Kahden vaiheilla

Kokeilin aamulla paria eri koruilla maustettua asua, sillä vaikka mekkovalinta oli heti alusta alkaen selvä, en ollut ihan varma noiden korujen suhteen; tilaisuus oli rakkaan kummitätini syntymäpäiväjuhla (70 v!), haastava "juhlava päivätilaisuus". 

Lähtökohtaisesti tuo oikeanpuoleinen koru "täytti" kaula-aukon aika kivasti, mutta se tuntui kuitenkin vähän liian pramealta. Lisäksi halusin ottaa juuri tuon pikkulaukun, ja kullanväriset asusteet olivatkin sitä myöten ainoa mahdollinen valinta.

Emmin myös ihonväristen ja paksumpien mustien sukkisten välillä, mutta jälkimmäiset tuntuivat (ja näyttivät) liian raskailta ja hieman arkisiltakin. Vasemmanpuoleinen asu oli siis lopullinen valintani - ilman kuvaan unohtunutta Polar Loop -aktiivisuusranneketta (myöhäisenä omaksujana sain sen käyttööni vasta eilen, joten siitä lisää juttua vähän myöhemmin).

Juhlat olivat todella lämminhenkiset ja tunteikkaat: olin etukäteen ajatellut sanoa pari sanaa tädilleni, mutta jo muiden puheet saivat minut liikkuttumaan kyyneliin asti, enkä voinut ajatellakaan oman puheen pitämistä. Höh, mikä itkupilli olenkaan!

Oli myös kiva vaihtaa kuulumisia oman perheeni ja muiden sukulaisten kanssa, heitä kun näkee arjen pyörityksessä aivan liian harvoin - onneksi on sentään Facebook, jonka avulla pysyy aika hyvin kärryillä siitä, mitä muiden elämään kuuluu!

Nyt chillailemme poikani kanssa hotellihuoneessa; syötiin jo pussi irtsareita sängyssä telkkaria katsellen, ja nyt on sopivasti ällö olo :-) Iltasmoothiet ehkä tasapainottavat sokeriöverit, tai sitten viimeistään aamiaispekonit tekevät tehtävänsä... Hauskaa iltaa teillekin!