Löysin (kaapistani) uuden mekon!

Joo, niin voi käydä, jos ostaa Nykistä paljon vaatteita, joita ei ehdi pitämään kertaakaan ennen kuin lähtee pitkälle kesälomareissulle - eihän sitä voi kotiin palattuaan enää millään muistaa, mitä kaikkea sitä tulikaan hankittua!

Tällainen Tibin mekko siellä kaapissa roikkui ja vetäisin sen malliksi päälleni; en kyllä pue sitä enää jatkossa enää noiden kenkien kanssa, ja vyökin olisi varmaan paikallaan tuomaan edes jonkinlaista vyötärön illuusiota tähän pötkylävartalooni... Helma on takaa hieman pidempi, mutta se ei taida oikein näkyä tuossa kuvassa.

Kävi niin hyvä tuuri, että satuimme Tibin putiikille juuri sinä iltana, kun siellä oli kemut, joihin meidät (ja lompakkomme) kutsuttiin avosylin mukaan. Baari oli runsas ja iloista väkeä oli tupa täynnä. Tässä alla muutamia kuvia tunnelmasta ja tietysti Tibin tulevasta mallistosta, josta olisi löytynyt vaikka mitä kivaa - tokavikana iltana olin jo kuitenkin shoppaillut niin antaumuksella, etten raaskinut ostaa kuin tuon yhden mekon. Näin jälkiviisaana olen sitä mieltä, että olisi kannattanut antaa palaa!

Ekassa kuvassa näkyvä Rebecca Minkoffin laukkku, jota niin luonnollisesti roikotan kädessäni on myös uusi. Se on vähän nafti meikälaisen jokapäivänlaukuksi, mutta tänään olin oikein tosi minimalisti ja pärjäsin sen kanssa kaupunkireissulla oikein hyvin :-D

Sain viettää lähes koko päivän ihan yksin, sillä mieheni lähti aamulla matkoille ja poika taas säntäsi heti aamiaisen jälkeen kavereille ja myöhemmin heidän kanssaan uimaan. Pitkän aamukahvittelun jälkeen huristin Helsinkiin [shoppaus]asioille: kävin hakemassa Runeberginkadun Siwasta (wtf, miten se sinne oli päätynyt??) PartTwon paketin (sisälsi kivan mekon ja neuleen, molemmat harmaita), toimistolta nappasin mukaan sinne lähetetyt ATP Atelierin uudet sandaalit, koukkasin Keopsin kautta suoristuttamassa löystyneet aurinkolasit ja viimeinen stoppini oli Kaivarin Kanuuna (itsepalvelukirppis), mistä sain aivan uskomattalla tuurilla varattua itselleni myyntipaikan jo vko:lle 31!

Nyt alkaa siis kuumeinen kirppisvaatteiden haalimis- ja siistimisoperaatio, jotta mulla olisi kerrankin tarpeeksi vaatteita vietävänä! Viikkovuokra oli 54€ ja he veloittavat vielä toteutuneesta myynnistä 7% provikan, joten parempi on nyt viedäkin riittävästi tavaraa tai tulee tappiollinen keikka! Tosin kuulin kassajonossa, kun joku daami kuuli pöytänsä saldon, melkein 700€, joten ilmeisesti kauppa tosiaan käy, jos vain raaskii hinnoitella tarpeeksi maltillisesti, eikä ala ahnehtimaan liikaa. Wish me luck - ja tulkaa paikan päälle ostoksille parin viikon päästä!

Hangon Itämeren portti

Heippa taas pitkästä aikaa!

Saaristotourneemme on nyt ohi, ja ihmettelen täällä kotona, miten tilavaa meillä onkaan, kun kaikki perheenjäsenet voivat olla ihan eri huoneissa, meillä on oma pesukone ja saunaankin pääse ihan koska haluaa :-) Vähän keinuttaa, pyykkivuori on aivan valtaisa, eikä kukaan jaksanut käydä kaupassa, mutta on kyllä mukavaa olla omassa kodissa!

Palaan kuitenkin vielä muutamaan saaristokohteeseen siltä varalta, että jotakin vaikka kiinnostaisi tietää, mitä kaikkea tuolla saaristossa veneilevälle on tarjolla - itse olen saanut veneilijöiden blogeista paljonkin hyödyllistä ja mielenkiintoista tietoa: kiitos vain kaikille, jotka jaksavat dokumentoida reissujaan meidän muiden iloksi ja hyödyksi!

Viimeinen pysähdyksemme oli Hangossa, missä viivyimme pari yötä. Olimme nyt ensimmäistä kertaa Itämeren portissa, joka on aivan kivenheiton päässä "varsinaisesta" kaupungin satamasta; useampikin ihminen oli suositellut Porttia meille, joten halusimme ehdottomasti kokeilla siellä yöpymistä. 

