16.10.2015

Perky in pink

Voi että, miten olenkaan astunut ihan uusille väriurille tämän uuden takkini myötä: vaaleanpunaista! Minulla!

Ehkä ei sieltä ihan kirkkaimmasta päästä, ja kieltämättä kaukaa katsottuna takin voi jopa tulkita harmaaksi, kuten eräs puolisokea työkaverini oli tehnyt, mutta omaan silmääni se on jotakin aivan uutta ja piristävää, ja sehän on tärkeintä :-)

Pari postausta sitten juuri totesin, että Suomen syksy vaatii kyllä useamman paksuisia ja mallisia takkeja, ja tämä pomppa tuli hyväksi lisäksi sellaisiin +5 C -aamuihin, joita on eletty nyt jo muutaman viikon ajan. "Oikea" talvitakki on vielä vähän liian lämmin ja tuntuu vähän hoopolta ylipukeutumiselta, mutta poplarissa tulee kylmä, joten välikausitakki on selkeästi yhtä tärkeä äidille kuin mitä se on lapsellekin! (Tosin oma poikani kulki viimeiseen asti Abercrombien army-takissaan, ja siirtyi paksumpaan rotsiin vasta kun piilotin sen lempitakin...) Kovemmilla pakkasilla takki voi ehkä siirtyä sisäkäyttöön - mutta siinä tapauksessa sen hihoja pitäisi kyllä lyhentää, kun ne ovat nytkin pitkähkönpuoleiset...

takki cos
huivi Part Two
farkut rag&bone
nilkkurit &OtherStories

Tuolla aikaisemmin kyseltiin, miten elämä ripsien kanssa on sujunut, ja ihan hyvinhän se! Edelleen vähän stressaa, kun niitä tippuu ainakin pari päivässä (omien ripsien uusiutumisen myötä - eipä ole aikaisemmin tullutkaan laskeskeltua, miten monta niitä päivässä lähtee....), ja rivistö siis harvenee pikkuhiljaa niin, että viikon päästä pitänee mennä jo ekaan huoltoon. Kolmen viikon huoltoväli tulee aika kalliiksi! Olen pari kertaa herännyt yöllä siihen, että melkein hieron silmiäni (miksi?!), mutta olen tainnut joka kerta havahtua ajoissa aikeeseen, eikä suurta vahinkoa ole päässyt tapahtumaan. Se olisikin sitten nopeasti räpsyjen turmio!

Aamuisin säästää silmämeikin (rajaukset, luomiväri ja ripsari) verran aikaa, eli ei ihan kamalasti. Sen sijaan silloin, kun on muuten meikittä - eli minun tapauksessani oikeastaan aina vapaa-ajalla - on paljon huolitellumman näköinen, mikä tuntuu ihan kivalta. Omaan silmääni ripset tuntuivat etenkin alkuun vähän liiankin näyttäviltä, mutta spontaaneja kehuja on sadellut sen verran paljon (ja rehellisiltä ihmisiltä, jotka tuskin turhaan sanoivat), että selkeästi ne huomataan ja ovat ihan edukseen :-)

Nyt todella houkuttelisi käydä laittamassa geelikynnetkin, sillä niistä uskoisin olevan vielä paljon enemmän iloa kuin näistä ripsistä: normimanikyyrini ei alus- ja päällyslakoista huolimatta kestä koskaan siistinä paria päivää pidempään, ja kaiken lisäksi olen niin tohelo, että onnistun katkaisemaan [lyhyetkin!] kynteni aina vaikka autonoveen tai omaan käsilaukkuun (!!). Olen siis maanisessa lakkauskierteessä, sillä haluan ehdottomasti pitää kynnet siistinä ja huoliteltuina, ja suorastaan ahdistun, jos niissä ei ole hyvää väriä. Olen kokeillut kaikki mahdolliset geelilakkausta jäljittelevät markettituotteet (mm. Lumene Gel Effect, L'Oréal Infallible ja Sally Hansen Miracle Gel), mutta niidenkään kesto ei ole kuin maksimissaan sen muutaman päivän - olisin siis otollinen geelilakkausasiakas! Kaiken A ja O on se, että työpaikkani yhteydessä on kauneushoitola, joka tarjoaa sekä ripsi- että kynsipalvelut - ja parhaassa tapauksessa voisin hoitaa molemmat samalla käynnillä, mitä täytyykin kysyä heti ensi viikolla.

Nyt nautin kuitenkin hyvin ansaittua perjantaicavaani villasukat jalassa ja kroppa ihanan väsyneenä palkitsevan ratsastustunnin jäljiltä. Ihan parasta!

2 kommenttia:

  1. Kauniin värinen tuo rotsi! Ihanan utuinen väri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, utuinen on nimenomaan se sana, jota yritin hakea kuvaillakseni tuota sävyä!

      Poista

Ilahdun kaikista viesteistä, ihan pienistäkin. Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...