Eilen oli vielä kivaa, kun oli ulkona parantamassa maailmaa ja kaupungilla ilman huolen häivää (en muuten ostanut mitään!!), mutta tänään onkin sitten toinen ääni kellossa: ihan järkkyä suhaamista koko päivä, ja aina myöhässä jostakin. Miten aina olenkin niin ylioptimisti sen suhteen, mitä oikeasti pystyy yhden illan aikana saamaan aikaan?!
Töiden jälkeen ajoin lähimpään postiin palauttaakseni vihdoinkin sen asos.comista tilatun huonon jakun, mutta kas kun se olikin lakkautettu. Seuraavaksi kotiin, lapselle ja itselle ruokaa, ja lapsen huoneen pikaratsia, jotta saisin edes jotakin kirpparille vietävää. Samassa syssyssä hutaisin kaapista sen enempiä miettimättä pari mekkoa myytäväksi - sen verran monta kolttua sinne kyllä jäi, että tuskin jään noita kaipailemaan.
Vielä ennen lähtöä tyhjensin vanhan kännykän muistista tekstareita ja kalenterimerkintöjä ja siirsin pari tosi kivaa kuvaa toiselle muistikortille. Sain nimittäin pari päivää sitten mahti-idean laittaa juuri nyt vanhan kännykkäni myyntiin, ja sitten kaiken lisäksi joku ihana, aktiivinen ostaja käytti Osta heti -toimintoa ja maksoikin vielä saman tien, joten pakkohan oli saada se postiin mahdollisimman pian.
Ehdin niukin naukin kirpparille ennen sen sulkemista.Tavaraa oli aivan liian vähän, hyvä jos saan viikkovuokran edes katettua :-( Ihan tyhmää hassata tämä "tilaisuus" huonolla valmistautumisella, sillä menee taas tosi pitkä aika, että saan aikaiseksi varata uuden pöydän. Ihan nololta näyttivät ne muutamat rätit (lue: kalliit, lähes käyttämättömät merkkivaatteet), jotka sain sinne vietyä. Tyhmätyhmätyhmä!
Sitten hurautin lähimpään kauppakeskukseen, jossa sijaitsee nykyään myös "lähiposti". Kamalan pitkän jonotuksen jälkeen ruokakauppaan, kotiin, koiran kanssa lenkille, pakkaamaan ja halimaan lapsen kanssa edes hetken. Lapsi nukkumaan, loput kamat kassiin ja sohvalöhähdys. Tässä olen.
En ole sen pidempään kuin loppuviikon reissussa (yhdistetty työ- ja huvimatka), mutta sain toki suurensuuren urheilukassin täytettyä rennoilla seminaarivaatteilla :-) Olen viikonlopun ihan itsekseni, joten pakkasin mukaan myös Olivian ja Glorian ja pari kirjaa; näen jo, miten vetäydyn kaikessa hiljaisuudessa sopivaan kirjastonurkkauksen upottavaan nojatuoliin lueskelemaan kuppi teetä kädessäni, ah! autuutta.
Ja uusi Marie Clairekin ilmestyi juuri sopivasti iPadiin, mikäs sen sopivampaa!
Luetteko muuten lehtiä iPadillä? Olen tilannut sekä Marie Clairen että Ellen, ja odotan niiden ilmestymistä kiihkeästi joka kuukausi. Hinta on huomattavasti halvempi kuin se, että ostaisi irtonumeron joka kuukausi erikseen, kuten ennen tein.
Mukavaa ja rauhaisaa loppuviikkoa teille kaikille, ottakaa iisisti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kaikista viesteistä, ihan pienistäkin. Kiitos kommentistasi!