Eilen arvostelin miehen tekemiä sisustusvalintoja (kiitos kaikille hauskoista kommenteistanne!); tässä tuorein oma hankintani, joka on vähän eri kaliiberia. Rituals-nimisestä kaupasta hankittu huonetuoksu oli helppo ostopäätös, sillä se tuli kollegan suosituksella ja hinta oli vaivaiset 20 euroa.
Tea With Love -tuoksu on tosi raikas ja sopivan mieto - ei tule siis muilta perheenjäseniltä kritiikkiä siitä, että yritän parfymoida koko kämpän, eikä koirakaan pakene ulisten laitimmaiseen nurkkaan hajua pakoon :-)
Rajoja on haettu liittyen pojan pelaamiseen ja muuhun nettikäyttöön liittyen. Onko ok pelata ennen kuin läksyt on tehty? Onko ok skypettää nettipelissä "tavatun" tyypin kanssa? Onko ok pelata K12-peliä, jos muutkin kaverit pelaavat?
Tosi vaikeita kysymyksiä (ja niitä on siis vaikka miten monta vielä lisää), joita olemme pähkineet miehen kanssa ja keskustelleet lapsen kanssa moneen otteeseen. Yritämme selittää, että netissä kuka tahansa voi olla mitä tahansa, ja ettei siellä oleviin ihmisiin voi luottaa samalla tavalla kuin IRL-tuttuihin. Katsastamme jokaisen pelin, ennen kuin hän saa alkaa pelaamaan sitä/ ladata sen koneelle, noudatamme suositusikärajoja ja skypettää saa ainoastaan samanikäisten ja oikeasta elämästä tuttujen kanssa. Näihin linjauksiin olen toistaiseksi ihan tyytyväinen, mutta eiköhän maailma tule vielä monimutkaisemmaksi, mitä vanhemmaksi lapsi tulee - ei vaan silloin ollut vanhemmilla näin vaikeaa, kun minä olin lapsi (vaivaiset 30 vuotta sitten)!
Läksyjen teko jää kyllä oikeastaan aina iltaselle, ja ihan mielellään olenkin ainakin henkisenä tukena, kun lapsi niitä tekee. Tällä hetkellä matikka (kerto- ja jakolaskut) tuntuvat olevan varsin tuskainen taival...
Lopuksi: olisi kiinnostava kuulla, miten te muut vanhemmat olette linjanneet nettikäyttöä ja -elämää?
Ai kun hyvä vinkki, pitänyt hommata joku huonetuoksu jo jonkin aikaa. Oliko tämä siis joku nettikauppa?
VastaaPoistaNettikäyttöön en vielä pysty sen kummemmin osallistumaan. Pojat saa pelata iPadilla silloin tällöin ja pelit on luokkaa väritystehtäviä ja angrybirds-pelejä. Mutta tuo kaikki on edessä täälläkin ja se vähän ahdistaa jo ajatustasolla.
Ostin omani Amsterdamin lentokentältä, mutta näköjään heillä on nettikauppakin. Tosin toimituskulujen kanssa tulee varmaan kutakuinkin samanhintaiseksi ostaa Stockalta vaikka La Compagnie de Provencen tai Millefiorin vastaava - nythän on kantiksille -20% alekin!
PoistaStockalle siis, kiitos. :)
PoistaInkan netinkäyttöä ei enää stalkata. Mun mielestä 16-vuotias on jo sen verran iso, että jos ei itse tajua mikä on sopivaa ja mikä ei, niin sitten on menty jossain tosi pahasti pieleen. Eikä hänen kanssaan mitään ongelmia ole ollutkaan, varsinkin pelaaminen on selkeästi enemmän poikalasten "ongelma".
VastaaPoista8-vuotiaan netinkäyttöä valvotaan siten, että hänellä ei vielä ole omaa konetta eikä älypuhelinta. Eli käyttää meidän aikuisten koneita / padeja ja niistä voidaan muistaessa katsoa missä luuhaa. On onneksi niin urheiluhenkinen, että kaikki sivustot liittyvät jotenkin futikseen/lätkään. Samoin konsolipelit. NHL on K12 (käsittääkseni taklausten yms takia) mutta siinä on joustettu. Fifassa ja Pes:ssa ei tätä ongelmaa ole. Ei oikeastaan kotona pelaa muita pelejä. Joskus on jostain K12/K16 - ei urheilupelistä puhunut, mutta olen torpannut tarinat heti alkuunsa.
On omien sanojensa mukaan AINOA jolla peliaikaa/päiviä on rajattu ja jaksaa siitä säännöllisesti jurputtaa. No siinähän mölisee, sellaista se elämä on. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, on mieluummin ulkona kuin sisällä pelaamassa.
Matikanläksyt eivät ole koskaan olleet ongelma, ehtii tekemään ne jo koulussa. Kotona tekee opettajan antamaa lisätehtäväkirjaa ihan oma-aloitteisesti koulun jälkeen. Äikkä, erityisesti käsiala, on meillä se hieman patistelua vaativa kotiläksy, mutta nekin tekee iltapäivän aikana. Tai on pakkokin, neljänä arki-iltana ollaan kotona treenien jälkeen vasta klo 20 aikaan, ja sitten ei oikein ehdi, kun pitää käydä suihkussa ja syödäkin. Jos ei ole treenjä (eli torstaisin) niin saa lähteä luistelemaan/pelaamaan vasta läksyjen teon jälkeen.
Kauheen pitkän tarinan kirjoitin. Sori.
