COS-trikoota; älä koskaan yhdistä mustaa ja tummansinistä!

COSin paketissa oli kolme trikoopaitaa, jotka jäivät kaappiini, tässä niistä kaksi raitaista. Se kolmaskin oli tummansininen t-paita: pellavainen, ja sellainen rennon väljä - tulette varmasti näkemään täällä, kunhan kelit lämpenevät (huomattavasti)!

Ekassa nahkaiset hihat ja paita on itse asiassa aika tiivistä ja paksua puuvillaneulosta, ei siis ohutta trikoota ollenkaan. (Huijasin otsikossa, joo.)

Otsikon jälkimmäinen osa viittasi muuten siihen vanhaan yleissääntöön, jonka mukaan ei saisi koskaan yhdistellä pukeutumisessa tummansinistä ja mustaa - ja jota olen ihan vaistomaisesti aina noudattanut tähän päivään asti. Nyt yhtäkkiä juuri noiden kahden sävyn yhdistelmä tuntuukin tosi freesiltä ja kivalta!

Sitten ihan superperuspaita, mutta kivan mallinen ja tosi käyttis. Tämä on materiaaliltaankin ihan sitä, miltä näyttää. Ja vähän ryppyinen - ollaan valitettavasti vielä kovin kaukana siitä hetkestä, että silittäisin vaatteet ennen kuin kuvaan ne blogia varten...

Molempien kanssa pidän tätä oikealla näkyvää (sori ihan paska kuva, en saanut käsittelemälläkään paremmaksi) Tigerin villahuivia, jonka saa ihanan muhkeaksi kasaksi kaulan ympärille. 

****

Meillä on pojan kanssa jatkuvaa vääntöä hiusten pituudesta, sillä hän haluaisi pitää ne puolipitkinä, mutta kun valitettavasti näin talvisaikaan ne lyttääntyvät pipon alla ihan kamalaksi takkukasaksi, jota nuorukainen ei kaiken lisäksi ole mitenkään kovin innostunut harjaamaan ja selvittämään... Niinpä pakotin suostuttelin hänet tänään parturiin ja lupasin, että siistitään vain vähäsen. 

Annoin ohjeeksi, että niskan saa ottaa lyhyeksi ja korvat saa leikata näkyviin, mutta että päälle pitäisi jättää reilusti pituutta, jotta tukkaan jäisi kuitenkin pidempää fiilistä. Näytin vielä pari mallikuvaakin varmuuden vuoksi, koska tiesin, että tämä on lapselle tosi tärkeä asia. Jäin siihen viereen pyöriskelemään ja lukemaan lehtiä, mutta niin siinä vain kävi, että kun puhuin hetken puhelimessa, oli kampaaja vetäissyt ihan hujauksessa tukan myös päältä aivan megalyhyeksi. 

En viitsinyt siinä alkaa tilittämään asiasta, koska olisin vain pahentanut huultaan purevan lapsen pahaa mieltä, vaan päinvastoin kehuin, miten kivalta näyttää. Poika alkoi itkemään heti kun päästiin ovesta ulos (9-vuotias ei enää hevillä itke julkisilla paikoilla!) ja on nyt ollut aivan maansa myynyt koko päivän :-( Joo, on aika herkkä tyyppi, mutta kyllä silti tuntuu pahalta toisen puolesta ja harmittaa, ettei varsin tarkkoja ohjeitani kuultu ollenkaan. Kyllä muakin ketuttaisi, jos omat hiukset leikattaisiin ihan eri tavalla, kuin mitä olin ajatellut! Lapsi uhkasi pitää pipoa päässä myös koulussa koko ensi viikon; täytyy huomenna vähän keskustella asiasta vielä ennen kouluviikkoa...

Nyt täytyy valmistella Herkkuperunat (chilillä maustettuja ohuita perunaviipaleita), jotta saan ne uuniin ajoissa. Mies lähti ison poikakatraan kanssa luistelemaan, ja kohta sieltä saapuu varsin nälkäisiä ruokailijoita! 

Heips!