Männäviikon asua vielä ja heppa-asiaa

Tässäkin asukuva viime viikolta, vähän siistimpi ja uskottavampi ainakin ammatillisesti kuin perjantain #epicfail. Josta en enää tämän jälkeen puhu koskaan, lupaan sen. I'm over it.

Mulla on ristiriitainen suhde Esprit-brändiin, huomaan sen taas: sekä tuo toppi että housut ovat nimittäin Esprit'n, ja tykkään niistä kovasti. Ja selvästi löydän merkilta minulle sopivia (sekä tyylillisesti että istuvuudeltaan) vaatteita, kun niitä kerran olen ostanut. Silti brändistä puuttuu se joku je ne sais quoi, sillä se ole mielestäni yhtään houkutteleva tai hot. Jos menen Esprit'n liikkeeseen, on se yleensä sellainen hätävara, kun mistään muualta ei ole löytynyt mitään ja on vähän pakko vielä etsiä; nettikauppaa en koskaan selaile ihan huvin vuoksi (asukuvatkin ovat niin boring), enkä todellakaan koe mitään riemua siitä, että saan kantaa kotiin jotakin juuri Esprit-merkkisessä punaisessa muovikassissa...

Plussapuolella taas erittäin kohtuullinen hintataso sekä laaja mallisto työssäkäyvälle ihmiselle suunniteltuja helppoja vaatteita. Vähän tylsiä vain.
Joo, on mullakin ongelmat!

***
Tämä viikonloppu on ollut täynnä kaikenlaista mukavaa tekemistä: eilen olimme miehen kanssa syömässä sushia Ainoan uudessa Sumossa (eleettömän tylsä paikka, kohtuuhyvät sushit) ja sen jälkeen PMMP:n Viimeisellä keikalla (no, teknisesti tokavika) Helsingin jäähallissa. Oli huikean energinen ja näyttävä setti; Paula ja Mira eivät todellakaan säästelleet yhtään missään, ja lopettivat erinomaisen kunniakkaasti ja näyttävästi uskomattoman hienon yhteisen uransa! Jännä nähdä, mitä PMMP:n tilalle tulee, ts. minkälaisia projekteja mimmit (tai muijat, kuten he itse toisiaan kehuivat) kehittelevät - niin luovat tyypit eivät takuulla ainakaan lopeta musahommia kuin seinään, sanokaa mun sanoneen!

Tänään olin sitten ihan eri hommissa haastamassa itseäni, nimittäin istuntakurssilla ratsastuskoulu Equstomissa Nurmijärvellä. Olen kuullut tallista aikaisemminkin paljon hyvää, enkä suotta. Meillä oli ensin Sanna Siekkisen pitämä 1,5 h luento anatomiasta/ fysiologiasta ja erityisesti istuntaan vaikuttavista seikoista, minkä jälkeen meille jaettiin hevoset ja pääsimme kokeilemaan opittua ihan livenä.

Keskityimme ihan muutamaan perusasiaan (mm. rennot jalat, lonkan avaaminen käännöksessä), mutta että osasikin olla vaikeaa! Olimme kaikki varsin kokeneita ratsastajia -mikä tarkoittaa myös sitä, että kaikki pahat tavat ja virheasennot ovat myös ehtineet juurtumaan tosi syvälle :-( Olen kyllä tiennyt istuvani toispuoleisesti, mutta tänään se konkretisoitui ikävän hyvin: superhevoseni nimittäin kääntyi voltille ihan pelkästään lonkkaa avaamalla/ koukistamalla, mutta vain toiseen suntaan. Toiseen suuntaan vain jäkitin ja kiristin, mikä huononsi heti koko istunnan ja hepparaukka oli aivan kuutamolla siitä, mitä siltä pyydettin. Tunnin harjoittelemisen jälkeen olin edistynyt asiassa piirun verran, mutta täytyy yrittää pitää istunta ihan erityisessä fokuksessa vakkaritunneillakin, jotta hyvät opit eivät unohtuisi, vaan päinvastoin pystyisin tietoisesti vaikuttamaan siihen ja ehkä muuttamaankin edes joitakin pieniä asioita niin, että niistä tulisi luontaisia, uusia liikeratoja ja asentoja. Ja olisi myös kiva päästä tehostetunnille Equstomiin vielä toistamiseen; talli oli kiva, hevoset hienoja (joskin osa aika vaativan oloisia ratsastettavia, koska olivat niin herkkiä istunnalle tai ratsastajan jännittämiselle) ja opettaja oikein miellyttävä ja tehokas erilaisten mielikuvaharjoitteidensa kanssa.

Tallilla on myös ratsastussimulaattori, ja senkin kokeilu houkuttelisi, sillä siinä pääse ikään kuin laboratorio-olosuhteissa kartoittamaan oman istuntansa toimivat ja kehitystä vaativat osa-alueet, sekä opettelemaan uusia liikeratoja täysin vakaissa olosuhteissa (mekaaninen hevonen ei pillastu, hidastele tai riko rytmiään, vaan paahtaa vakaasti eteenpäin, kunnes toisin ohjataan). Kun miettii, miten "helposti" sitä hassaa satasen vaikka mihin höttöön, ei hinta tunnukaan niin pahalta suhteessa siihen, mitä siitä (toivottavasti) saa irti!