Vielä pari (parempaa) lomakuvaa

IPadia ei ole luotu valokuvaamiseen tai bloggaukseen - ainakaan Bloggerilla, kuten aikaisemmista postauksista huomasi. Tässä siis vielä muutama  vähemmän samea oikein pokkaritason lomakuva Gran Canarialta ja hotelliltamme (Lopesan Baobab). Hotelli oli saanut Tripadvisorissa ihan kohtuuhyvät arvostelut  (83% suosittelee), joten uskalsin olla luottavaisin mielin sen suhteen - suhtaudun lähes uskonnollisella vakavuudella Tripadvisorin suosituksiin, ja tämäkin matka valittiin vahvasti siihen nojautuen.

Hotellin sisääntulo - tästä jo näkee vallitsevan tyylin,
eli sekoituksen modernia ja perinteistä afrikkalaista.

Hotellin aula

Erilaisiin loungetiloihin oli panostettu paljon, ja koska keli oli etenkin loman alkupuolella tosi tuulinen, tuli näissä vietettyä myös jonkin verran aikaa lueskellen ja netissä surffaillen. Ilokseni poika innostui lukemaan joululahjaksi saamaansa kirjaa (Timi möhläri), eikä siis viettänyt ihan koko aikaa netissä.

Tässä juotiin aamukahvit joka päivä.
Ja minä tsekkailin nettikauppojen alennusmyyntejä.

Tätä reittiä pitkin pääsi kilppareille, eli tästäkin tuli kuljettua joka päivä,
vaikka suorempikin reitti olisi ollut olemassa....

Aulatiloja oli koristeltu tosi hienosti - nämäkin vaasit ottaisin omaan kotiin ihan samantein!

Ja tässä näitä suloisia kilppareita, joita ihastelimme päivittäin. Poikani ainoa joululahjatoive oli oma
kilpikonna, ja koska hän ei sellaista saanut, olivat nämä hotellin lemmikit ehkä edes laiha lohtu...

Tämä majakka lienee Melonerasin tunnetuin maamerkki. Se on edelleen toiminnassa
ja lähetteli pimeällä tasaista valomerkkiä Afrikan suuntaan.

Surffareiden katseleminen oli suorastaan hypnoottista puuhaa.Istuimme kahvit/ limut kädessä rantaraitin muurilla ja tuijottelimme merelle. Tässä kuvassa surffari löytyy ihan kuvan yläreunasta :-)

Rentoutunut lomailija vikan päivän auringonpaisteessa - ja mekossa!

Kuten jo aikaisemminkin kehuin, Meloneras oli oikein siisti ja kiva pikkukylä. Putiikkeja oli ihan riittävästi, tosin merkkivaatteiden hintataso oli kutakuinkin sama kuin Suomessa, ja koska siellä oli kuumin sesonki päällä, ei mitään joulualennusmyyntejä ollut tarjolla. Ainoa (!) ostokseni oli Superdryn huppari, joka oli ihan pakkohankinta, sillä palelin ekoina iltoina ohuessa kesätakissani ihan kamalasti. Olin jo etukäteen sitä mieltä, että juuri Kanarialle oli tosi vaikea pakata, enkä siinä kamalan hyvin onnistunutkaan; kuljin aamusta iltaan farkuissa (onneksi olin pakannut edes kahdet, harmittaa että jätin viime hetkellä boyfriend-farkut laukusta pois) ja hupparissa, vaikka mukana olisi ollut myös hienompia mekkoja ja hameita (ja jopa niihin valmiiksi mietittyjä koruja!). Jouluaatoksi toki tsemppasin ja olin mekossa - mutta mepäs söimmekin hotellilla, joten ei tarvinnut lähteä kävelemään mihinkään.

Ravintoloita oli myös tarjolla jokaiseen makuun ja kaikissa hintaluokissa. Herkuttelimme sushilla, pihvillä, italialaisella ja kalaruoilla - ja siitä muistona toin mukanani pari ylimääräistä kiloa, joista pitää nyt pikimmiten päästä eroon. Hotellin aamiainen oli myös erinomainen, ja on kyllä hyvä asia, etten oleskele pysyvästi viiden tähden hotelleissa - painaisin nimittäin tuplasti nykyisen, jos söisin aina sellaisia määriä!

Vähän harmittaa, ettmme vuokranneet autoa, vaikka se olin alunperin suunnitelmissa. Saari on vain 50 km halkaisijaltaan, joten päivässä olisi ehtinyt näkemään tosi paljon. Teimme paikallisbusilla retken Moganin kalastajakylään, ja ajattelin kirjoittaa siitä vielä erikseen myöhemmin. Kauppakeskuksia olisi myös ollut tarjolla parinkymmenen kilometrin sätellä usempiakin, mutta niidenkään kutsu ei ollut tällä kertaa tarpeeksi vahva.

Jos olisimme jääneet vielä toiseksi viikoksi, olisin ehdottomasti halunnut sekä pelata golfia että käydä ratsastamassa - sen verran mitä näin sisämaan maisemia bussimatkallamme Moganiin, voin vain kuvitella, miten siistiä olisi nähdä luontoa hevosen selästä käsin!

Ensi kerralla pitää siis olla matkalla vähän pidempään kuin kuusi päivää, pakata lämmintä vaatetta (kevytuntsikoita näkyi paljon) ja urheiluvarusteita mukaan. Jos nyt ensi kertaa tulee - voisin kuvitella, että seuraavaa rantalomaa valitessamme haluaisimme taas nähdä jotakin uutta, ja kieltämättä kaipuu Thaimaahan ja Aasiaan on edelleen aika kova...

Mutta loma on aina loma, ja hyväähän tuo teki koko perheelle; poikakin pääsi selvästi arki"huolistaan" irti, ja oli rentoutunut ja onnellisen oloinen. Meistä vanhemmista puhumattakaan... Onneksi lomamoodi on jatkunut täällä kotonakin, ja vedin taas yhdentoista tunnin yöunet - näillä eväillä pitäisi jaksaa aloittaa uusi työvuosi kunnon rytinällä!

Sitä ennen nautin kuitenkin leppoisasta lauantaipäivästä, ja toivottelen sitä samaa teillekin!