppia

Aasialaisilla on paljon mielenkiintoisia kauneudenhoidon innovaatioita: mustapäälaastarit, blotting-paperit ja BB-voiteet ainakin nyt näin ulkomuistista lueteltuna. Aikoinaan Koreassa opiskellut ystäväni kertoi ihastelleensa paikallisten erittäin perusteellisia ja monivaiheisia ihonpuhdistus- ja hoitorituaaleja - ja onhan heillä valtavan kaunis ja tasainen iho!

Luin hoitovesistä ekan kerran jo jonkin aikaa sitten, mutta nyt vasta tuli hankittua sellainen täältä Thaimaasta. Brändi ja sarja, eli Vichyn Idealia ovatkin tuttua tavaraa - jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin varmaan etsinyt jonkin paikallisen tai siis ainakin aasialaisen hoitoveden, mutta koska oli pakko toimia nopeasti (taksikuski ja kärsimätön perhe hoputtivat lasin takana), oli tämä helppo valinta.


Miten hoitovettä sitten oikein käytetään? Jotkut suosittelevat sitä seerumin sijaan kevyempänä vaihtoehtona, mutta yleisempi suositus näyttäisi olevan se, että tämä on vielä uusi vaihe heti ihonpuhdistuksen jälkeen (kts. uudestaan ekan kappaleen "perusteelliset ja monivaiheiset ihonpuhdistus- ja hoitorituaalit").

Minulla on käytössä Idealia-sarjan seerumi, ja se on paksumpi ja paljon voidemaisempi kuin tämä tuote, joka on ennemminkin kuin todella juoksevaa geeliä - tai seerumia...mutta ei kuitenkaan tuntuisi oikealta levittää sitä vanulapulla iholle, vaan kaadan pienen määrän (viisisenttisen kolikon verran) kämmenelle, ja levitän siitä sormin kasvoille.

Elän täällä nyt tietysti aivan poikkeuksellisissa ilmasto-olosuhteissa, koska ilma on kosteaa ja kuumaa - ja koska tärkein ihotuotteeni on Vichyn 50 SPF aurinkovoide :-) Sen alle hoitovesi on kuitenkin sopinut tosi hyvin, ja samoin olen turvautunut siihen iltapäiväsuihkun jälkeen ennen happy hour- ja päivälliskuvioita. Muutoin en ole meikkeihin juurikaan koskenut; ripsenpidennyksistä on ollut suuri ilo ja nekin ovat kestäneet näissä olosuhteissa yllättävän hyvin (naamaan tullut pallo vesipoolon tuoksinassa taisi tosin kiskaista pari räpsyä siltä seisomalta...).

Hyvin minimillä siis mennään, ja hoitovesikin pääsee tositestiin vasta Suomessa, jolloin nähdään, lunastaako se paikkansa vakkarituotteena, vai jääkö joidenkin muiden tuotteiden kanssa peilikaappiin pölyttymään...

Kauneusreportterinne päättää kirjoituksensa tähän, over and out.

19.12.2015

Marimekkoa maailman toiselta puolen

Olen jo täysin laitostunut hotellielämään, ja päivät ovat ovat löytäneet omat rutiininsa: pitkä aamiainen, muutama tunti altaalla ja lounas rannalla tai hotellin allasbaarissa, pienet päikkärit ja yleistä löhöilyä, kuntosali ja/tai biljardimatsi, suihkun kautta drinksuille ja dinnerille, iltapötköttelyä (esim. Netflixin katselua, nettisurffailua, lukemista) ja lopuksi vähintään kymmenen tunnin yöunet. Pieniä muutoksia voi tietysti olla, esim. tänään teimme tunnin melontaretken keskellä kuuminta keskipäivää - ja nyt käsivarret ovat niin vetelät, että salisessio jää "pelkäksi" juoksumattourheiluksi (olen siitäkin aivan tajuttoman ylpeä!). Olen myös someillut ihan kyllästymiseen asti: nyt on tullut stalkattua exien elämät Facebookissa (ei mitään suurta kateutta tai edes mielenkiintoa herättävää) sekä kaikkien työkavereiden instat ja Twitterit ihan huolella :-) Shoppailemaankin ehdin, tietty! 

