Tyhjää täynnä oleva viikonloppu tuntuu superkiireisen viikon jälkeen aivan luksukselta; ajattelin keskittyä löhöilyyn ja nukkumiseen :-) Siihen väliin mahtuu yksi ratsastusvuorokin, mutta sitä odotan ihan innolla. Nyt parin kuukauden jälkeen on löytynyt jo ihan hyvä rytmi tallilla käymiseen, vaikka kyllä siihen menee aina käytännössä koko ilta: tulen töiden jälkeen kotiin, teen ruokaa, käyn ehkä koiran kanssa pikalenkillä, ja jos seiskan jälkeen lähden tallille, olen vasta kymmenen maissa väsyneenä ja hikisenä kotona - ja suihkun ja iltapalan jälkeen aivan valmis nukkumaan.
Sen verran haipakkaa on ollut, että sohvaprojektimme tyssäsi heti alkuunsa: emme ole siis ehtineet yhteenkään liikkeeseen koeistumaan vaihtoehtoja, ja kun tietää sohvien pitkät toimitusajat, on meillä varmaan jo venekin vesillä ennen uuden sohvan näkemistä...
Kevään aikana - ja aika piankin - pitäisi myös valita uusi auto, koska nykyisen pikkumersuni leasing päättyy elokuussa. Oma autoni on selkeästi perheen kakkosauto, jolla tulee ajettua tosi vähän (tuhat km kuukaudessa) ja lähinnä kaupunkisuhailua, joten auto saa olla pieni ja näppärä, mutta sen verran potkua pitäisi kuitenkin löytyä, etten ihan jää muiden jalkoihin. Ennen koeajokierrosta shortilla ovat mm. A-Mersu, Audi A1 ja BMW1 - kaikkien minimallit, siis. Ainoa, jota en ole koskaan kokeillut on tuo pikku-Audi, joten siitä olisi hyvä aloittaa. Sähköautokin kiehtoisi, joten voi olla, että joku musta hevonen tulee vielä pelii mukaan :-) Minkä sinä valitsisit?
Ihana asu, tosi kiva yhdistelmä! Ja hei - nuo kengät on tyylikkäät - mitkäs ne on?
VastaaPoistaVastaus viimeiseen kysymykseen: ota pikku-Audi (A3). Se on ihana auto. Ison auton tuntua, vääntöä ja mukavuutta mutta kuitenkin pieni ja helppo pysäköidä. Audi on mun lemppari (vaikken sillä ajakaan, bu that's life ;) )
Kiitos! Kengät on Clarksin karvakengät, ihan lempparit, mutta nyt jo niin paljon pidetyt, että osa karvasta on kulunut kokonaan pois :-(
PoistaMä en jostakin syystä tykkää A3:sta, en osaa selittää miksi - jokin sen ulkonäössä tökkii. Miehellä on Audi A5 2.0 TFSI Quattro, ja sillä ajetaan kaikki pitkä matkat (ja muutenkin nappaan sen pihasta aina, jos se on vapaana) - siksi haluan itselleni nimenomaan pienen, näppärän ja halvan auton.
Asu näyttää ihan hurjan hyvältä päälläsi! Upea tumma graafisen oloinen kokonaisuus!
VastaaPoistaAutoista en osa oiken sanoa mitään, itse inhoan ajamista. Osaan kyllä ajaa, mutta ajokorttini umpeutui vuonna 2008 (kun olin ensin hakenut kolme kertaa kahden vuoden välein jatkoaikaa). Jäi aikoinaan nimittäin se autokoulun 2-vaihe ajamatta.
Nyt täytyy kuitenkin varmaan lähitulevaisuudessa hoitaa tuo ajokorttiasia taas kuntoon (ja ostaa auto), Olivia alkaa olemaan jo sen ikäinen, että kohta alkavat harrastuksetkin kiinnostaa. Ei kauheasti huvita bussikyydeillä lähteä rahjustamaan työpäivän jälkeen, enkä voi olettaa että mies joka kerta ehtisi Oliviaa harrastuksiin autolla viedä.
Mukavaa viikonloppua!