Kuten kuvista näkyy, Itämeren portti on aivan tavallinen vierasvenesatama - sillä erotuksella, että sinne pääse vain omalla veneellä tai tässä alla näkyvällä pikkulossilla, joka kulki sataman ja mantereeen välistä n. 100 m matkaa jatkuvalla syötöllä klo 24 asti (ja senkin jälkeen sen sai soitettua paikalle). Ihan hauska konsepti!

Näytti siltä, että kaikki hienoimmat/ suurimmat veneet suosivat nimenomaan Itämeren porttia, sillä upeita jahteja oli poikkeuksellisen monta - kaikkein hienoimpana Teemu Selänteen jahti laiva, joka oli aivan kolossaalisen kokoinen. Juoruavampi ihminen kertoisi, että siellä oli eilen illalla aika railakkaan oloiset pippalot, vaikka itse jääkiekkolegendaa ei kyllä näkynyt missään...

Koiranomistajalle Portti ei kuitenkaan ollut aivan optimaalinen paikka, sillä koiria sai ulkoiluttaa vain yhdellä, mahdollisimman kaukana olevalla luodolla, sillä muut paikat oli - ymmärrettävästi - rauhoitettu lintujen pesimistä varten. Meidän hienohelmaterrierimme ei osannut toimittaa isompaa asiaansa kalliopohjalla ollenkaan, joten se oli vietävä aamuin illoin lossilla mantereen puolelle sopivaan pusikkoon. Eihän tuossa periaatteessa ole mitään vikaa silloin kun on aikaa, mutta aamulla olisi kyllä ollut kiva hoitaa koko ulkoilurutiini mahdollisimaan nopeasti ennen rauhassa nautittuja aamukahveja, kuten meillä on yleensä ollut tapana...

Palvelufasiliteetit (vessat ja saunat) eivät myöskään pystyneet palvelemaan aivan täynnä olevaa satamaa: vessoista oli koko ajan vessapaperi loppu, käsienkuivaushärvelit oli vedetty loppuun (se kangas siis, tuntuu kuin olisin jetlagissa, kun yritän saada jotenkin tolkullista tekstiä aikaiseksi!) ja saunat olivat aivan täyteen ammutut. Roska-astiat olivat täyttyneet jo pari päivää sitten, ja sinällään oikein siisti roskavaja oli varsin ruokottoman näköinen.

En siis oikein kokenut saavani varsin korkealle 37€ satamamaksulle (yleensä n. 25€ ns. täyden palvelun satamissa) vastinetta, ja viimeinen niitti oli hankaluus koiran kanssa. Harmillista!

Tapasin pariakin ystävääni Hangossa, mutta kuvia on vain ravintoloista?! Piipahdin Hangosta asunnon ostaneen ystäväni "kesäkodissa" ja kyllä harmitti, ettei ollut kameraa mukana, sillä vanhassa puutalossa sijaitseva asunto oli aivan valtavan upea korkeine huoneineen ja lautalattioineen. Ehkäpä saan joskus vielä luvan kuvata sitä teitä varten - tai sitten joku sisustuslehti ehtii ensin! Muutenkin tuttuja tuli vastaan useampia, mikä oli tosi hauskaa.

Söimme ekana iltana Makaronitehtaalla, mutta ainoa kuvani sieltä on tämä tuikitarpeellinen Veuve Clicquot'n shamppanjakuljetin - kyllä kelpaisi kuljetella ja viilennellä kuohuviaan tällä tyylillä!

Eilen illastimme Itämeren portissa Hangon portti -nimisessä ravintolassa. Se kuuluu Vanajalinna Groupiin, ja palvelumeininki olikin sen mukaista, eli sujuvaa ja miellyttävää.

Ravintolan terassilta on varsin muikeat näkymät, mutta me illastimme sen verran myöhään, että söimme suosiolla sisätiloissa - sieltäkin sai kyllä ihailla maisemia suurten ikkunoiden kautta. 

Alkudrinksut nautittiin tässä sohvilla - olen aivan heikkona tällaisiin tunnelmallisiin nurkkauksiin tai takanedustiloihin... 

Alkuruokani häränlihacarpaccio. 

Pääruoaksi siikaa vihannespedillä ja tzatzikilla.

Ihan paras vadelmasorbet, harmittaa etten tajunnut tilata kahta palloa!

Kuvasin vielä naapurinkin jälkkärin,
tämä taisi olla mascarpanoa ja hedelmiä. 

Tänään lähdimme sitten näin tyynellä säällä kotia kohti vähän haikein mielin. 