Konttorilla odottaa jo Mulberryn paketti (siitä lisää tammikuussa), ja tänään innostuin tilaamaan Marimekon alesta peräti kaksi mekkoa. Oho! Marimekko on syksyn malliston myötä noussut taas shortlistalleni; uusi pääsuunnittelija Anna Teurnell on tuonut mallistoon juuri sopivasti [Cosilta tuttua] modernia ja suoraviivaista tyyliä, ja etenkin mekoissa oli monta mallia, joita olen ihastellut koko syksyn. Osa ennakkosuosikeista oli myyty heti loppuun, mutta nämä kaksi onnistuin nappaamaan alesta itselleni: vasemmalla Saffi ja oikealla Kio. Kio olisi ollut tarjolla myös hienona pinkkinä, ja se jäi vähän mietityttämään: olisiko vahva statement-vaate ollut parempi valinta kuin perusmusta?!


Toivon myös, ettei 38-koko ole sieltä naftimmasta päästä, sillä silloin Saffi kiristää rinnuksista ja Kio vatsan kohdalta...mutta liian isojakaan nuo eivät voi olla, etten näytä siltä kuin olisin piiloutunut Marimekon säkkiin [ironiaa].

Täälläkin aion shoppailla, sillä hakusessa on ainakin varvastossut ja pari rantatunikaa - joiden yhteenlaskettu arvo lienee saman verran kuin Marimekko-tilauksen postikulut... Lisäksi pitäisi äkkiä löytää jostakin Yatzy-noppapeli, jota olemme kaipailleet happyhour-drinksujen kyytipojaksi: pari mojitoa ei ollenkaan vähennä pelikuntoa, joten laji on armollinen kaikkia osallistujia kohtaan :-)

Nyt riennän salille, poika odottelee jo kärsimättömänä jalka oven välissä... Hyvää viikonloppua teille kaikille!





16.12.2015

Lämpimät terveiset

Terkkuja täältä Thaimaan auringon alta! Lensimme viime yön yli tänne, ja olemme nyt juuri aikaerosta vähän sekaisin koko porukka... Pitäisi valvoa vielä hetki, mutta kun väsyttää ni-in älyttömästi, että tämänkin yksinkertaisen tekstin kirjoittaminen tuntuu todella haastavalta!




Olen ollut täällä niin monta kertaa, että kaikki tuntuu turvallisen tutulta, enkä juuri nyt mitään muuta kaipaisikaan. Kävimme aiemmin pienellä rantakävelyllä tsekkaamassa lähiravintolat, ja valinnanvaraa näytti onneksi olevan ihan hoodeilla - siitä huolimatta söimme dinnerin hotellin omassa thairavintolassa (ja Chicken with cashew nuts oli yhtä hyvää kuin aina!).



Blogi on nyt siis entistä hiljaisempi (jos se on enää edes mahdollista), vaikka siellä koti-Suomessa joulukiireet alkavat juuri huipentumaan. Tsemppiä ja joulurauhaa kaikille, ja tulkoon valkoinen maa!

9.12.2015

Pieni joulun tuikahdus.


Meidän perheessä on vain hyvin vähän jouluperinteitä, koska vietämme lähes jokaisen joulun pyhät kaukana Suomesta (aika usein Thaimassa, kuten nytkin). Koristevarastoni on vähän köyhänlainen, ja aika moni nukkavieruista joulupalloista ja -köynnöksistä taitaa olla lapsuudenkodin peruja... Meillä on ollut oma joulukuusi kokonaiset kaksi kertaa viimeisten kahdentoista vuoden aikana (poikamme on siis sen ikäinen, siitä osaan laskea montako joulua on tullut vietettyä Suomessa: kai eka ja toka), enkä edes tiedä mihin olen jemmannut kuusenjalan ja Ikean led-koristeisen kuusenalusmaton - onneksi ei siis tarvinnut lähteä etsimään niitä nytkään!


