Uutta veneilyvaatetta

Lauttasaaren uiva venenäyttely alkoi tänään, ja vaikka ehdin katsastamaan veneitä vasta myöhemmin tällä viikolla, piti heti tänään jo käydä Pelle P:n ysmyssä, koska parhaat viedään aina päältä - ja niin halusin minäkin tehdä!

Kävi hyvä tuuri, kun näitä jo pitkään himoitsemiani Mistral -toppiksia löytyi alessa; värivalikoimassa oli punainen, pinkki ja valkoinen. Toivottavasti en nyt tehnyt ihan hullua valintaa, sillä onhan tuo nyt mahdottoman arka väri... no, täytyy yrittää ajatella, että se on käyttövaate, jonka voi aina pestä. Kapteeni ei nimittäin varmaan olisi oikein tyytyväinen, jos kieltäytyisin kaikista nykyisistä tehtävistäni (köydet, leputtajat, poijutus, kaikki kevyet huoltotoimenpiteet) helposti likaantuvaan takkiini vedoten...

Kaltaiseni ikijäässä oleva vilukissa ei voisi ihanampaa veneilytakkia toivoa! Ja toki takki on hyvinkin käypä koiranpissatustakki, joten käyttökertoja tulee kyllä runsaasti. Tallille tätä ei voi viedä, sillä siellä  likaantuu takki mystisesti samantien, vaikka kävisi vain parkkipaikalla kääntymässä.

Niin, sitten mukaan tarttui vielä ihanan laadukkaalta tuntuva, paksusta puuvillasta tehty raitapaita (joo joo, olihan mulla näitä jo ennestäänkin muutama...) ja klassikkohuppari, kolmas sekin laatuaan - mutta punaista mulla ei vielä ollut ja tässä mallissa on vähän erilainen P-kirjain kuin niissä edellisissä!

Alaosa noudattelee vielä päivän hyvin rentoa työasua; mulla lopahtaa pukeutumisinto välittömästi, kun huomaan aamulla, että koko päiväksi on luvattu sadetta ja siinä tilanteessa ainoa oikealta tuntuva vaatetus perustuu farkkuihin ja tennareihin... Huomenna täytyy vähän tsempata!

**
Olen yrittänyt herätellä henkiin kesän aikana lopahtanutta juoksumoodia, mutta vaikealta se tuntuu. Ei tietysti mikään ihme, sillä en kesän aikana juossut kertaakaan juurikaan, joten ihan itseään tässä saa syyttää :-( Ja voi, kun lisäksi saisin itsestäni esiin aamujuoksijan, joka lähtee heti kuuden jälkeen aamusprintille yhdistäen kätevästi päivän liikuntasuorituksen ja koiran aamulenkin! Wishful thinking, tiedän...

Ehkä jos kävisin ostamassa itselleni uusia motivaatiovaatteita, kulkisiko se juoksu sitten?!

Kunhan vitsailen, älä nyt sinä yksi tosikko siellä kaikkien muiden rentomielisten joukossa ala heti köhimään!

Hah, sain hetkeksi talon ihan itselleni, joten nyt siirryn telkkarin eteen nauttimaan laatuviihteestä ilman häiriötekijöitä - vielä hetki sitten tässä vieressäni oli nimittäni viiden 10-vuotiaan pojan varsin kovaääninen joukkio, joka nyt onneksi tajusi lähteä ulos kauniiseen iltaan... Mukavaa oloa ja eloa teillekin!