Ikäväkseni päätän kuvakavalkadini tähän sinileväkuvaan; levää oli Hangosta lähtiessä näkyvillä pitkän matkaa, vaikka olimme uloimmalla väylällä, eli varsin syvillä vesillä. Surulliseksi vetää :-( Mitä enemmän vietän aikaa merellä ja saaristossa, sitä paremmin ymmärrän, miten ainutlaatuinen ja arvokas aarre meillä onkaan ulottuvillamme - pidetään siitä oikein hyvää huolta!

Nyt lähden kokeilemaan, miltä maistuu uni ihan paikoillaan pysyvässä sängyssä. Hyvää yötä!

Havsvidden - täydellisyyden äärillä

Matkakertomus tulee nyt vähän hassussa järjestyksessä, mutta hyppään suoraan suuren vaikutuksen tehneeseen Havsviddeniin, sillä tässä paikassa on jotakin varsin poikkeuksellista - ainakin Suomen olosuhteissa. Varsin tuore kohde (hotelli + vierasvenesatama) on jännä yhdistelmä ulkosaariston rouheaa luonnonläheisyyttä ja viimeistä detaljia myöten harkittua luksusta.

Yllä olevassa kuvassa näkyy Havsviddenin kalliohuviloita, jotka näyttivät sekä nettisaitin perusteella että täällä paikan päällä kuikuiltuina aivan mielettömän hienoilta. Omalla veneellä kun tulee, ei tietenkään ole mitään mieltä yöpyä muualla, mutta jos joskus tulisi vaikka autolla, satsaisin ehkä tuollaiseen huvilaan hotellihuoneen sijaan.

Satamapaikka kannattaa varata etukäteen (ei lisämaksua), sillä Havsvidden on sen verran kaukana kaikesta aivan Ahvenanmaan pohjoisimmalla niemellä, että hukkareissu harmittaisi...vaan tänne päästyään ei harmita enää mikään! Reitti satamaan on sen verran haastava, että olimme hyvin kiitollisia, kun "venepoika" (ihan kivan näköinen aikuinen mieshän hän oli) tuli veneellä väylälle meitä vastaan ja opasti perille.

Sataman yläpuolelta löytyy poolhouse, jossa on sekä sisä- että ulkoallas. Ilman lapsia (tässä reissussa mukana kolme kpl, meitä on siis kaksi venekuntaa), olisin ehdottomasti ihaillut auringonlaskua täältä käsin skumppalasi kädessäni!

Ravintolaa oli kehuttu jo etukäteen niin paljon, että osasin odottaa sekä hyvää ruokaa että palvelua, enkä joutunut pettymään. Tännekin olimme tehneet varauksen, ja ravintola näyttikin olevan viimeistä paikkaa myöten täynnä.

Hotelli oli kivasti sisustettu ja täynnä erilaisia tunnelmallisia nurkkauksia - sadepäivänäkin täällä saisi ajan kulumaan vallan mainiosti!

Panostin dinnerille vähän tavallista enemmän (normiasu on ollut farkut tai shortsit, ei sitä burgeripaikoissa voi sen fiinimpänä olla): Espritin haalari on mainio ja rypytön matkavaate/ ilta-asu.

Aurinko laski hetki sitten; kallioilla oli aikamoinen liuta porukkaa ihailemassa tätä samaa näkyä, joka näytti tietysti luonnossa tuhat kertaa hienommalta kuin tämä kännykkäräpsy.

Ihan mahtavaa päästä näkemään tällaisia paikkoja, ei voi ihminen olla enää onnekkaampi! Tulkaa tekin, jos sama mahdollisuus osuu joskus kohdallenne, ette varmasti tule katumaan!

Osinko-ostos

Nokia maksoi eilen ylimääräisiä osinkoja, ja (ennen veroja) ne riittivät näihin juuri sopivasti alennettuihin ATP Atelierin sandaaleihin - karma!

Mustat olisivat ehkä olleet taas käytännöllisemmät, mutta repäisin nyt ja päädyin näihin harmaisiin. Osinkojen lisäksi pääni sekoitti ensimmäinen kunnon hellepäivä - vihdoinkin sain pukea shortsit jalkaan!

Olemme nyt siis Maarianhaminassa jo kolmatta päivää; ajantaju katoaa joutenollessa aika nopeasti, joten jouduin oikein miettimään, mikä päivä nyt on ja kauanko olemme täällä olleet - erittäin tervettä! Vielä ei ole kiire yhtään mihinkään, eikä näillä keleillä tee edes mieli pois, paitsi ehkä viereiseen satamaan uusien maisemien perässä :-) 

Nyt lähden tekemään sightseeingiä fillarin selästä, sillä vuokrasimme mummopyörät pariksi päiväksi - juuri sopivan leppoisaa menoa! Päivittelen lisää kuulumisia jossakin vaiheessa, ja yritän muistaa napata pari maisemakuvaakin (toistaiseksi vain ihan muutama näitä Instagram-räpsyjä plakkarissa). Upeaa kesäiltaa kaikille!