Galenisti gaalailemassa

Kulunut viikko oli kiva, mutta myös...tapahtumarikas. Oli harrastuksia, lapsen kuskauksia, kotitöitä ja gaalailuakin, eli koko arjen kirjo tuli koettua :-)

Opin jo kauan sitten - kantapään kautta, roisisti ylipukeutuen- että mainosalalla "gaala" ei juuri koskaan tarkoita naisilla pitkään iltapukuun pukeutumista*, vaan valinta on useimmiten LBD, eli pikkumusta. Niitä mustia mekkovaihtoehtoja olin keskiviikkona itsekin pyöritellyt mielessäni, kunnes "löysin" kaapista tämän hetki sitten tilaamani Whistlesin mekon, joka tuntui houkuttelevan keväiseltä ja kepeältä. En katunut valintaani!
*sitten on poikkeuksia, ja nekin pitää sitten vain tietää, koska ei se alipukeutuminenkaan ole mitenkään mukavaa...

Sen lisäksi, että höyrytin mekkoa maanisesti yrittäen saada viimeisiä kuljetusryppyjä siliämään (ja kuva kertoo, etten ihan edes onnistunut), onnistuin kiireessäni repimään sukkiksiin polven yläpuolelle silmäpaon. En ehtinyt enää metsästämään ja vaihtamaan päälle uutta, ehjää paria, joten ei siinä auttanut muu kuin pysäyttää silmäpaon eteneminen värittömällä kynsilakalla (onneksi käsien ulottuvilla oli heti LivBoxista saatu Essien lakka) ja luottaa siihen, ettei kukaan ehtisi siellä väenpaljoudessa polviani tiirailemaan :-D

Mekko ei ehkä ole kaikkein juhlavimmasta päästä, mutta uskoisin, että se tulee valittua päälle vielä monta kertaa myös päivätilaisuuksiin, sillä se oli jotenkin helppo (en nyt keksi parempaakaan sanaa) - eikä muuten rypistynyt istumisesta juurikaan, eli oiva edustusvaate kaikin puolin.

Nyt lähden vielä hoitamaan pyykkihommia hetkeksi ja yritän kerrankin ehtiä ajoissa nukkumaan; olen yleensä maanantaiaamuisin kuin nukkuneen rukous, vaikka olisin miten vannonut ja päättänyt nukkua tarpeeksi... mikä siinä onkin niin vaikeaa?