The truth, the whole truth and nothing but the truth

(amerikkalaista oikeussalijargonia lainaten).

Olen joskus - oman kodin sekasortoon tuskastuneena - kysynyt pojaltani, onko kenenkään muun kotona yhtä sekaista kuin meillä. Kuulemma "ainakin melkein". Just.

Minkäs minä sille voin, että joku jättää tavarat juuri siihen, mihin on ne kädestään laskenut, eikä kukaan tunnu olevan tarpeeksi motivoitunut pitämään tätä kotia siinä kunnossa, että sen voisi esitellä sisustuslehdissä koska tahansa. (Mervin koti on sellainen, piikki minun lihassani - ja silti ja juuri siksi Moderni puutalo -bloginne on niin ihana!)

Aloitan kuitenkin sillä ihannekuvalla, koska kyllä meillä aina hetken ajan on tämän näköistä. Lisäksi haluan retostella uudella Anno-kaitaliinallani, joka on mielestäni aivan ihq. Pyörittelin pitkään eri värivaihtoehtoja käsissäni, mutta otin sitten tyylilleni uskollisena tämän hillityn harmaan. Pelkäsin myös, että esim. limenvihreä olisi riidellyt aika äänekkäästi tuon maton kanssa.

Sitten niihin haastekuviin...Näitä sotkukeskittymiä meillä riittäisi,enkä edes uskaltanut jaksanut lähteä yläkertaan kuvailemaan.

"Mutku äiti, mä tarviin noita ihan just, en mä jaksa koko ajan vaan siivota!"

Aika paha, myönnän. Antakaas, kun selitän: saappaat ovat tuossa, koska vaihdoin juuri takapihalla pariin kukkaruukkuun kevätmultia (!); kahvakuulaa käytin vasta eilen, ja sen on pakko olla jossakin silmieni alla, jotta edes joskus tarttuisin siihen. Kukkarukku odottaa vuoroaan ja uutta kasvia. Sorsa, no sen tarinan te tiedättekin! Golfmailasta ei mitään hajua, nyt vasta tajusin sen olevan tuossa. 

Keittiön nurkassa: banaanit eivät mahtuneet hedelmäkulhoon. En raaskinut heittää käsivoidetta roskiin,  koska siinä voi olla vielä parin pumppauksen verran tavaraa jäljellä. Sen takana olevassa kipossa on koiran ruoat. Muista tavaroista en osaa kertoa mitään (paitsi että kynttilät löysivät jo lopulliset sijoituskohteensa ruokapöydän lyhdyistä).

Aamiaisen jälkeen.

Ylimäräinen kahvikone odottaa varastointia.Voisin lyödä rahaa sen puolesta, että se seisoo tuossa kesään asti. Eteinen on kaaoksessa, mutta onneksi te ette näe sitä nyt kokonaisuudessaan. Lapsen kumppareita soviteltiin aikaisemmin päivällä, kun aprikoin pitäisikö hankkia uudet.

Katsokaa, mikä ihana auringonvalo!
No okei, pöydällä on pari Macia, muutamat kuulokkeet, puhelimia, kaukosäätimiä  ja ohjaimia. Ihan normisettiä meillä (ja kolmasosa noista on mun).

Eiköhän tämä riitä, you get the picture. Kuuulen jo viuh!-ääniä, kun lukijoita katoaa vinhaa vauhtia... Anteeksi.

Haaste lähti alunperin Irinan White&Fresh -blogista, tavallaan siis kiitos hänelle :-) En jatka haastetta eteenpäin - paitsi, jos joku on niin rohkea, että uskaltaa pistää vielä paremmaksi!

Nyt unohtakaa näkemänne ja keskittykää tämän viimeisen kuvan harmoniaan ja rauhaan. Aurinkoa ja iloa sunnuntaihinne!