Huh, mikä viikonloppu; jos yleensä tunnustaudun saamattomaksi ja vähän laiskanpulskeaksi, oli nyt ohjelmaa vaikka muille jakaa! Perjantai-ilta meni kyllä köllötellessä, mutta eilen aamulla lähdimme ensin golfaamaan. Ehdimme pelaamaan 16 reikää (eli melkein koko kierroksen), mutta sitten oli jätettävä kierros kesken, koska meidän piti hakea lapsi ja hänen kaverinsa synttärijuhlista ihan toiselta puolen kaupunkia.
En ollut keskeytyksestä kovinkaan pahoillani, sillä pelini ei sujunut eritysen mallikkaasti (jännä juttu, kun ottaa huomioon, etten ole harjoitellut tai pelannut yhtään sitten heinäkuun...) emmekä olleet miehen kanssa kahden vikan väylän aikana vaihtaneet kahta sanaakaan keskenämme. Mitäs meni neuvomaan pyytämättä, kyllä kolmentoista vuoden jälkeen pitäisi jo tietää vähän paremmin! Ja meillä ei siis ollut muuta peliseuraa, muussa tapauksessa olisi käytöksemme ollut vähän sivistyneempää :-O
Pikaisen lounaan jälkeen läksimme satamaan ja porhalsimme Pihlajasaareen, joka sijaitsee aivan Helsingin edustalla - kuten kuvasta näkyy. Oli aika veikeä fiilis olla niin lähellä kaupunkia, mutta silti aivan muissa tunnelmissa, mitä nyt Tallinkin laivat tööttäilivät mennen tullen merkiksi pienemmille veneille. Saareen pääsee myös yhteysaluksella, ja se näyttikin tuovan sinen picnic-porukkaa tasaisella tahdilla aamusta iltaan.
Saimme illan viimeisen venepaikan, huh! |
Fiksu mies (kyllä, juuri se sama, jolle möksötin golfkentällä) oli kaukaa viisas ja loihti lounaalta ylijääneestä broilerista mukaan otettavaksi salaatin, jonka söimme ilta-auringossa. Paperilautanen ja muovilasi eivät himmentäneet tunnelmaa yhtään!
Tässä kuvassa merkillepantavaa on hyvän ruoan lisäksi ihana ilta-aurinko. |
Pientä draamaa retkeemme toi se, että ampiainen pisti koiraamme suuhun - se hölmö kun yritti napata sen. Tai siis nappasikin, mutta sylki aika hitsin nopeasti ulos. Sen jälkeen seurannut säntäily ja pään heiluttelu ei tehnyt vaikeaksi arvata, mitä oli käynyt. Pökerryksissä ollut amppari tapettiin rivakasti, ja me jäimme seuraamaan koiran olotilaa ja olimme valmiina hyvinkin nopeaan lähtöön. Onneksi mitään romahdusta ei tapahtunut (vakavia oireita ovat esim. oksentelu, hengitysvaikeudet tai velttous), vaan koira oli oma virkeä itsensä koko ajan, ja me kaikki selvisimme pelkällä säikähdyksellä! Toivottavasti koira myös oppisi varomaan ampiaisia, sillä läheltä-piti-tilanteita on ollut vaikka miten monta.
Pihliksen pieniä miinuksia olivat se, ettei koiria saa ulkoiluttaa kuin yhdessä niemenkärjessä - ja koko alue oli hiekkapolkuja ja kansoitettuja kallioita lukuunottamatta aikamoista ryteikköä, eli koiran liikunta jäi tosi vähälle.
Toinen hieman harmittava seikka liittyy maasähköön: töpselipaikkoja ei riitänyt kaikille laituriin kiinnittyneille, eikä sähköä ylipäätänsä ole tarjolla kuin klo 20-11 välisenä aikana. Ei siis kannata suunnitella veneessä valmistettavia mega-aterioita, jos niiden valmistamiseen tarvitsee oman veneen fasiliteetteja; grillauspaikkoja kyllä löytyi ympäri saarta useampiakin! Meidän venenaapurit olivat onneksi niin mukavia, että lainasivat meille sähköään, ja niinpä sain paahtoleivät paahdettua, Nespressot keitettyä ja vielä tiskattuakin lämpimällä vedellä :-)
Eikä sähköä tietenkään ole muutenkaan tarjolla kuin vain joissakin satamissa ja ilman kyllä pärjää - sen saatavuus on vain hyvä tiedostaa jo ennen matkaan lähtöä, jotta osaa varautua oikealla tavalla. (Kahvia olisin "hätätapauksessa" saanut kahvilastakin.) Tai sitten hankimme ensi kesäksi invertterin, joka muuntaa 12V -virran tavalliseksi verkkovirraksi ja saan nauttia nespressoistani jokaisessa luonnonsatamassakin - voisin pistää pienen sivubusineksen pystyyn ja myydä aamukahveja kanssaveneilijöillekin pienellä katteella :-)
Hyvin nukutun yön jälkeen kävelimme vielä toistamiseen ympäri saarta; paikallinen ravintola näytti oikein kivalta, ja siellä oli hyvin kohtuuhintaista ruokaa sekä mukavan iso terassi.
Me emme kuitenkaan syöneet saaressa, vaan ajoimme kotiin ja pikaisen vaatteidenvaihdon ja yleisen raikastautumisen jälkeen lähdimme "lähilandelle" syömään päivällistä sukulaisten kanssa.
Toppi Malene Birger | farkut COS | laukku Bally | Pretty Ballerinas |
Tällaisessa idyllissä vietimme ihanan kesäillan; söimme, joimme ja juttelimme monta tuntia, enkä millään olisi halunnut illan päättyvän! Vaan tässä sitä nyt ollaan, ja pitäisi valmistautua uuteen, jännittävään työviikkoon....
Nyt toivottelen kaikille hienoa loppuiltaa, ja käyn peittelemässä pikkumiehen unten maille. Kunhan saan ensin kammettua tuon iPadin hänen kädestään pois...
No onpas teillä ollut paljon ohjelmaa. Kiva puuhaa kaikki!
VastaaPoistaJa tuo golfin kaksi viimeistä mykkäkoulukierrosta olisi pientä, jos minä suostuisin miehen pyyntöihin ja aloittaisin golfin... :-D Olen siis avioliittomme säilyttämiseksi pysynyt tiukasti erossa tuosta lajista.
Mulla oli poikkeuksellisesti jo tänään työpäivä, joten huominen ei ole enää niin tuskainen.
Mukavaa työviikon alkua!
Ja mun PITÄISI tehdä vielä tänään töitä, mutta en kyllä tee! Kivaa maanantaita, joka sulle on vähän kuin tiistai :-)
Poista