VastaaPoistaEi, kun ihana :-)
PoistaMäkin olen huomannut, että pelaaminen koukuttaa poikia paljon enemmän kuin tyttöjä, ja meidän lapsi pelaisi tauotta vaikka miten pitkään, jollei olisi erilaisia rajoituksia olemassa. Kielsin juuri "Ace of Spades" -pelin lataamisen (meilläkin yhteiskäytössä tämä läppäri), ja sain kuulla pilaavani aina kaiken ilon. Lupasin jatkaa samalla linjalla :-) Ehkä just 16-vuotiaana voin sitten alkaa vähän hölläämään nuoraa.
Lisäksi katsoisi yhtä maanisesti YouTube-videoita kännykästään, joten laitan senkin usein iltaisin "lepäämään" - ärsyttää, kun pitää _aina_ olla nalkuttamassa samasta asiasta!
Joo, muistankin että teidän poika oli matikkaentusiasti :-) Meidän lapsi on sitten taas englannista aivan innoissaan ja kyselee uusia sanoja koko ajan. Hyvä niin, sitä tarvitaan!
Youtube on meilläkin kova sana. Siellä ne Ruudun ja muiden sekoilut kentällä on tosi katsottuja. Joskus niistä postasinkin. Oppi käyttämään youtubea vuosia ennen kuin oppi kirjoittamaan tai lukemaan, isosisko oli ystävällisesti kirjoittanut lunttilapun missä oli tikkukirjaimin kirjoitettu oikeat hakusanat:)
PoistaSuloista, toi lunttilappu, siis :-)
PoistaIhana blogi.
VastaaPoistaKäy tsiikaamas mun uudistunut,mutta keskeneräinen blogi
Kiitos, käyn vierailulla!
PoistaMeillä aikoinaan ilmoitin lapsille, että yhtään kuvaa, omaa nimeä eikä osoite- tai puhelintietoja ei saa nettiin laittaa. Että jos sellaiseen törmään, niin netinkäyttö loppuu alta aikayksikön. Lisäksi kerroin, että pystyn jäljittämään sen, missä ovat netissä liikkuneet;) - lähinnä piirtämis-, taide- , cosplay- ja pelisivuilla he viihtyivät. Ja uskoivat äidin uhkaukset. Kun tyttäreni oli liki 3 vuotta viestitellyt yhden tytön kanssa, hän pyysi lupaa antaa nimi- ja osoitetietonsa. Sai luvan ja tuo tyttö on nyt tyttäreni paras kaveri. Ja minulle sellainen ottotytär;) Pelien kanssa jouduin hieman taistelemaan - poika sai aina isänsä ostamaan pelejä, joihin ikä ei riittänyt alkuunkaan. Kerrankin otin kylmästi pois 3 peliä ja piilotin niin hyvin, että ei ole löytyneet sen koommin. Mutta kyllä poikakin oppi, että pelit tullaan tarkastamaan - ja ikärajoissa pysyttiin. Tässä kannattaa olla jämäkkä - vaikka se tappelun saattaa vaatia, niin kyllä se murjotus jossain vaiheessa loppuu;)
VastaaPoistaJoo, olisi pitänyt mainita myös se puoli, että löytyyhän netistä paljon tosi kivaa ja hyödyllistä sisältöä - ja että ajan kanssa voi tutustua hyvinkin syvällisesti virtuaaliystäviin (onhan tämä bloggaaminen itsellenikin tosi tärkeä juttu nykyään!).
PoistaLisäksi nettielämäm on tulevaisuudessa vielä enemmän arkipäivää, joten tavoitteemme on opettaa lasta luovimaan online-maailmassa mahdollisimman turvallisesti ja "age appropriately" (en tiedä, mikä olisi suomenkielinen vastine). Ei siis aina pelkkien kieltojen ja rajoitusten kautta, vaan siten, että pikkuhiljaa iän ja kokemuksen karttuessa uusia ja kivoja juttuja!
Olen myös yrittänyt kaikin tavoin saada lapsen uskomaan, että mulla on silmät selässäkin :-)
Kuulostat vastuulliselta vanhemmalta näin opettajan korvaan. Lapselle tulee luoda rajoja, se on rakkautta ja lapsesi kiittää vielä siitä ettei ole saanut vapaata kasvatusta. Lapsen mieli ei ymmärrä kaikkea mitä aikuisen mieli, joten hyvä ettei lapsi saa temmeltää netissä omanpäänsä mukaan. Hienoa!
VastaaPoistaKiitos, ei tämä aina ole ihan simppeliä, ja aika montaa linjausta olen joutunut muuttamaan, kun se eka ajatus ei hetken päästä olekaan tuntunut niin fiksulta. Olen ihan suoraan sanonut lapselle, että nämä eivät ole mitenkään yksinkertaisia asioita, ja että "joskus" me vanhemmatkin teemme vääriä päätöksiä, joita pitää myöhemmin muutaa (tämä liittyy yleensä tilanteisiin, joissa olen ensin liian höveli, ja sitten kiellänkin jotakin aikaisemmin sallittua). Mutta liian lepsusta kasvatuksesta meitä ei ainakaan tämä suhteen voi varmaan syyttää :-)
PoistaKuten jo yllä kerroin, suhtaudun kuitenkin lähtökohtaisesti myönteisesti ATK-maailmaan, ja meidän kotimme on varsin hyvin varusteltu, eli mikään mörkö se ei ole; välillä olemme itsekin naureskelleet, kun parhaimmillaan olkkarin pöydällä on kolme Macia ja yksi PC + pari iPadia, eikä meitä ole tosiaan kuin kolme perheenjäsentä :-) Ehkä tärkeintä olisi, että lapsella olisi tasapainoisesti kaikkea, liikuntaa, harrastuksia, lepoa ja kavereita!