Musta on tullut urheiluhullu

Sain kuin sainkin itseni pakotettua motivoitua jumppaan/ kuntopiiriin viime viikolla - ja pääsin tuskin kävelemään, saati sitten vessanpytylle sitä seuraavat kolme päivää. Mutta sattui silleen hyvällä tavalla :-)

Tein jumpassa pari huomiota varusteisiini liittyen: vanhat, joskus niin kivat ja state-of-the-art tossuni eivät tuntuneetkaan enää jalassa oikein hyvältä, ja lisäksi puolipitkät juoksutrikoot olivat aivan daijun näköiset, olisi pitänyt olla katu-uskottavat, kasarihenkiset shortsit - kaikilla nuoremmillakin oli. Olen katsellut ja ihastellut shortseja aikaisemminkin juoksijoiden jalassa, ja miettinyt että ne ovat varmasti mukavin mahdollinen vaihtoehto kuumemmilla keleillä - jolloin en kylläkään itse jaksa juosta, mutta siis noin teoriassa. 

Ja koska olen nyt selvästi aloittanut syksyn liikuntakauden aivan uskomattomalla sykkeellä liikkuen juuri siellä urheiluhulluuden rajamailla, pidin aivan oikeutettuna käydä  päivittämässä liikuntavarusteita myös tähän päivään.

Stadiumin myyjä varmaan piti mua vähän eri tavalla hulluna, sillä sovitin ensin kokoa 39 kahdesta eri mallista, ja molemmat olivat minulle liian suuret. Kävi niin sääliksi myyjää, joka joutui hakemaan mulle uudet koot, että selitin kovasti, miten mun jalka on kyllä normaalisti kolmeysi ja onpas tämä nyt ihan ihmejuttu, kun eivät nuo Niketkaan yleensä edes istu jalkaani (silti olin halunnut sovittaa nimenomaan niitä, koska ne olivat parhaimman näköiset). Huomasin kyllä, että hän vilkuili siinä lattialla möllöttäviä kenkiäni pari kertaa, mutta ajattelin että uudenkarheat Birkenstockini olivat kiinnittäneet hänen huomionsa - ovathan ne aika kivat!

Oikea syy taisi kuitenkin olla aivan joku muu, sillä myös Birkut ovat poikkeuksellisesti pienempää kokoa, minkä sokeakin huomaisi...

No, taivastelin myös sitä, miten tulinkaan valinneeksi sekä kengät että shortsit tuollaisen kirkkaan pinkin värisinä, kun ei ollut tarkoitus olla niin matchy-matchy, ja että ylipäätänsä tulin valinneeksi juuri tuon värin - pois se minusta, että jotenkin yrittäisin liikaa tai edes miettisin tuollaisia asioita, kun on kuitenkin kyse liikunnasta!. En sitten itse tajunnut, että myös toppini oli ihan tismalleen saman sävyinen - myyjältä se ei varmaan jäänyt huomaamatta, kun roikotin sekä shortseja että kenkiä suoraan pinkkiin verhoutuneen yläkroppani edessä :-O

Nautin muuten tällä hetkellä varsin poikkeuksellisesta tilanteesta, sillä olen aivan yksin kotona! Poika lähti kaverinsa mökille koko viikonlopuksi, ja mies lähti Kytäjälle asti golfaamaan, joten olen saanut löhöillä ihan omassa ylhäisessä yksinäisyydessäni koko päivän - ja sitä olen totta totisesti tehnytkin tuota ostosreissua lukuunottamatta! En ole laittanut ruokaa (join smoothien ja söin pari palaa Tobleronia, tulee niistäkin kaloreita), mutta juonut kahvia sitäkin enemmän ja kohta voisin korkata Kung Fu Girlin samalla kun katson boksilta jonkun ällöromanttisen leffan. Mutta sitä ennen pienet päikkärit, sillä johan tässä jo ramaiseekin - jotenkin tuo liikuntakamojen hankinta vei kaikki mehut :-) 

Oikein upeaa lauantaita teillekin, minä jatkan hulluttelua täällä päässä!