Tämän kuvan olette jo nähneetkin; tämä on meidän "hallista" ja huomatkaa, miten kivasti tuoli ja taulu tukevat toisaan niin värimaailmojen kuin tyyliensä puolesta. Eleetöntä, modernia ja yksinkertaista. Meidän näköistä.
Mutta mitä sitten tapahtui? Mies pääsi ihan yksin valkkaamaan kuolinpesästä meille vähän tavaroita - torppasin suurimman osan tavaroista kuvaviestien välityksellä samantien (mahonkinen pelipöytä tai lasivitiriini, anyone?), mutta hän oli tehnyt pari omavaltaista päätöstä ja tässä näette tuloksen.
Taulun tilalle tuli tämä peilikammotus. Joo joo, on varmaan tsaarin aikakauden suurimpia helmiä ja maksanut tsiljoonan, mutta eihän se nyt sovi meille yhtään, eihän?!
Kriisi ei jää pelkkään peiliin, vaan takkahuoneeseen ilmestyi myös persialaismatto entisen yksinkertaisen (kauniin!) valkoisen tilalle. Huoh! Kuulen jo anopin sanat korvissani..."on se kumma, ettei noin tyylikäs tavara kelvannut teille, nehän ovat iii-hania!".
JA VOI HERRAMUNVERENI! Juuri nyt, tässä istuessani, katseeni siirtyi matosta takkaan, ja katsokaa, mikä sinne on ilmestynyt!!!
Ei, en puhu pienestä ja söpöstä buddhapatsaasta, vaan tuosta järkyttävästä sorsasta, joka siellä lepää! Siis jestas sentään, tämä meni nyt liian pitkälle!
Apua, pyydän apua! Tulkaa joku puhdistamaan tämä koti pahasta ennen kuin hautaudumme sen alle!
Vaak vaak,voi hitsi tuli makiat naurut, sorry! Kyllä ne miehet osaa...
VastaaPoistaTuli tuosta sorsasta mieleen sinkkuelämää-sarjan charlotte, jonka kotiin silloinen anoppi toi sorsia myös, muistatko?
Enpä ollut muistanut Charlotten anoppia, mutta joo-o, samassa jamassa ollaan! Feidaan noi kamat pikkuhiljaa huitsiin (myyn salaa).
PoistaMusta toi peili on ihan jees! Persialaismatosta olisi kiva nähdä isompaa kuvaa. Toi läski sorsa kellahtaa tuosta helposti liekkien sekaan ;)
VastaaPoistaPeili voisi sopia johonkin muualle (vaikka vieras/varastohuoneen sängyn alle urheilukassien seuraksi), mutta ei vain millään juuri tuohon.
PoistaEn ole varma, pystynkö kuvaamaan maton, iPhone alkaa tärisemään kun menen lähellekin...
Ja mahtava idea toi sorsan liekittäminen - se muuten varmaan palaisi tosi iloisesti!
Ai niin, myönnän siis, että saatoin ehkä hyväksyä tuon maton, mutta uskokaa kun kerron, että se näytti siinä piskuruisella ruudulla ihan erilaiselta. Paljon hienommalta, siis.
VastaaPoistaPistä vaan heti hanttiin, ettei käy niin kuin mulle http://kaaoksenkeskella01.blogspot.fi/2013/01/kompromisseja-ja-konsensusta-vaiko.html - nimittäin jos miehet pääsee sisustamaan, on koti kohta täynnä sitä perintöroinaa...
VastaaPoistaMuistan koskettavan kohtalosi! Olen vielä vähän shokissa, sillä tämä on meidän perheessä aivan uusi tilanne -tai no, onhan tuolla varastohuoneessa pari taulua "myyntiä odottamassa" (en sis kelpuuttanut öljyvärimaisemia seinillemme silloinkaan)...
PoistaTuon maton voit lähettää mulle. Eikä peilikään ihan mahdoton valinta ole. Tuo vesilintu voi jäädä teille;)
VastaaPoistaOlisin voinut vaihtaa siihen farkkupaitaan ;-)
PoistaJa mieti - hän kerrankin yritti sisustaa itse ;)
VastaaPoistaEn ymmärrä laisinkaan, sillä meillä on yleensä aika samanlainen sisustusmaku...erkanevatko (sisustus)tiemme tästä eteenpäin?!
PoistaTäällä uusi lukijasi ilmoittautuu!
