parka Esprit
neule Gap
farkut Nudie
kengät Billi Bi
Mulla on ollut töissä kaksi vähän rauhallisempaa päivää, enkä ole oikein osannut olla sujut sen asian kanssa. KAKSI, kyllä! Sekään ei näköjään auta, että "keksin*" tässä pari viikkoa sitten tosi ison projektin, jonka sain nyt myytyä sisäisesti (ja löysin siihen rahatkin) ja joka startatessaan - siis ihan kohta - pitää mut erittäin kiireisenä varmaan ensi syksyyn asti. Ehei, minä stressaan siitä, ettei pariin päivään ole tarvinnut juosta kieli vyön alla ilman lounasta palaverista toiseen ja olen ehtinyt jopa hakemaan kunnon kahvia ja juomaan sen rauhassa. Pitäiskö vähän relata ja nauttia tästä hetken hengähdystauosta?!
*ihan oikesti tärkeä projekti, en mä niitä huvikseen kehittele
Kotona on onneksi vähän rauhallisempaa, sillä kirppisurakka on ohi, ja vasta viikonloppuna on tiedossa seuraavat hulinat: lauantaina PMMP:n keikka ja sunnuntaina ratsastusta. Lisäksi pitäisi/ haluaisin ehtiä Tapiolan Ainon avajaisiin, sillä siitähän tulee yksi uusi kantismesta mulle aivan varmana (jollei nyt ole Heikintorin tasoinen Kiina-kauppojen kokoelma).
Lisäksi on sellainen tunne, että haluaisin kehittää tätä blogia johonkin suuntaan, mutten oikein itsekään tiedä mihin. Ja ilman kunnon briefiä on aika vaikea aloittaa... täytyy jättää asia hautumaan ja toivoa, että joku inspiraatio ilmaantuu alitajunnan työstämänä. Ja saa myös ehdottaa, jos teillä on toiveita tai idiksiä!
Yläkerrassa odottaa tämän illan inspiraatio nimeltään Viikkamattomien Pyykkien Vuori, mun on mentävä. Heippa!
Tuo on muuten jännä, olen ihan samanlainen. Ne pari hiljaisempaa päivää töissä niin johan olen ihmeissäni, että mitä sitä pitäisi pienen ihmisen tehdä. Ihan kun ensi viikolla alkavassa projektissa ei olisi kädet täynnä töitä hamaan tulevaan niin mitenkään ei voi tätä viikkoa vaan hengähtää :D
VastaaPoistaKiva kokonaisuus. Ei aina tartte olla niin vimpan päälle. Jos olisi mahdollista, niin lähtisin tänään näissä kotihousuissa töihin, mutta se ei ihan taidan onistua.
Tänään oli taas päivä niin täynnä, että huh! Voin unohtaa huoleni liiallisesta toimettomuudesta ja nurista taas ylibuukatun kalenterini aiheuttamista harmaista hiuksista samaan malliin kuin ennenkin. Elämä on taas mallillaan :-)
PoistaMä inhoan tuollaisia rauhallisia päiviä töissä, jotenkin kadotan draivin ja sitten on taas hankala tarttua projekteihin kiinni.
VastaaPoistaJoo, niin siinä helposti käy!
Poista