3.8.2014

Onnea ja iloa

Aivan mahtava viikonloppu lähenee nyt pikkuhiljaa loppuaan, ja miehen kanssa juuri juteltiin siitä, miten paljon kaikkea kivaa sitä saakaan mahdutettua muutamaan päivään - ja itse mielessäni taas kiittelin sitä, miten onnekas olenkaan, kun kaikki tämä on mahdollista. Olen monta kertaa kesän aikana pysähtynyt ihmettelemään ja ihastelemaan sitä, miten hyvin kaikki voikaan olla; onnentunne tulee monista asioista: ystävistä, sukulaisista, elämyksistä, hyvästä ruoasta, erilaisista upeista paikoista, joissa olemme käyneet, ja tietenkin omasta perheestä. Vain pari kertaa olen uskaltanut sanoa asian ääneen, koska jotenkin pelottaa, että joku vie sitten heti sen onnen ja kaiken hyvän pois, vaikkei se nyt tietenkään niin ole - suomalainen peruspelkohan se vain jyllää: kell' onni on, se onnen kätkeköön.   


Ajoimme perjantaina veneellä Espooseen kuuluvaan Pentalan saareen parin muun venekunnan kanssa ja söimme Paven-ravintolassa, jota voin lämpimästi suositella! Istuimme iltaa kaikessa rauhassa, kunnes yhtäkkiä huomasimme, että olimme ainoat asiakkaat ravintolassa, joka olikin jo mennyt kiinni meidän huomaamattamme. Ystävällinen henkilökunta ei ollut häätänyt meitä pois, ja saimme vielä tilattua jäätelötuutitkin kaikille jälkkäriksi :-) Alla oleva kuva on otettu suoraan ruokapöydästä, joten näkymät ovat todella upeat joka suuntaan. Tuota auringonlaskuakin ihastelin tippa linssissä, eikä skumpalla ollut asiaan kuin aivan pieni osuus - oli vain niin kaunista!



Lauantaina kävimme vielä uimassa saaren järvessä; Pentalan saaren keskellä on tosiaan järvi, ja jo reitti sinne on kuin satumetsässä kävelisi. Olin juuri ehtinyt sanomaan ääneen tuon satumetsän, kun näimme samalla hetkellä metsäkauriin aivan muutaman metrin päässä meistä - tuijottelimme toisiamme taianomaisen hetken (itse asiassa aika pitkään!), kunnes kauris loikki aivan äänettömästi pois. Kukaan meistä ei tajunnut ottaa ajoissa kameraa/ kännykkää esille, mikä on tosi sääli, sillä kuvasta olisi tullut aivan upea :-) 

Kotimatkalla tunnelmaa latisti aika lailla se, että näimme Haukilahden edustalla mereen pudonneen pienkoneen pelastustoimet - ihan kamalalta tuntui ajatella, että siihen oli vain hetkeä aikaisemmin kuollut suhteellisen nuori mies, jolla olisi ollut vielä paljon elämää elettävänään. Sympatiani myöskin sille veneelle, joka on osunut ensimmäisenä paikalle ja pitänyt konetta pinnalla siihen asti, että pelastushenkilökunta saapui paikalle!

Ilalla ajoimme "lähilandelle" rapukesteihin. Anoppi oli jälleen kerran laittanut kaikki (sekä ruoat että kattauksen) oikein kauniisti - hänellä on kyllä silmää yksityiskohdille ja taito loihtia aina mitä kauneimpia asetelmia ja kattauksia, niin nytkin. Verannalle paistava ilta-aurinko ei yhtään haitannut myöskään :-) 



Tänään kävimme löhöilyaamun jälkeen pelaamassa kierroksen golfia. Pelistä ei ole mitään [hyvää] kerrottavaa, mutta Tapiolan golfkenttä on kyllä tosi hieno - ihan aitoa links-tunnelmaa keskellä espoolaista lähiötä!

Tällaista kaikkea kivaa meillä on siis ollut ohjelmassa; nyt täytyy orientoitua tulevaan työviikkoon, josta tulee todellatodellatodella kiireinen. Onneksi viikonloppu on taas ihan pian, sitä odotellessa!

10 kommenttia:

  1. Kerroitpa juuri hienosti, miten itsekin usein ajattelen: ei saa hehkuttaa, että asiat ovat hyvin. Muuten tapahtuu jotain pahaa. Että ei näin hyvin saa olla. Niin - kell onni on, se onnen kätkeköön - joskus myös itseltään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ja sitten vielä on se pelko, että joku haukkuu leuhkaksi...

      Poista
  2. Oi, teillä on olut ihanankuuloinen viikonloppu! Olen itsekin tänä kesänä monesti miettinyt samanlaisia ajatuksia, pitäisi muistaa olla kiitolllinen kaikesta ihanasta mitä on, se kun voi olla ohi silmänräpäyksessä.
    Ihanaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, kun kaikki voi olla ihan hetkessä toisin - kuten vaikka tuo lauantain lentokoneonnettomuuskin todisti.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Niin oli, aivan mahtava - näitä hetkiä kun voisi säilöä vaikka marraskuulle...

      Poista
  4. Ihana viikonloppu teillä on ollut (pois lukien se veneturma). En tiennytkään tuota, että Pentalan saaressa on järvi, sehän pitää mennä joku kerta katsastamaan. Ja syömään ollaan meinattu mennä monet kerrat sinne, mutta tähän saakka ollaan saatu aikaiseksi vain yhdet oluet siellä tuttava pariskunnan kanssa. No, kertomuksesi vahvistaa, että sinne pitää todellakin päästä joku kerta syömään. Mukavaa työviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, suosittelen lämpimästi! Kivaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  5. Voi miten ihanan kuuloinen viikonloppu! Minä en ole ollut veneilemässä sataan vuoteen, täytyypä viimeistään ensi kesänä korjata tämä vääryys :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No viimeistään! Mä olisin vaikka joka arki-iltakin mielellään veneellä jossakin, mutta käytännössä lähteminen vie sen verran aikaa ja on sellaista säätöä, että kyllä se jää vain viikonloppujen iloksi.

      Poista

Ilahdun kaikista viesteistä, ihan pienistäkin. Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...