Nyt tässä kävi niin hassusti, että mulla on samat vaatteet kuin edellisessäkin blogipostauksessa :-D Tai siis same same, but different: mulla on sekä tuota toppia että housuja kaksin kappalein, eri väreissä. Molempien kohdalla intuitio on sanonut, että nyt on kohdalle osunut ihan helmi, johon kannattaa satsata ja olen sitten hankkinut tuplat kertaheitolla.
Kengät kyllä kruunaavat tai ainakin määrittävät vahvasti koko asun fiiliksen: verratkaapa nyt tätä tennariversiota edelliseen korkkarityyliin, ja näette mitä tarkoitan! Jaksan aina ihmetellä - ja kyllä, myös taivastella - suomalaisten naisten suorastaan sopimattomia kenkävalintoja etenkin juhlavammissa tilanteissa: asu voi muuten olla ihan vimpan päälle, mutta se viimeinen silaus on jäänyt tekemättä, kun vaatteet ja kengät ovat aivan eri paria keskenään.
En tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi kiikkua 12-senttisten korkojen varassa (en pysty siihen itsekään), mutta kyllä kaunis juhlamekko latistuu aika tavalla, kun siihen yhdistää lättänäloaferit tai nuhruiset nilkkurit! Juhlakengän pitäisi itsessäänkin olla vähän tavallista sirompi/ näyttävämpi/ kepeämpi tai koristellumpi kuin se jokapäiväinen peruspopo - itse ainakin nautin suuresti siitä, että saan tilaisuuden pukeutua vähän fiinimmin ihan kiirestä kantapäähän, ja kengillä on siinä merkittävä rooli. Eikä tarvitse olla kaltaiseni ostomaanikko, jolla kaikki kaapit ja lapsenkin huone jo pursuaa kenkälaatikoita, sillä yhdellä kivalla (todennäköisesti mustalla) kenkäparilla pärjää tosi monta vuotta, sillä eihän muutaman tunnin kevyt juhlakäyttö ehdi kenkää paljoakaan kuluttamaan.
Ugh. Menipäs paatoksen puolelle :-)
No mutta hei, mitäs mieltä te lukijat olette: paasaanko turhaan, olenko liian nipo tässä asiassa? Vai löytyykö sieltä joku toinenkin kenkien ystävä, joka olisi samoilla linjoilla kanssani? Sana on vapaa!
Mä olen aivan samaa mieltä sun kanssa noista kenkäasioista. Todellakin yhdet mustat korkkarit kruunaisivat melkein asun kuin asun (ja multa muuten puuttuu sellaiset, oops). Mutta katson kyllä, että kengät ja asu sopivat toisiinsa. Onhan se turhuutta....
VastaaPoistaKuinka monta paria muuten omistat kenkiä?
Ei ole turhuutta, vaan ihan perusetikettiä!! Ainoastaan suomalainen sanoo, että "ruma se vaatteilla koreilee", kun taas muualla ollaan sitä mieltä, että asianmukainen pukeutuminen on osa perusetikettiä...
PoistaEn uskalla laskea kenkäparien määrää, sillä mulla niitä on kyllä jo liikaa (kymmeniä nyt ainakin). Osin siksi, että olen niin kamalan huono laittamaan vanhoja kiertoon, ja jemmailen niitä vuosikausia laatikoissaan - kunnes ne ovat jo niin vanhanaikaisia, ettei kukaan huoli niitä edes ilmaiseksi :-(
Olen ehdottomasti samaa mieltä ja vieläpä niin, että menen moniin juhlavampiin tilaisuuksiin (esim. vanhemman sukulaisen syntymäpäivät) samalla mustalla kotelomekolla, jollaisia pidän suurimman osan aikaa työvaatteinani, mutta sirot korkokengät ja vähän erilainen korujen käyttö tai huivi tms. tekee asun ja oman olonkin heti juhlaisemmaksi.
VastaaPoistaPikkumustassa ei voi mennä vikaan! Ja totta turiset, asusteet ovat myös aivan olennainen osa juhlapukeutumista - jollei asu nyt sattuisi olemaan niin koristeellinen, että se riitelisi korujen kanssa...
PoistaTottakai kengät pitää olla asun mukaan. Sanoo hän, joka laittaa mekon ja tennarit... Siis minä. Mutta juhlista kun puhutaan. Samoin myönnän, että miehillä sama juttu. Siisti puku, hyvännäköiset kengät. On hirveä kontrasti hyvännäköisellä puvulla ja kulahtaneilla kengillä :/
VastaaPoistaJo vain, tämä periaate koskettaa molempia sukupuolia - eivätkä miehet kyllä kunnostaudu yhtään naisia paremmin (päinvastoin...). Kyllä mullakin on mekon kanssa tennarit, mutta arkena - jos on illalla menoa, on maailman kätevintä vaihtaa vain kengät ja asusteet juhlaviksi, kuten Täti Violetti jo totesikin.
Poista