Joulutunnelmaa meillä on silti, se tulee aika pienillä asioilla. Amaryllis sai uuden kääreen paikalliseseta kukkakaupasta, ja sunnuntaina sytytin sen kaveriksi pari adventtikynttilää. Hyvltä ystäviltä synttärilahjaksi saadut Iittalan Allas -kynttiläjalat tuntuivat sopivalta parilta modernin paperipussukan kanssa.


Olkipukki löytyi viime viikonloppuna Turun joulumarkkinoilta: äitini osti sen pojallemme joululahjaksi (ei ollut osannut ostaa 12-vuotiaalle mitään lahjaa, ja oli kovin helpottunut, kun löysimme markkinoilta jotakin mieluista), yhdessä puntaroivat ja tekivät valinnan. Ja vaikka poikamme valitsi sen itselleen, en malttanut siirtää sitä hänen huoneeseensa yläkertaan, vaan toin sen rinnalle aikoinaan anopilta joululahjaksi saadun lyhdyn paraatipaikalle takkahuoneen senkin päälle.

Näin rakkaat muistot ja läheisiltä saadut lahjat ovat esillä ja muistuttavat elämästämme löytyvistä hyvistä ja arvokkaista asioista: joulu näkyy pienesti, mutta sen henki ja sanoma ovat kuitenkin vahvasti läsnä.

Mukavaa joulun odotusta kaikkiin koteihin <3

6.12.2015

Asu juhlava.

Olin erittäin ilahtunut saadessani kutsun itsenäisyyspäiväkokkareille - etenkin, kun kutsussa pyydettiin juhlavaa pukeutumista! Arvasin, että näihin kemuihin kannattaa vähän panostaa ja onneksi mulla oli tämä Jaegerin pitsimekko kaapissa valmiina juuri tällaista tilaisuutta odottamassa. Kaikki vieraat olivatkin noudattaneet pukukoodia suorastaan esimerkillisesti, ja tuntui kyllä itsenäisyypäivän arvoiselta illalta, kun miehillä oli joko smokit tai tummat puvut, ja naisilla tosi tyylikkäitä mekkoja tai juhlahousuja. Kauniilla tytöillä oli upeita mekkoja ja juhlakenkiä, ja komeilla pojilla kauluspaidat, pikkutakit, geelatut tukat ja mirrit kaulassa.  Ihanaa!

Lähtiessä kävin vain kuten aina, ja tuli ihan kamala kiire enkä sitten millään ehtinyt nappaamaan kuvia, mikä tietysti harmitti, sillä olen ollut muutenkin laiska postaamaan asukuvia ja mielelläänhän sitä jakaisi näitä juhlavampiakin valintoja niiden iänikuisten neule&farkut-asujen lisäksi. Niinpä sitten yhden jälkeen kotiin päästyäni (mieheni on reissussa ja lapsi oli yökylässä, joten olin ihan vapaana agenttina bilettämässä :-D) kiskoin vielä korkkarit jalkaan, sytytin kaikki mahdolliset valot ja yritin etsiä mahdollisimman hyvin valaistua kohtaa - joka siis löytyi juuri tuon oven edestä, siksi ruma tausta.

No, kaikkihan näyttää sujuneen oikein hyvin, paitsi että kun kuvaa katsoo vähän tarkemmin, näyttää mielestäni aika lailla siltä, että mulla olisi kengät väärissä jaloissa :-) Sen verran monta samppanjalasillista tuli nautittua, etten yhtään ihmettele tätä lopputulosta - onneksi siellä kylässä oli sentään mekkokin oikeinpäin päällä!

Että niin hauska ilta, ja ihan täysin tämän hentoisen päänsäryn arvoista. Aamupäivä on mennyt hissukseen töitä tehdessä ja muutamia lahjoja paketoidessa; poika tuli yökylästä vasta puolenpäivän jälkeen kotiin, joten ei tarvinnut esittää yhtään reippaampaa kuin mitä oikeasti olikaan. Nyt on jo huutava nälkä, joten elämä alkaa selvästi voittamaan. Täten toivottelen kaikille mahtavaa itsenäisyyspäivää - olkaamme ylpeitä itsenäisesti ja urheasta Suomesta! Eläköön! Eläköön! Eläköön!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...