Me emme millään pärjäisi ilman kahta autoa, sillä meillä on useimpina iltoina kaikilla kolmella omat harrastusmenomme, ja kyytien sumplimisessa on jo näinkin ihan tarpeeksi sovittamista. Että joo, todennäköisesti tarvitse ainakin sen ajokortin, jotta ehtisit joskus olemaan pienen hetken kotonakin kaikkien eri menojen välissä :-D Ja jos Olivia innostuu vaikka taitoluistelusta, voi olla jopa mahdotonta päästä hallille aamuseitsemäksi (!) ilman omaa kärryä... (kantsii siis myös miettiä tarkkaan, mistä lajeista ylipäätänsä tyttärelle puhuu)
PoistaMekko näyttää tosi kivalle!
VastaaPoistaEn osaa noista pienimmistä malleista sanoa mitään, paitsi, että A-Mersussa jää penkki mulle liian lyhyeksi. Juuri eilen saatiin uusi C-Mersu, jossa on sentään jatkopala etupenkeissä, että mun koiville riittää istuinpituus. Pakko sanoa, että Volvoissa on parhaat penkit.
No mulla ei tunnetusti noita jalkaongelmia ole - paitsi jollen ylety jonkun megajeepin polkimiin :-D
PoistaMinulla on Audi A1, suosittelen! Pieni, näppärä eikä jää jalkoihin motarilla. Tällä on takapenkit laskettuna kuskattu pöytää,tarjoiluvaunua ym. Että tila-autokin tarvittaessa;)
VastaaPoistaT. Elina
Täytyy ehdottomasti käydä kokeilemassa, ja siitähän on tosiaan usempia moottorivaihtoehtoja tarjolla, joten eiköhän sopiva löytyisi.
PoistaIhana mekko! Olen aika vannoutunut Volvon kannattaja, joten automerkkeihin en ota kantaa ;) Löysin tänne Uraäidin ruuhkavuosien kautta, blogisi näyttää hyvältä joten tulen varmaan toistekin :)
VastaaPoistaMarika / http://kivikakku.blogspot.fi
Mulle taas Volvo on jäänyt tosi etäiseksi, ja V40 taitaa olla se ainoa tarjolla oleva pienempi malli (joka lienee about Audin A3:n luokkaa?), eli vähän suuri mulle.
PoistaKiva kuulla, että nähdään vielä uudestaankin :-D
Näyttää jotenkin niin Marimekolta tuo sinun mekko. Ja tämä oli positiivinen kommentti, olen kasvanut kiinni omaan vähän saman näköiseen Marimekon kolttuun. Noista kolmesta autosta valkkaisin sen Bemarin. Itse laskeskelin liisarikustannuksia vs. oman auton kustannuksia ja meillä päädyttiin hakemaan perheen pikkuauto autokaupasta omalla rahalla. Eikä tarvinnut edes hakea mitään pikkufiestaa, vaan sama minkä olisin ottanut liisarina (vähän vanhempana vuosimallina vaan, ehkä kestän sen). Toki liisarisopparit jonkin verran vaihtelee konserneittain. Meillä nyt sattu kannattamaan toi oma vaihtoehto enemmän ton pikkuauton kohdalla.
VastaaPoistaOlet oikeassa, mullekin tulisi halvemmaksi ostaa oma auto, mutta koska historia todistaa sen, että mulle saattaa aina joskus käydä pikkuvahinkoja vaikkapa parkkihallissa, olen taipumassa tähän vähemmän stressiä aiheuttavaan ja huolettomampaan vaihtoehtoon ja maksan siitä sitten vähän ekstraa. Toki omankin auton kohdalla voi ulkoistaa renkaidenvaihdot ja -säilytykset, ottaa aina vuokra-auton huoltojen ajaksi, tilata 24h tiepalvelun ja kaiken kattavan vakuutuksen, mutta niilläkin on sitten hintansa...
PoistaTämä huolettomuus konkretisoitui hyvin viime vuonna, kun parkkihallin pylväs hyppäsi peruuttaessani suoraan auton kylkeen, ja siihen jouduttiin tekemään varsin mittava remontti: mua hävetti ihan kamalasti, kun mietin miten huolimattomasti olin ajanut, mutta jos olisin vielä joutunut maksamaan itse korjauskustannukset (ei varmasti ollut ihan halpa keikka!), olisin ollut aivan romuna. Voi olla, että ne olisivat menneet vakuutuksesta, mutta sitten mua olisi harmittanut se vakuutusyhtiön kanssa säätäminen, ja stressikäyrä olisi taas ollut piikissään.
Joo, nyt kun taas asiaa tarkemmin mietin, niin kyllä toi leasing on kuin mulle tehty!