Perhosia

Tällä kertaa perhoset eivät liity vaatteisiin, vaan niitä parveilee vatsassani aikamoinen parvi, ja keskiviikkoon mennessä niitä on jo varmaan niin paljon, että niitä lentelee suustakin ulos... Syy jännitykseen on se, että päätin vihdoinkin, vuosien jahkailun jälkeen, mennä leikkauttamaan silmäni.

SIIS MENEN SILMÄLEIKKAUKSEEN! APUA! JEE! APUA!

Mieheni oli vastaavassa operaatiossa muutama vuosi sitten, ja samoin useampi tuttu on käynyt laserin alla, ja kaikki ovat olleet tosi tyytyväisiä hyvin sujuneisiin toimenpiteisiin. Olen kuitenkin niin säälittävän lääkärikammoinen, etten millään saanut itseäni edes ekalle arviokäynnille ennen kuin viikko sitten, jolloin tajusin, että koska mun pitäisi uusia tänä vuonna sekä silmälasit että vahvuuksilla varustetut aurinkolasit (= helposti tonnin investointi), olisi juuri nyt oikea hetki toimia.

Parin esivalmistelukäynnin jälkeen kaikki on nyt speksattu (vasempaan Femtolasik, oikeaan Smile ja molemmat leikataan nollaan) ja sovittu, ja ensi viikolla kävelen tutisevin jaloin Silmäsairaalaan, nappaan tupla-annoksen Diapamia (tai en minä tiedä miten paljon, mutta haluan olla puolitiedottomassa tilassa, jotten millään pysty pakenemaan siitä leikkauspöydältä) ja toivon, että kaikki menee hyvin. Huh!

Onneksi (?) töissä on ollut oikein superhyperkiire, ja se on pitänyt ajatukset aika hyvin muualla. Tajusin tämän vasta nyt, kun yritin ottaa nokoset tässä sohvalla ennen Voicen alkua, enkä yhtäkkiä saanutkaan ajatuksia leikkauksesta mihinkään muuhun - enkä siis todellakaan saanut unen päästä kiinni, vaikka yleensä pystyn nukahtamaan vaikka kassajonoon suorille jaloille.

Thannin tuoksukynttilä osoittautukin todelliseksi aromaterapiaversioksi: se ei ole steariinia, vaan öljyä, jota voi sulana käyttää hierontaan tai ihovoiteen tavoin. Mulla on vahvasti sitruunaruoholle tuoksuvat, erittäin pehmeät kädet :-D

Kuvituskuva on Insta-räpsyni: kuten huomaatte, lähdin lääkitsemään jännitystä hyvin suomalaisesti alkoholin voimin ;-) No oikeasti kyllä palkitsin itseni tosi rankasta, vaikkakin hyvin hienosta työviikosta, ja halusin pientä hemmottelua kompensoimaan sitä tosiasiaa, että mies on skimbausreissulla ja minä täällä pidän tätä huushollia pystyssä. 

Myönnettäköön, että se on nykyään varsin leppoisaa hommaa tuon suloisen ja reippaan 12-vuotiaani kanssa - mutta älkää nyt miehelle kertoko, että sanoin näin. 

Huomenna taidetaan lähteä pojan kanssa iltamäkeen johonkin lähirinteeseen, jotta pääsisin edes kerran kokeilemaan mäkilaskutaitojani ennen hiihtolomaa. Ne huterat jalkani taitavatkin siis realisoitua jo ennen keskiviikkoa!

Oikein hienoa viikonloppua kaikille teillekin, missä ikinä ja minkä parissa sitten olettekin!