NIIN jälkijunassa taas

En sentään ostanut leggingsejä, mutta hi-topsit sen sijaan oli pakko saada. Jo muutama viikko sitten siellä Nectarinen blogi-illassa hypistelin Kennel + Schumacherin niittiversioita, ja kävin katsastamassa ne uudestaankin männäviikolla, mutten sitten kuitenkaan ihan taipunut kiilakorkomalliin. Tänään kaupungilla tihkusateessa tallustaessani oivalsin, että juuri nyt mulla pitäisi olla ne varsilenkkarit jalassa ja maanisen pienen etsintätuokion jälkeen olin käynyt läpi Zalandon, Booztin, Hepposin, my-wardroben, Spartoon, Netaporterin ja Brandos.comin valikoimat. Helppo homma!

Kennel + Schumacherin tyyli oli se, mikä oli mielessä ja parit kivat löysinkin - ne olivat tietysti myös sieltä hintahaarukan yläpäästä. Jollen olisi ollut aiemmin päivällä COSilla, missä saatoin ehkä ajautua pienoiseen ostohurmioon (siitä lisää myöhemmin), olisin varmaan ostanut K+S:n kengät asiaa sen kummemmin miettimättä. Nyt olin kuitenkin järkevä kuluttaja (naurattaa edes kirjoittaa noita sanoja) ja tyydyin lähes puolta halvempiin, kas näin:

Ajattelin vaihtaa nauhat mustiin, mutta muutoin olen sitä mieltä, että aika päheät nämäkin ovat! Ja samalla ääni pääni sisällä huutaa, että haloo! nainen, täytät neljäkymmentä ihan kohta ja etkö muka ole kuullut siitä, että pitäisi aina pukeutua sitä seuraava duunisiirtoa jo ennakoiden, eivätkä nuo kengät kyllä istu siihen pirtaan mitenkään!

No, ehkä noista ei tule ihan työkenkiä (liskoballerinat ja tohvelitossut odottavat edelleen ensimmäistä käyttökertaansa...), vaan kauppa- ja kahvittelukengät. You know, pitäähän sellaisetkin olla erikseen!

****
Yritin ilahtua vesisateesta siksi, että tiedän sen sulattavan lunta pois, mutta ei tuo keli nyt mitenkään mieltä ylentävä ole. Aamulla vielä suunnittelin juoksulenkkiä ("tänään kyllä juoksen, vaikka mikä olisi!"), mutta ei todellakaan houkutellut lähteä loiskuttelemaan tuonne harmaaseen kylmyyteen. Enkä mennyt, vaikka moni reippaampi tietysti menikin. Ehkä huomenna...

On kyllä kiva, että on tällaisia ihan vapaita viikonloppuja pari peräkkäin: ehtii nukkumaan ja löhöilemään oikein kunnolla. Toisaalta harmittaa, ettei ole tullut kutsuttua vieraita pitkään aikaan (muiden pöytien äärellä olemme kyllä notkuneet sitäkin innokkaamin), ja sekin asia pitää nyt pikapuoliin korjata, sillä vaikka miten etukäteen väsyttäisi ja vähän stressaisikin miettiä etukäteen siivoamista ja ruokajärjestelyjä, on niin ihana nähdä ystäviä, että vieraiden lähdettyä aina ihmetellään miehen kanssa, miksi emme kutsu porukkaa meille useamminkin!

Ja pikkuhiljaa pitää myös alkaa suunnitelemaan niitä nelikymppisiäkin, vaikka ajatus seuraavalle vuosikymmenelle siirtymisestä kieltämättä ahdistaakin... Palaan aiheeseen myöhemmin, kunhan suunnitelmat vähän täsmentyvät!

Nyt täytyy keskittyä illan leffaan, ennen kuin mies hermostuu tästä naputtelusta, joten kivaa lauantaita teille!