VastaaPoistaEn oikein muista mitä kautta tänne eksyin(en kuitenkaan ole se koiran tekohammas-vierailija)mutta kaikki postuksesi oli pakko lukea kun yhden luin;)
Sinulla on ihan mahtava tapa kuvat arjen tilanteita ja kommervenkkejä. Huumorisi kolahtaa. Nauroin vedet silmissä mm. kun kuvailit tilannetta,jossa ojennat poikasi Converse-kokoelman tulevalle miniälle...
t.Tiina Helsingistä
Kiitos, ihana ja kaunissanainen Tiina! Eikä haittaa, vaikka koiran tekarit olisivat tuoneet sinut tänne, olet sitäkin arvokkaampi :-)
PoistaHih, miehet sisustaa..minulle se on aina ollut kirosana, meillä ei miehen kanssa TODELLAKAAN sisustusmaut kohtaa;)
VastaaPoistaMeiltä löytyisi hyvä koti sekä matolle että peilille, myös se mahonkipeilipöytä löytäisi hyvän paikan meidän Neidin huoneesta;)
Löytäisikö sorsa teiltä kodin?! Miksei kukaan halua sitä?!
PoistaJa se oli mahonkinen PELIpöytä, eli sellainen joka avautuu pelipöydäksi, vaikka ensinäkemältä vaikuttaa ihan tavalliselta pöydältä...
Ookei... Haluamatta mitenkään hämmentää lisää muutenkin tulehdusherkältä vaikuttavaa tilannetta, mutta... Kyllä mun on myönnettävä, että ihan ei nyt tyylit natsaa :)
VastaaPoistaTokihan tuon peilin alle voisi vaihtaa jonkun toisen tuolin? Siis mikäli pitää tehdä kompromissi. Tai ehkä se peili sopisi paremmin sinne sorsan ja maton seuraksi? ;D
Tsempit sovitteluun!
Sovittelu ei taida olla oikea termi, joudun kyllä pistämään kovan kovaa vastaan! Peilin kumppaniksi oli tarjolla sellainen minikokoinen rokokoo-jakkara...
PoistaOmasta puolestani en sano mitään mutta ammatin puolesta sanon että kaikki miehesi valitsemat jutut ovat tällä hetkellä todella trendikkäitä sorsaa myöten:)
VastaaPoistaToivottavasti mies ei lue tätä kommenttiasi :-)
PoistaIhan hienoja juttuja on miehesi raahannut kotiinne :D
VastaaPoistaJaa-a...kiitos, kai!
PoistaKun oikein alkaa ahdistamaan, niin mä voin ottaa sen pelipöydän ja todella mielelläni sen matonkin. Sorsa voi tulla kaupanpäällisinä.
VastaaPoistaMeillä asutaan suvun vanhojen roippeiden keskellä jo nyt. Valkoista ei ole mikään, joten tänne vaan :)
Mä olen aina salaa haaveillut vanhasta peli- ja ompelupöydästä :)
Se mun täytyy sanoa, että tuoli ja peili eivät sovi yhteen.
Peilin on väistettävä, se on selvä! Mallailin mattoa ruokapöydän alle, ja se saa ehkä jäädä siihen ainakin vähäksi aikaa. Ja se pelipöytä ei koskaan päässyt meille asti, eli siellä se on vieläkin tallella (tulee siis Bukowskille myyntiin jollakin aikavälillä).
PoistaLöysin tänne Mapsin blogista. Uteliaana tämän päivän postauksen perusteella päädyin lukemaan tämänkin jutun.
VastaaPoistaKaikella kunniotuksella miehesi sisutusmakua kohtaan sait tällä hymyn huulille:)
Moi Lennu, hauska tutustua!
PoistaKiva kuulla, että juttu hymyilytti, se oli tarkoituskin ;-) Ja minuakin alkaa jo vähän naurattamaan pikkuhiljaa!
Mua hymyilytti jo otsikko ja hyvät naurut kyllä sain :D Ihan kun jostain sketsiohjelmasta :D :D
VastaaPoistaKieltämättä videoreportaasi olisi vielä syventänyt tarinaa ja reaktioitani :-)
PoistaKuolen suurinpiirtein nauruun täällä :D Mainio kirjoitus, vaikkakin ymmärrän, että etenkin sorsan kanssa yhteiselo on varmasti hankalaa.. :)
VastaaPoistaHankalaa on, joo! Kohta pitää tosiaan vetää se viimeinen ultimatum: joko minä tai sorsa!
PoistaNo sanopa muuta!
VastaaPoistaPeili ja matto hymyilytti, mutta Sorsan kohdalla repesin. Ajattele, jos siitä kuuluisi vielä ääni :), Mitä jos peilin kehykset maalaisi mustalla? jos se on pidettävä, taulu on kyllä paljon tyylikkäämpi.
VastaaPoista